Mistä ruoka-aineista saa A-vitamiinia?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kommentit (2)

Vierailija

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän vitaminoituja maitotaloustuotteita) 5-7µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä asiantuntijat Ursula Schwab, Christel Lamberg-Allardt ja Suvi M. Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle, vaikka se estää ainoastaan riisitaudin. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Vierailija

C-vitamiini
C-vitamiini on antioksidanttivitamiini, joka on välttämätön koko kehon terveydelle ja on erityisen tärkeä ihon terveydelle. C-vitamiini on vesiliukoinen ja tunnetaan myös askorbiinihappona. Koska C-vitamiini osallistuu yli 300 kehon toimintaan, elämä on riippuvainen sen päivittäisestä saannista. Sen ensisijainen tehtävä on ylläpitää kollageenia, joka on ihon, nivelsiteiden, luuston, hampaiden ja verisuonten seinämien muodostumiselle välttämätön valkuainen. Lisäksi C-vitamiinilla on tärkeä tehtävä punaisten verisolujen muodostumiselle ja välttämättömän raudan imeytymisessä. Se on tärkeä myös B-vitamiineihin kuuluvan folaatin hyväksikäytössä. C-vitamiini parantaa kovettuneiden verisuonten laajentumista, mikä helpottaa rintakipuja. Se auttaa sydänkohtauksissa, korkeassa kolesterolissa ja korkeassa verenpaineessa. C-vitamiini on myös vahva antioksidantti ja suojaa valkuaisia, lipidejä, hiilihydraatteja ja jopa DNA:ta vapaiden radikaalien vaurioilta. Se suojaa endoteelisoluja homokysteiininhapettumisvaurioilta ja vahvistaa myös vahvan antioksidantin, glutationintoimintaa. C-vitamiinin vakava puutos aiheuttaa heikkoutta, sisäistä verenvuotoa ja sidekudoksen purkautumista. C-vitamiinin puutoksen tiedetään yleisesti heikentävän vastustuskykyä. Keho tarvitsee C-vitamiinia muodostamaan kollageenia, sidekudosta, joka pitää koossa ihmisen koko fyysisen rakenteen. Näin sillä on kyky tehdä valtimot joustavammiksi ja lujemmiksi niin, että ne voivat paremmin vastustaa mekaanisia voimia ja tulehdushyökkäyksiä.

C-vitamiini on hyvin tärkeää luustolle ja se on yhdistetty useissa tutkimuksissa parempaan luuntiheyteen, ja pitkässä 17 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa 500 mg/vrk C-vitamiinilisän käyttö yhdistyi 70% pienempäänmurtumariskiin, C-vitamiinia käyttämättömiin verrattuna. Jo luuston kunnon vuoksi kannattaa käyttää 500 mg suuruista päivittäistä C-vitamiinilisää. C-vitamiinin hyödyistä luustolle on tutkimusnäyttöä.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22492364?dopt=Abstract
http://www.greenmedinfo.com/blog/osteoporosis-scurvy-bone-not-calcium-deficiency

Suomalaisen Paul Knektin johtamassa, vuonna 2004 julkaistussa antioksidanttivitamiineja koskevassa tutkimuksessa vedettiin yhteen siihen mennessä julkaistujen 9 aiemman prospektiivisen tutkimuksen tulokset. Yhteenvedon pohjalta tultiin siihen tulokseen, että vähintään 400 mg suuruisen C-vitamiinilisän käyttö oli yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen. Vähintään 700 mg suuruisen C-vitamiinilisän käyttö oli myös yhteydessä 25 prosenttia pienempään kokonaiskuolleisuuteen. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15585762

Plasman C-vitamiinitasojen saturaatio (kylläisyys) saavutetaan suun kautta nautituilla noin 400 mg päiväannoksilla, mikä puoltaa tämänsuuruisia määriä. Myös Stipanukin (toim.) hyvänä pidetyssä kirjassa 'Biochemical, Physiological, and Molecular Aspects of Human Nutrition' arvioidaan, että suositukset ovat liian matalia: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=588652991190780&set=a.149457918443625.30465.135616813161069&type=1

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat