Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Usein luen näitä juttuja, että vauva itkee ja ei pääse äiti vessaankaan jne. ja kanniskellaan yöllä jne. Kaiken huippu oli kun luin jostakin virallisesta paperista, että vauvat itkevät keskimäärin 2 tuntia päivässä...



Joo, no jotkut itkevät sitten tosi paljon että päästää tuollaisiin itkumääriin keskiarvoksi...



Kerron vähän meidän vauvasta niin kertokaa onko aivan outo vauva vai onko muilla samanlaista?



Tyttö on nyt pian 4kk. Yhtään ainoaa kertaa hän ei klo 23-8 välillä ole itkenyt muuta kuin sen muutaman sekunnin että herään ja otan tissille syömään. Sitten nukahtaa heti. En edes muista olenko koskaan yöllä nähnyt hänen silmiään auki. JO laitoksella nukkui 6 tunnin pätkiä ja aluksi heräsi 3 ja kuudelta syömään, nyt menee jonnekin viiteen ensimmäinen heräys, toinen joskus kahdeksalta ja sitten nukkuu vielä puoli yhteentoista. Koskaan ei välissä sillai heräile, että pitäisi touhuta jotakin tms. vaan silmät kiinni jatkaa unia syönnin päälle.



Minunkin siis tarvitsee valvoa vain ne pari minuuttia kun saan lapsen viereen ja ensimmäisen heräämisen jälkeen sitten jääkin aamuyöstä kainaloon kun en jaksa valvoa siihen asti että on syönyt ja saan hänet takaisin sänkyyn.



Sitten ei ole yhtään sellaistakaan kertaa, että häntä pitäisi päivällä kanniskella itkun takia. Eli jos itkee, kyseessä on nälkä, jonka saa heti tukittua ruualla. Ehkä joskus on ollut kakkakin, mutta sen kyllä haistan ennen itkuja, ei häntä tunnu kakka haittaavan.



Ja tyttö on aina viihtynyt hirmu hyvin itsekseen. Eli voisin olla vaikka 2 tuntia netissä niin, että tyttö vieressä hymyilisi sitterissä. Itselle tulee aina paljon nopeammin tarve tehdä jotakin ja menen leikittämään jumppamatolal jen vaikka hänellä ei mitään hätää olisikaan.



Rehellisesti sanottuna, jos lasken kaikki lapsen itkut yhteen, niin päivittäin itkee ehkä 2 minuuttia korkeintaan.



Onko muilla näin helppoa vai kaikkiko tosiaan kantelee lasta päivät pitkät jne.?

Sivut

Kommentit (30)


KUKAAN ei niitä kanna sylissä.... istua tönöttävät epäterveellisessä sitterissä tuntikausia =((



Meillä on myös 1v vauva joka on helppo ja kiltti ja iloinen.... ja onnellisena olen häntä päivittäin liinassa kantanut ja nukuttanut, ettei raukka joudu yksikseen tuntitolkulla olemaan.......

Ihmettelen vähän tuota vitosen kommenttia. Ihan kuin se nyt kauheesti äitin hyvyydestä olis kiinni itkeekö vauva vai ei. Eiköhän näin pikkuvauvalla esim. vatsavaivat tai vaivattomuus ole aika isoja tekijä ja minä saan olla onnellinen, ettei vatsavaivoja ole. Lapsi syntyi melkein 3 viikkoa yliaikaisena ja vaikka se silloin harmitti, ehkä suolisto ehti hyvin kypsyä tms.



Ja vaikka on helppoa, se on minulle ajoittain ollut jopa ahdistavampaa kun jos vauva itkisi helpommin, jos jätetään johonkin., Tuntuu vähän oudolta, kun ihmetellään, miten vauva jää vaikka makuuhuoneen sängylle itkemättä jos lähden ja antaa juoda kahvit ja lehdet muussa huoneesas ihan rauhassa lähes poikkeuksetta jne.



Ihan siis aidosti täällä kysyin onko ihan outo vauva, koska olen oikeasti huolissani, onko normaalia. Neuvolassa kyllä vakuutellana, ettei ole mitään autismia yms. ja ihan normaalisti reagoi jne. Eli musta on ihana kuulla, että oikeasti tällaisiakin vauvoja on, eikä niin, että kaikki kauheasti olisi uupuneita vauvan takia, joka ei anna tehdä mitään tms. Minulla ainakin aikaa on pilvin pimein. Enemmänkin vaan ei itsestä johtuen juuri saa aikaan oikein mitään, katselee telkkaria ja surffaa päivät pitkät, vaikka vois tehdä vaikka mitä, kun lapsi tosiaa nukkuu 3-4 tunnin päikkäreitä jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

...älä turhaan sääli - ja yleistä. Omasta puolestani sanon vain että tiedän kuinka tärkeää lapselle kosketus on. Vauvamme on sylissä ja häntä hyväillään paljon, ehkä siksi onkin luottavainen ja tyytyväinen. On meidän perheen viimeinen villahousu ja sisarustensakin lellikki.



4

Vähän kateellinen olen, koska molemmat kaksoseni olivat täysin erilaisia. Valvottivat öisin, huusivat päivisin, eivät nukkuneet päiväunia hyvin jne. Huoh. Olisipa edes toinen ollut noin helppo!

Öisin nukkui kun todella hyvin. Meni herkästi yliväsyneeksi joten illalla saattoi joskus itkeskellä jos emme laittaneet tarpeeksi aikaisin nukkumaan. Temperamenttinen lapsi on vieläkin joten jos jokin harmitti sen kyllä kuuli mutta ei koskaan itkenyt kauan. Vauva oli kuitenkin hyvin osallistuvainen heti pienestä pitäen joten tein lapsi kantoliinassa paljon kotitöitä.

täsmälleen tuollaista oli ensimmäiset 5 kk -- varmaan poika itki 5 kuukaudessa yhteensä puoli tuntia! Perhepedissä nukuttiin, niin ei öisin ehtinyt edes vinkaista kun tissi oli jo suussa.



Vieläkin kohta 8-kuinen veijari on pelkkää aurinkoa mutta helppous on kaukana. Hän nimittäin oppi ryömimään 5 kk iässä (kääntyi jo 3 kk vanhana mutta se ei häirinnyt vielä unia) ja siitä lähtien on hulinaa piisannut. Aluksi poitsu mönki yöt pitkin sänkyä -- unissaan tietty, mutta äiti valvoi! 6 kk täytettyään oppi sekä istumaan että konttaamaan ja vauhti kasvoi sekä yöllä että päivällä -- vanhemmat alkoivat näyttää käveleviltä silmäpusseilta vaikka pikkukaveri itse nukkui yhä hyvin. Nyt kun on seisty kohta kuukausi ei poikakaan enää nuku niin hyvin -- nousee öisin pystyy ja muksahtelee ja heräilee...



Ei vieläkään itke, yöitkut ovat kahden käden sormilla laskettavissa, mutta helpoksi en voi enää sanoa! Valvomisen määrä alkaa koetella sietorajoja. Onneksi päiväunet ovat helpot ja pitkät -- 2 kertaa 2 tuntia ja äitikin saa vähän levätä... Hankaluudet ja valvomiset voivat siis olla vasta tulossa teillekin :)



meillä oli suhteellisen helppoa ekat 4kk ja yöt nukuttiin hyvin... nyt heräilee n.6-10 kertaa yössä. ja vieressä ei uskalla pitää ettei tipahda lattialle.vauva nyt 7kk. mutta hyvällä tuurilla teillä jatkuu sama rauha:) kaikki lapset kun kuitenkin niin erilaisia.

Meillä tyttö oli ihan samanlainen n. 5kk ikään asti. Siihen asti olisi viihtynyt missä vain milloin vain ja miten kauan vain ja jo vähän pelkäsin onko autistinen tai jotain!



Joo, mutta sen jälkeen vähän enemmän rupesi haluamaan syliä ja joskus otin leluja vessan ovelle, että pääsin asioimaan. Mutta senkin jälkeen aina monet sanoivat, että onpa rauhallinen lapsi. Ja tietenkin sitä ennen, että miten voi olla, että esim. 3-viikkoinen vauva tuosa vain noin pitkään köllöttelee jne.



Edelleen nyt pian 4 -vuotiaana on toisten mukaan rauhallinen lapsi ja itsekin sen myönnän nähtyäni äitikavereiden arkea. Vaikea olisikin muuten tietää, mutta muksupiireissä ja perhekerhoissa aina nnäki taaperoita, jotka sekunnissa vilahtivat jonnekin vaaralliseen tai kiipeliemään, ei meidän neiti ollut ollenkaan niin vahdittava eikä ikinä kiivennyt mihinkään.



Ja paljon sain kiittää siitä, ettei ollut mahavaivoja, se kai se yksi suurimmista tekijöistä alkuaikojen itkuille on.

Vierailija:

Lainaus:


Tyttö pian 7 kk ja on ollut kuin aurinko koko ajan. ei itke muulloin kun on hätä. alusta asti on nukkunut hyvin ja vielläpä minun kainalossa. miikäs sen ihanampaa kuin tuhiseva nyytti vieressä!!!



Ottakaa ne vauvat perhepetiin niiin on ihanaa!! :)




Kun lapsesi on 3-4 v, kiemurtelee, potkii, sätkii vieressäsi nukkuessa, omaan sänkyyn totuttaminen isompana on todella vaikeaa!

Meidän samanlainen on nyt eskarissa. Oli vauvana aina kuin aurinko. Loputtomiin olisin saanut odotella, jos olisin odotellut nälkäitkua. Kuusikin tuntia edellisesta ruokailusta ja mieli yhä korkealla(neuvolassa käskivät odottelemaan sitä nälkäitkua..)Kerran-pari kokeilin. Eikä tyttö alkanut itkeskelemään myöhemminkään.

Tuli ihan huono olo kateudesta, kun aloin muistella miedän pojan vauva-aikoja :( . Jos viihtyi 2 minuuttia sitterissä, se oli eläköönhuutojen aika. Ja 2 ekaa kuukautta nukkui päiväunet ainoastaan kantoliinassa JA liikkeessä (ja ylipäänsä nukkui ehkä 9 tunta vuorokaudessa, muun ajan huusi). Eli pystyin hetken kerrallaan nettaamaan niin, että poika nukkui kantoliinassa ja vemputin koko ajan edestakaisin pyörivällä toimistotuolilla :(



Nyt toinen vauva tulossa keväällä ja toivon ja rukoilen, että meillekin osuisi tuollainen ap:n kuvaama minusta todella poikkeuksellinen vauva. Kertokaa minulle, ettei se niin harvinaista ole, kiitos.

Eka oli tempperamenttinen jo heti syntyessään ja jotenkin muistelen hänen olleen vaativa (olin silloin yh et se voi tuntua vaan pahemmalta kuin olikaan.



Kakkonen oli suht helppo (näin luultiin tähän asti) ja meille sanottiin neuvolassa ettei kannata opettaa vaativaksi.



Kolmas, tyttö, on nyt reilut 6vko ja on ihan mielettömän rauhallinen. Ei myöskään juurikaan itke, ei osaa edes itkeä vaan kiljahtelee..



Eli kolmatta imetän ja kaks ekaa oli pullolapsia. Yöllä ei ole kuin ottaa tyttö viereen ja sillä selvä. Pojille piti lämmittää maitoa yms niin alkoivat itkeä jo kovaa pulloa odottaessa!



Olin varma ettei kolmas voi olla helppo mutta olin väärässä, hyvin väärässä =)



Tyttö nukkuu tosi hyvin päivälläkin ja myös yöllä!

Tyttö ei herännyt kertaakaan muutaman viikon iän jälkeen. Nukkumaan laitettiin kello 10 ja heräsi ekan kerran kello 6. Päivisin vain nukkui niin että minulla tuli aika pitkäksi - kuvittelin hänessä olevan vikaa kun nukkuu KOKO AJAN. Vanhempanakin nukahti aina heti kun laitetaan sänkyyn...on jo 8 v eikä ole ikinä yöllä herännyt.

Poika oli samanlainen. Lucky me.

Kuulosti tutulta. On tyytyväinen ja hymyileväinen, ei itke jos palvelu pelaa. Oma äitini valittaa ettei ole vieläkään kuullut koskaan pojan itkevän (6kk). Vain syystä itkee ja tyyntyy heti. On meidän ihana ilopilleri ja naurattaja.

Tyttö pian 7 kk ja on ollut kuin aurinko koko ajan. ei itke muulloin kun on hätä. alusta asti on nukkunut hyvin ja vielläpä minun kainalossa. miikäs sen ihanampaa kuin tuhiseva nyytti vieressä!!!



Ottakaa ne vauvat perhepetiin niiin on ihanaa!! :)

Meillä kaikki kolme lasta ovat olleet yhtä helppoja. Kun perustarpeet on tyydytetty, ei itkuja ole kuulunut. Jos tyytymättömyyden syy ei ole ollut nälkä, se on ollut märkä vaippa, väsymys, seurankaipuu tai liian kuuma tai kylmä vaatetus.

paitsi nyt kun ikää on 9kk on yöt olleen rikkonaisia. Yritän päästä eroon yöimetyksestä ja perhepedistä eli johtuu siitä. On muuten tosi kova homma totuttaa vauva omaan sänkyyn joka on saanut 9kk nukkua vieressä. En enään seuraavan kanssa lähde tähän perhepeti hommaan vaikka se ihanaa onkin. Nyt vaan on pakko luopua perhepedistä kun poika konttaa jatkuvasti sängystä lattialle. Pelkään että joku kerta sattuu pahasti. Vaikka sängyn ympärys lattia vuorattu kaikella pehmeällä.



Nyt joku ihmettelee, mutta kyllä en minä enkä mieheni välttämättä herätä kun pieni mies konttaa jalkopäästä lattialle.

Vierailija:

[quote]






Minunkin siis tarvitsee valvoa vain ne pari minuuttia kun saan lapsen viereen ja ensimmäisen heräämisen jälkeen sitten jääkin aamuyöstä kainaloon kun en jaksa valvoa siihen asti että on syönyt ja saan hänet takaisin sänkyyn.



Kaikki eivät uskalla ottaa viereen tissittelemään ja jatkamaan itse unia, niinkuin esim. minä. Meillä vauva (2 kk) syö yöllä kerran, noin klo 3.30, syöttämiseen menee noin puoli tuntia, jonka jälkeen nukutan takasin vauvan omaan sänkyyn, välillä nukkuu heti, välillä nukutusprosessi voi viedä tunninkin.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat