Mies lähti..

Vierailija

Pakko tänne vuodattaa sydäntä, kun ei ole kelle muulle niin voisin tehdä.. Ollaan miehen kanssa  oltu joku kolmisen vuotta yhdessä ja naimisissa reilun vuoden.. Meillä on 9kk vauva... 

 

Mies on tässä parin vuoden aikana tehny välillä katoamis temppuja eli lähtee muutamaksi päiväksi kavereidensa kanssa ilman mitään ilmoittamatta. Ei soita, ei vastaa puhelimeen eikä tekstareihin.. 

 

Tyttö kun syntyi, niin sen ensimmäisen kuukauden olin periaatteessa koko ajan yksin. Mies töistä suoraan lähti omile teille kävi välillä täälä pyörähtämäs joko syömäs tai suihkus ja taas lähti ja seuraavan kerran näin kun tuli ja meni suoraan nukumaan. Koskaan en saanut apua vauvan hoidossa en öisin, enkä päivisin. Suihkuunkin pääsin silloin, kun lapsi nukkui ja mies malttoi 10min olla paikoillaan..

 

Nyt parin kuukauden ajan on taas nää katoamistemput alkanu ja aina menee vain pahemmaksi. Mies haukkuu mua mun sukulaisille, muun muassa sanomalla, että en jaksa hoitaa lastani, pidän miestä vankina kotona, käsken miehen tekemään kaiken yms.. näitä saan sitten kuulla kaikilta ja yritä siinä sitten suoria valeita, kun mies on todella taitava siinä hommassa. Alunperinkin kun tutustuttiin mies valehteli mulle kaiken muun paitsi nimensä ja ikänsä.. perhestään ja kaikesta valehteli ja vasta melkein vuoden yhdessä olon jälkeen alkoi valeita pikku hiljaa putkahtaa esiin mitä tutummaksi tulin hänen perheensä kanssa.

 

Anopistakin tuli vauvan myötä todella määräilevä, omiva, helposti itseensä ottava. Kaikki muut ovat aina väärässä, mutta hän ei koskaan. Aina pitöisi tehdä niin kuin hän sanoo. Kiristelee yms.. paljon paskaa olen häneltäkin ottanut vastaan, mutta vika tikki oli, kun kuulin, että hänen ystävät olivat naureskelleet tytön helle hatulle ja käskeneet ottaa pois ja tästä kun anopille mainitsin, niin käski mun mennä hoitoon yms..

 

Tuleepa sekavaa tekstiä.. hermot ja oma jaksaminen on vaa nii loppu, kun on kaikki joutunyt pitää sisällään.. pari viikkoa sitten mies palasi viiden päivän reissulta en tiennyt missä oli, puhelin kiinni, ei soittanut ei mitään, vaikka tiesi sen, että olen yksin ilma autoa korvessa.. kauppa on onneksi suht. Lähellä, mutta kaikki muu onkin sitte yli 10km päässä.. ja nyt taas tänään mies lähti riidan päätteeksi jätti minut kylmään kävelemään pitkän matkan kotiin sylissä kannoin tyttöni ja kouea mukana.. ja taas sitä ollaan yksin täällä korvessa ilman autoa saatikka muuta apua.. 

 

Koko ajan vain rekis mieli itkeä ja vaipua omiin oloihin, mutta onneksi tyttö pitää mulla järjen päässä.. olen sanonut miehelle monta kertaa, että kun vain saisin asunnon kapungilta, jossa pääsen kävellen joka paikkaan, niin pärjäisin vallan mainiosti yksin tytön kanssa, mutta täällä korvessa on hankalaa olla ilman autoa, mutta asia menee täysin ohi korvien.. ja sitten soppaa hämmentää anoppi, joka ei anna erota.. tulee kaiken maailman syytöksiä ja haukkuja, jos ehdotan eroa ja sitten sanotaan, että mies ei saa eron jälkeen vanhempiensakaan luo mennä.. yms kiristystä..

Kommentit (3)

Vierailija

Dr. Philiä lainaten: ihmiset käyttäytyvät niin kuin heidän annetaan käyttäytyä. Ilmiselvästi miehesi ei kanna vastuuta mistään, sinuna hakisin kaikessa hiljaisuudessa asuntoa paikasta jossa et ole riippuvainen autosta. Hyväksyisikö miehesi jos itse katoaisit mitään ilmoittamatta?

Ja anopin pistäisin matokuurille. Pärjäät yksin lapsen kanssa huomattavasti paremmin kun mukana ei ole miestä jolta on isyys pahasti hukassa. Voimia toimiin.

Vierailija

Olen miehelle sanonut, että miltä tuntuis, kun mä tekisin noita katoamis temppuja, niin sanoo kyllä, että ei tuntuis kivalta ja ymmärtää mua, mutt silti ei muutu.. Jonkun aikaa elää kuin perheen isän tulisikin, mutta sitten taas alkaa.. Olen miehelle sanonut, että mene, mutta jätä auto mulle, niin se ei käy. Senkin olen sanonut, että mene vaikka viikonloppuisin, mutta älä viikolla, kun on työt yms.. kaikuu vain kuuroille korville..

 

Tiedän itsekin, että pärjään lapsen kanssa paremmin kaksin, koska olenhan tavallaan koko ajan muutenkin elänyt yh elämää vaikka naimissa ollaanki.. Huomenna kun saan kyydin, niin menen anomaan kaupungilta toista asuntoa ja hoidan muutenkin asiani kuntoon..

 

 

Vierailija

Kuulostaa hyvin, hyvin tutulta, valitettavasti. Anoppi ei sinun eroamisestasi määrää, vaan sinä eroat, jos haluat. Syytöksiä ja haukkuja tulee joka tapauksessa, olethan sen huomannut. Olen satavama, että elämänlaatusi paranee kohisten, kun haet eroa ja itsellesi ja tytölle omaa asuntoa jos ei muuten, niin sosiaalitoimiston kautta. Selität tilanteen, sinua autetaan kyllä. 

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että asetat mielenterveytesi vaakalaudalle, jos annat tuon kohtelun itseäsi kohtaan jatkua.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat