Ero edessä?

Vierailija

Mieheni ja minä olemme olleet yhdessä kohta 10 vuotta ja meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. 

Viimeisen kahden kk aikana jokin on muuttunut. Mieheni ei koske minuun enää ollenkaan ja pussaa vain jos on "pakko". Olen puhunut asiasta ja asioista hänen kanssaan mutta hän väittää kaiken olevan ok. Näin ei todellakaan ole. Olen itse hyvin stressaantunut tilanteesta ja en ole kuukauteen nukkunut kokonaista yötä heräämättä. Yritän ajatella että tämä on vain jokin vaihe. 

En ainakaan itse ole vielä heittämässä hanskoja tiskiin ja haluan ainakin itselle tunteen että olen kaikkeni tehnyt jos ero tulee. 

Minua ahdistaa jo valmiiksi se,että meillä on pieniä lapsia ja miten he tulevat ottamaan asian jos eroamme. En edes kestä ajatuksen tasolla sitä että lapsemme olisivat surullisia (jota tuskin voi välttää). Toisaalta mietin,että kyllähän lapsetkin jossain vaiheessa miettivät miksi olemme / olen onneton kun voisi olla onnellinen. 

 

Tsempatkaa vähän! :-(

 

terkuin

surullinen ap

Kommentit (3)

Vierailija

En halua vähätellä sitä mitä nyt tunnet, mutta jos nuo "ongelmat" ovat teidän suurimmat, selviätte ilman eroa. Jos nyt teidän suhteessa mies tarvitsee tilaa, niin anna sitä. Puhuminen on tärkeää, mutta jos mitään isompaa erimielisyyttä ei ole, eikä tilanne puhumalla muutu, niin anna miehellesi tilaa hengittää. Tee itse mukavia juttuja. Älä synkistele eroajatuksilla. Huomioi miestäsi, jos pystyt. Älä vaadi mitään vastapalvelusta omasta huomioimisestasi. Yritä järjestää kahden keskistä aikaa miehesi kanssa. Ole onnellinen siitä mitä teillä on. Tee oma olosi mukavaksi. Uskoisin, että näillä eväillä, parisuhteenne ongelmat poistuvat. :-)

Vierailija

Keskustelu ja puhuminen ovat mielestäni (ja kokemuksesta myös) tärkeimpiä parisuhteen hoitovälineitä. Kirjoitit, että miehesi ei halua jutella asiasta ja sanoo kaiken olevan ihan hyvin. Toki on tärkeää, että annat hänelle tilaa, mutta mielestäni sinun ei kannata padota asioita sisällesi. Omien tunteiden kertominen ja minä-viestin käyttäminen, vain omasta puolesta puhuminen ja se, että ei syyttele toista (edes rivien välissä) saattaa auttaa. Haluan uskoa, että miehesi kuitenkin on kiinnostunut tunteistasi ja olostasi. Ja jos asia ei aukea, niin kannattaa hakea ulkopuolista apua vaikka yksin esim. seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksesta. Kokemuksesta voin sanoa, että asioiden hautominen aiheuttaa vaan isompia konflikteja. Tsemppiä!

Vierailija

Kuulostaa siltä, että miehellä on jotain meneillään. Huolta tai murhetta, silloin kiinnostus kumppania kohtaan laantuu. Onko työasiat kunnossa? Sukulainen sairastunut? Masennusta?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat