Seuraa 

Poika herää aamulla noin klo 08.00 ja päiväunille menee noin klo 12-13.00 2h unet ja illalla nukkumaan klo 21. Rytmi ei ole muuttunut eikä mitään muutakaan mullistavaa ole tapahtunut. Itse olen kotiäitinä pojan kanssa kotona... Ongelma onkin seuraava: Poika ei enään tahdo käydä päiväunille eikä yöunille!!! Päivä unille laitettaessa poika kapinoi sen 2h, huutaen, repien patjat, peitot pois sängystä ja niitä täytyy käydä laittamassa uudelleen ja uudelleen takaisin sänkyyn. Parhaimmillaan jopa toistakymmentä kertaa. Täytyy käydä antamassa tutit ja maitopullot mitkä se heittää heti kun oven laittaa kiinni. Sama homma yöunille menossa!!! Tätä jatkunut jo kuukauden ja olen ihan uuvuksissa jatkuvassa yläkerrassa ramppaamisessa ja huudosta mikä seuraa unille monoa... Ja tätä souvia poika jaksaa 2-3h ennenku nukahtaa yöllä. Sitten seuraava herätys on yöllä klo 04 jolloin joutuu laittaan patjat takaisin sänkyyn ja pojan vaakatasoon!!! Mikä ihme pojallemme on tullut?

Olemme mielestämme kokeilleet kaikkea!!! Vieressä nukkumista, patja viereen, olla huomioimatta huutoa, antaneet nukkua kovassa sängyssä ilman patjoja ym, miten saada taas poika nukahtaan normaalisti? Normaalina käsitän pojan sänkyyn laittamisen ja hyvän yön toivotukset jolloin poika juo maidon ja alkaa itse nukkumaan ilman huutoa.

Kommentit (5)

Juuh, mä myös haluaisin oman jaksamiseni säilyttää ja pitää pojalla päiväunet kun toukokuussa tulossa vauvakin... Tarvitsen myös itse ne pienet päiväunet että jaksan illan... Mies kun käy 3 vuorotyössä.



Meillä poika nukkuu vielä pinna sängyssä kun kokeilimme normaalisänkyä poika unenpöpperössä meni raput alas... Siitä ei suurempaa vahinkoa tullut mitä nyt äiti ja isi oli paniikissa.



Päivittäin käymme ulkona ja kun isillä on vapaata käy isi pojan kanssa samoilemassa ihan metsässä ja laavuilla jopa 2km jonka poika kävelee itse mennen tullen... Virta vain ei lopu siitä kaverista. =o)



Et osunut arkaan paikkaan... Tutteja ja pulloja on aiottu joka kuukausi ottaa pois mutta aina äidin sydän heltyy... Jos nyt vielä tämä kuukausi.

Pitää varmaan tämän äidin yrittää ihan oikeasti kovettaa mielensä ja todellakin ottaa ne pois. Muttakun äitin vauva... =o)



Ai niin, meillä on myös tuo lelujen heitto... Legot lentää ja mitään ei voi nätisti tehdä.

Heippa!



Kuulostaa tosi tutulta! Meillä tyttö nyt 2v2kk ja tuossa syksyllä taisteli kovasti unta vastaan. Mietinkin, että onko aika jättää päiväunet pois, kun nukahtaminen AINA hankalaa. Päätin, että oman jaksamiseni vuoksi olen sinnikäs ja yritän saada tytön nukkumaan myös päivällä (vauva talossa myös, joten tarvitsen päivällä sen hetken hengähdystauon). Ehkä 4-6viikkoa taisteltiin ja lopulta tyttö käy nukkumaan yhtä hyvin kuin ennenkin. Ja nukkuu siis öisin 10-12h ja päivisin yleensä 1,5-2h.



Meillä tosin ei patjat lennelly, unikaverit kylläkin ja niitä vaihdeltiin ja muuuta, unentulo kesti juuri tuon 2(-3)h. Huomasi, että kyllä väsyttää, mutta ei vain halunnut nukahtaa. Jotkuthan jättää tässä vaiheessa päiväunet pois. Ulkoiletteko päivittäin? Meillä sekin vaikuttaa nukahtamiseen. Pakko edes käydä päivittäin ulkona. Uni tulee oikeastaan sitä paremmin, mitä kauemmin on ulkoiltu.



Toivottavasti en osu arkaan paikkaan, mutta oletko ajatellut luopua tutista ja maitopullosta? Jos ne lentää pois, niin voisiko siinä vaiheessa ottaa kokonaan pois ja sanoa, että itse heitit, et tarvitse näitä enää.. (tämä siis vain ehdotus) Patja ja peitto on syytä palauttaa sänkyyn, mutta ne mitä ei oikeasti tarvitse, niin voisiko ne jättää antamatta takaisin. Ja myös säännön mukaisesti lapsen palauttaminen suorinta tietä sänkyyn, jos yrittää tulla pois. Jos joku ilta ottaa viereen hetkeksi tv:tä katsomaan nukkumaanmenon jälkeen, niin varmasti yrittää sitä joka ilta uudestaan ja uudestaan.



Meillä ainakin nyt menossa kausi, että tyttö oikein testaa meitä, miten pitkälle hän voi meitä pompottaa. Ikinä ei kelpaa se, joka siinä sattuu olemaan auttamassa, vaikka pukemisessa. Aina pitäisi sen toisen vanhemman olla siinä. Tähän, jos lähtee mukaan niin varmasti lapsi hyppyyttääkin (kuten siis myös lelujen heitto, ja vanhemman sen takaisin vieminen).



Voimia taistoihin. Toivottavasti sait tästä jotain ajateltavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiva, ettei osunut arkaan paikkaan. Nytpä siis kannustankin siihen, erityisesti, kun on vauvakin tulossa. Uskon, että pari päivää ehkä viikon kun jaksat olla tiukkana tutin ja pullon kanssa, niin sitten helpottaa. Olisi hyvä, että asiat unohtuisi ennen vauvan tuloa, jotta sitten ei tulisi liikaa muutoksia (-toisaaltahan voisi käydä myös niin, että isoveli lahjoittaa pikkuiselle vauvalle omat tuttinsa, kun huomaa sitten itse olevansa iso poika, eikä enää pieni vauva joka tarvitsee niitä. Poikasi on jo sen ikäinen, että voisihan hän saada vaikka jonkun pienen " palkinnon" , kun nukahtaa unille, ilman pulloa ja tuttia (siis esim. retkipullo, josta voisi sitten vaikka välipalalla saada juotavaa).



Juuri kuten joku muukin kirjoitti, niin minäkin olen selvästi antanut ymmärtää, että nyt nukutaan, ja pitänyt kunnolla kiinni sängyssä. Neiti on kyllä pikaisesti rauhoittunut, kun on huomannut, että tässä sitä ollaan..



Tsemppiä kovasti!!

Meillä tuo vaihe kanssa eletty. Lapsi testaa, mitä voi tehdä ja kuinka pitkälle äidin pinna venyy. Kun huomaa, ettei voita mitään niin rauhoittuu nukkumaan. Meillä auttoi tuohon samaan patjojen repimiseen se, että oli johdonmukainen ja päättäväinen. Nyt nukutaan. Lapsi pinnasänkyyn ja itse menin sohvalle kuorsaamaan. Veteli lapsi mitä tahansa patjaa tai heitti mitä tahansa, äiti " nukkui" vieressä. Kyllästyi aivan älyttömän nopeasti, ihan muutamassa päivässä. Huomasi, ettei mikään auta, että nukutaan joka tapauksessa. Tutteja ja tuttipulloja meillä ei kyllä akoihin ole ollut. Mutta jos unilelun heitti niin sitten nukkui ilman. Lapset eivät meillä määrää vaan äiti. Tsemppiä! Vaihe on tosi raivostuttava, mutta mitä tiukempi jaksaa olla sen nopeammin menee ohitse.

Meillä oli myös taistelua nukkumisen kanssa samassa iässä. Meillä nukuttiin siihen aikaan perhepetissä, ja toimivin keino meillä oli se, että nappasin pojan kainaloon ja pidin siinä niin kauan kunnes lopetti rimpuilut. Sitten hetken taisteltuaan lopetti ja rauhottui nukkumaan, kun huomasi että siitä ei enää lähdetä mihinkään.

Ehdotan, että kerrot lapselle etukäteen että ne mitä heittää pois, ei enää saa takaisin. Ihan varmasti heittää sen patjankin silti, mutta sen voisi luvata takaisin sillä ehdolla että hän ensin lupaa käydä sitten nätisti nukkumaan. Jos toistuu niin sitten antaa patjankin olla lattialla. Saattaapi mennä muutama yö ennen kuin lapsi uskoo mutta luulisin että lopulta loppuu se heittely. Meillä on vielä joskus ollut pientä riekkumista yöunille mennessä 3,5-vuotiaalla, mutta hän on sen verran vanhempi että äärimmäisessä tilanteessa olen vienyt hänet jäähypenkille miettimään, minkä jälkeen onkin rauhaisasti käynyt nukkumaan...Vahdin edelleen vierellä kunnes nukahtanut (luen lehteä, pojan sänky vanhempien makkarissa).

Päiväunien suhteen voisit kokeilla että et edes yritä laittaa nukkumaan, vaan katsot miten jaksaa iltaan asti ilman päikkäreitä, ja jos jaksaa ilman megaraivareita, voisi ollakkin niin että pärjää ilmankin ja iltaunikin saattaisi tulla helpommalla kun ei jaksa enää riehua.

Onhan lapsi muuten terve, ettei ole ollut flunssaa josta olisi voinut tulla korvatulehdus tms?



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat