Seuraa 

Hei!



Olisin kysynyt, etta minkalaisia synnytysasentoja on suosittu Naikkarilla ja Kattarilla? Minut laitettiin mitaa kysymatta viime heinakuussa ensin kylkiasentoon (NKL) kun synnytysta ol ikestanyt jo 16 tuntia (1.lapsi). siis kun alkoi ponnistuttamaan. Ja kun kun kylkiasennosta ponnistamisesta ei tullut mitaan, niin laittoivat minut puoli_istuvaan asentoon niin etta pidin reisistani kiinni ja tuin jalkoja katiloon. Olin siis aivan ns. revittelyasennossa. En jaksanut sitten enaa ponnistaa kun oli mennyt 54 min. ja tehtiin eppari ja vauva tuli ulos.



Siis pointtini oli tassa se, etta lonkkani tulivat niin kipeiksi etten pystynyt kavelemaan ensimmaisen viikon aikana enka menemaan kylkiasentoon. Kun paasin viikon sairaalassa olon jalkeen kotiin, niin kavelin keppien avulla. Vasta kun synnytyksesta ol ikulunut reilu 5kk pystyin taas menemaan kyljelleni. Aika rankkaa... :( Joten KYSYISIN: KUINKA MONELLA ON TULLUT LONKAT KIPEKSI SYNNYTYKSESTA? Olen kuullut myos muiden naisien kertovan lonkkien tulleen tosi kipeiksi synnytyksessa. Onko SYNNYTYSASENTO nykyaan jotenkin erilainen tai jotain? Ihmettelen vaan.



Kertokaa. :) KIITOS.



T.Rose74

Kommentit (11)

Paikka oli NKL. Muistot ovat hyvät, vaikka käynnistys kestikin 3 vrk ja synnytys yli 17 tuntia (ponnistusvaihe n. 10 min). Salissa vietin enimmän aikaa lattialla patjan päällä (pelkäsin putoavani sängystä). Sain suht vapaasti elää oman pääni mukaan. Toivomuksestani vauvalle ei laitettu neuloja päähän tms.



Vauvan sain heti vatsan päälle ja ryömi itse rinnalle. vajaan 0,5 h jälkeen syötyään lähti pesulle jne.


Minäkin synnytin Kättärillä juuri tuossa samassa asennossa. Minusta se oli ihan toimiva, vaikkakin myös mulle tuli lonkat/nivuset ilmeisesti sitten juuri siitä ponnistusvaiheesta vähän kipeiksi. Ei kuitenkaan noin kipeiksi, lähinnä välillä vihlaisee nivusista(?) esim. hassussa asennossa vaatteita päälle pukiessa tms. Muuten nyt pari viikkoa synnytyksen jälkeen on jo tosi hyvä olo, oikeastaan alusta asti on ollut parempi olo kuin sektion jälkeen. Kun vain pääsisin virtsatietulehduskierteestä eroon. Siitä tuli niin järkyttävän kovat särynsekaiset kivut, että aluksi epäiltiin kohdunlaskeumaa :( Meinasin jo vaipua epätoivoon ennen diagnoosia, nyt toivon antibioottien vievän kivut pois. Älkää ihmeessä vaan antako katetroida, jos se ei ole täysin välttämätöntä... ilmeisesti tulehdus johtui siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Olisinpa minäkin muistanut sanoa asiasta etukäteen sekä miehelleni että kätilöille... mutta kun kaikkea ei voi muistaa :( Olin etukäteen jo päättänyt, etten halua katetrointia kuin välttämättömässä tilanteessa, mutta siinä kaikessa hässäkässä en tajunnut edes koko tapahtumaa. Mieheni olisi kyllä kieltänyt sen puolestani, jos olisi toiveeni tiennyt... No, turha sitä on enää pähkäillä, mutta muita kannustan olemaan tiukempia asiassa ja valmistamaan myös tukihenkilön siihen. Tällä kertaa kun katetrointi oli kaiken huipuksi täysin turhaa - ilmeisesti pullottava " patti" ponnistuttamisvaiheen loppupuolella olikin vauvan pää eikä virtsarakko ;) Kokeneellekin kätilölle siis voi sattua tällaisia arviointivirheitä.

Ensi kerralla pyytäkää neuvolatätiä laittamaan teille lähete äippäpolille tekemään synnytystapa suunnitelmaa. Näin saatte kerrottua omat toiveenne ja kätilö siellä kirjaa ne ylös paperille.

Joten kun menette synnyttämään niin lappu on valmiiksi papereissanne ja kätilö voi sen sieltä lukea.



Itse tein näin viime synnytyksessä ja tarkoitus on tehdä taas tässä tulevassa samoin. Kyse ei ole mistään pelkopolista, vaan halusta tehdä hieman suunnitelmaa, joten synnytyksen toivoisi etenevän ja samalla saada vähän vinkkejä kätilöltäkin =)


Itse synnytin Haikaranpesässä, eli keskustelu kätilön kanssa ja synnytystapasuunnitelma kuuluivat automaattisesti kuvioon. Silti unohdin mainita asiasta tuolloin, kun mahdollisuus oli etukäteen. Mielessä kun oli niin paljon suurempia kysymyksiä, kun edellinen synnytys meni kiireelliseen sektioon vauvan suuren koon vuoksi, eikä kohtuni meinannut palautua... Mutta yleisesti ottaen se oli hyvä vinkki, mikäli suunnitelmaan vain ilman pelkopolikäyntejä muuallakin kuin Haikaranpesässä suostutaan :)

Minullakin kipeytyivät lonkat synnytyksen jälkeen kuvailemallasi tavalla. Pariin viikkoon en pystynyt kävelemään käytännössä ollenkaan ja senkin jälkeen oli vaikeaa vielä pitkään... Kyljelleen ei tosiaan päässyt moneen kuukauteen. Olen kuitenkin lääkärien kanssa puhumisen jälkeen ymmärtänyt että kivut olisivat johtuneet raskauden aikana löystyneistä liitoksista eivätkä niinkään synnytyksestä. Minulla ponnistusvaihe oli lyhyt (7 min) ja kohtalaisen helppo. En siis usko että ainakaan minun kohdallani olisi ollut kyse ponnistusasennosta tms.



Synnytin esikoisen Kättärillä puoli-istuvassa asennossa ponnistaen.

Mitään muita asentoja ei kätilö edes ehdottanut. Oli muutenkin tosi

määrätietoinen, ja taisi olla sitä mieltä että se on ainoa oikea asento!

Itse en jaksanut vastustellakaan. Ponnistaminen kyseisessä asennossa

oli vaikeaa, enkä edes tuntenut ponnistustarvetta, vaikka en saanut

mitään puudutteita. Ainoastaan ilokaasua.

20min ponnistamisen jälkeen pyysin välilihanleikkauksen, jonka jälkeen

vauva tuli helposti ulos kahdella ponnistuksella.



Synnytyksen jälkeen ei tuntunut kipua jaloissa, lonkissa, lihaksissa.

Ainoastaan epparihaava aristi vähän istuessa.

En tiedä olisiko kohdallasi kipu johtunut siitä, että ponnistit aika

pitkään. Tai jos jännitit jalkojen lihaksia jotenkin erikoisen paljon.

En kullä osaa muuta sanoa.



Itse olen päättänyt ensi synnytyksessä kuunnella enemmän kehoani kun kätilöä;) Ja kokeilla muitakin ponnistusasentoja. Ja toivon ettei

minua " pakoteta" ponnistamaan silloin kun en tunne siihen tarvetta.

Minä en antanut katetroida, vaikka kätilö meinasi pakottaa.

Sanoi ennen ponnistusvaihetta, että nyt täytyy käydä pissalla.

Vastasin ettei ole yhtään hätä, niin sitten uhkasi katetroida.

Kävin sitten vessassa ja vaikka mitään ei tullutkaan niin huijasin kätilöä ;) Pelkäsin nimittäin katetroimista ihan hirveesti.

Minuakin nain jalkeenpain arsytti kun laitettiin vaan johonkinasentoon eika kysytty oisko esim. sopiva asento tai haluanko. Juu, taisi jalkojen kipeytyminen ym. johtua pitkasta ponnistusvaiheesta, koska jalkani tarisivat kuin horkassa jalkikateen.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat