Vierailija

Sivut

Kommentit (73)

AMK ei ole korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu. Missään virallisessa luokituksessa missään päin maailmaa AMK:ta ei lasketa korkeakouluksi. Yleensä sosioekonomisissa kyselyissä keskimmäinen luokka on " opisto- tai AMK-tutkinto" ja korkein on " yliopisto tai korkeakoulu" . Ammattikoulu on ammatillinen koulu, ei opisto. Opistotason tutkinto on esim. sairaanhoito-opisto tai lastentarhanopettajaopisto ennen kuin niistä tehtiin AMK:n ja yliopiston alaisia jne. En oikein edes tiedä mikä opistoa vastaa nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mulla on opistotasoinen tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto (FM). Koulu josta opistotasoisen tutkinnon sain on nyt AMK ja opinnot käytännössä samat, yhtä pientä tutkielmaa lukuunottamatta. Yhtään ainoata näistä kursseista ei voi verrata yliopiston vastaaviin vaikka aiheet olivat samat (sosiologian peruskurssi, filosofia jne.). Näin se vaan on, mutta mistäpä ammattikorkealaiset sen voisivat tietää, kun eivät oli yliopiston kursseja suorittaneet. Niissä on eroa ja hyvä niin. Se, jos haluatte nimittää itseänne ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneeksi, niin siitä vaan... ketä kiinnostaa. Kaikki oikeesti tietää eron =)

Vierailija:

[quote]


Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja kokeilulain perusteella suoritettu ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että ammattikorkeakoulun lehtorin virkaan voi saavuttaa kelpoisuuden suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.



sit todellisuudessa ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla voi saad töitä AMK:sta, valiettavasti vaan ei esim yliopistomaailmasta lehtorina tms



hih :D

Sairaanhoito-oppilaitoksista valmistuneet opiskelivat 3,5v ja nyt AMK:ssa 4,5 vuotta. Opiston käyneet kätilöt voivat halutessaan opiskella 1,5 v lisää ja sitten heidän nimike on kätilö AMK.

Yliopistolaisia vaan harmittaa kun AMK:sta valmistuneet vievät työpaikat, kaikenmaailman tieteilijöillä ja tutkijoilla kun on hyvin niukka taito käytännöntyössä.:)

Yliopisto ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat lain mukaan korkeakoulututkintoja. Ja ammatilliset kolmevuotiset ovat ammatillisia tutkintoja. Opistoaste ei ole oikein kumpaakaan, sillä esim. amk-opinnot ovat huomattavasti laajemmat ja pidemmät ja toisaalta usein opistoasteen koulutetut ovat jo ammatillisen tai lukiokoulutuksen suorittaneita, joten ammatillinen koulutus sarake ei tee heille oikeutta. Lisää itse uusi sarake ja kirjoita opistotutkinto, vai mihin tätä tarvitset?

stadiassa voi suorittaa ylemmän AMMATTIkorkeakoulututkinnon joka on aivan eri asia kuin ylempi korkeakoulututkinto

t.stadian opettaja, joka opettaa myös yliopiston puolella

eli laurean tuntiopettaja ja kyllä tuo stadian kollega on aivan oikeassa, eikä tämä tässä ketjussa vallalla ollut amk:sta valmistuneiden ilkeämielinen hähättely ole ainakaan hyvää tehnyt amk:laisten maineelle. Hävettää puolestanne...

Collegea useimmiten käytetään ammattikorkeatasoisista tutkinnoista ulkomailla.



Englannissa tehtiin päätös ja päästettiin amkitkin university- nimen alle, mutta nyt tiedeyliopistot ovat alkaneet erkautua joukosta ja arvostetummat opinahjot ovat alkaneet käyttää toisentyyppisiä nimiä, esim. London School of Economics erottuakseen amk-massasta.

mistä aiot tehdä pro gradu- tutkielmasi? Lisurikin on jo varmaan tekeillä? Monessako tieteellisessä journaalissa olet julkaissut artikkeleita?

College on varmaan lähin vastaava (siis tavallaan yliopistoon valmistava oppilaitos), mutta taitaa sekin antaa liian mairittelevan kuvan amkeista. Nehän ovat kuitenkin AMMATTI- eivät TIEDEkorkeakouluja.



On todellakin eroa korkeakoululla ja korkeakoululla.

Periaatteessa amkit siis (muiden kuin niissä opiskelleiden silmin) ovat opistotasoisia edelleen.

Ei opistot nimeä vaihtamalla korkeakouluiksi muutu.



Jostain syystä Suomessa päätettiin, että on hienoa, kun 70% ikäluokista on saanut korkeakoulutuksen. Opetuksen tasosta viis.



Paljon selkeämpää olisi kaikkien kannalta, jos opistotaso olisi säilynyt opistotasona. Sääliksi käy tradenomi- ja ties mitkä muut -nomiopiskelijat, jotka varmaan ihan tosissaan kuvittelevat suorittavansa korkeatasoista korkeakoulututkintoa.

Tosiseikkana kuitenkin säilyy se, että ammattikirjo ei ole muuttunut vuosien varrella kovinkaan paljon. Ennen myyjät oli merkonomeja, nykyään tradenomeja. Kai se on sitten hienompaa.

amk:hon voi olla HUOMATTAVASTI vaikeampi päästä kuin yliopistoon. Riippuu ihan linjasta. Se, mistä puhun on esim. tietojenkäsittelyn linja Oulussa. Hakijoita kun on ihan pirusti ja sinne tehdään ne pällitestit, joten kirjan pänttääminenkään ei auta, jos ei ole sitä matemaattista lahjakkuutta.

- naapurin poika haki kolme vuotta amk:hon ja viimein kyllästyi ja meni yliopistoon

- exäni pääsi 7. varasijalta amk:hon, haki yliopistoon ja pääsi 7. parhaana hakijana

(tiedän, Helsingissä on eri juttu, kun hakee kys. linjalle)

- kaverini ei päässyt edes pääsykokeisiin (kauppa ja hallinto) - meni sitten maisteriksi lukemaan tiedotusoppia.



En ota tässä todellakaan mitään kantaa opintojen tasoon tai laajuuteen tai termistoon, totean vaan, että suurten kaupunkien ammattikorkeaan voi olla PALJON vaikeampi päästä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat