Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Eli pohdin nyt sitä kumpi olisi lapseni tuleva koulu: Kunnallinen peruskoulu vai Steinerkoulu. Kunnallinen koulu tuntuu tutulta ja turvalliselta, mutta myös Steinerkoulu kiinnostaa.



Voidaanko steinerkoulussa tukea lapseni puheen kehitystä? (monta konsonanttia puuttuu, r,s,d,l) Lukemaan opettelu voi näin ollen olla hankalampaa ja vaatia lisätukea.



Entä pitkähkö koulumatka?



Onko kenlläkään kokemuksia, positiivisia/negatiivisia?

Kommentit (3)

Viestisi perusteella en oikeastaa erottanut kirjattomuuden lisäksi muuta eroa tavalliseen luokkaan. Omani on ekalla ja ihan samallaisista jutuista kuulen häneltä. Tämä ei ollut kannanotto Steineria vastaa, vaan ihan vaan ääneen ajattelua.

Itse kohtasimme valtavasti erilaisia mielipiteitä Steiner-koulusta omaa päätöstä tehdessämme ja vieläkin päätöksentekomme jälkeen. Niin negatiivista kuin positiivista ja usein aivan ääripäät.



Olemme olleet tyytyväisiä valintaamme ja tyytyväisyys on kasvanut sitä mukaa kun olemme päässeet sisälle Steinerkoulun opetustavoista. Tuon lukemaan opettelun osalta olemme ainakin osittain samassa tilanteessa kuin lapsenne. Meidän poikamme ei osannut r-kirjainta ja vasta eskariaikana oppi d, j, l kirjaimet (steiner-esikoulu). Steiner on ollut vaihtoehtona hyvä, koska lukemaan opettelu on lähtenyt siitä ajatuksesta, että aluksi kuunnellaan sanoja, sen jälkeen pohditaan mitä kirjaimia niissä on, opetellaan kirjoittamaan niitä ja vasta sitten lukemaan.



Nyt koulussa on opeteltu vasta vokaalit ja vaikka tahti on alussa hitaampaa kuin kunnallisessa, niin yhtään tylsistynyttä lasta luokalta ei löydy (moni osaa jo lukea). Kirjainten opetteluun liittyy aina satu, mielikuvat yms. ei perinteistä " kirjoita sivullinen a-kirjainta, niin opit sen" . Läksyinä on ollut esim. tehtävä, jossa piti miettiä sanoja, jotka alkavat a-kirjaimella. Jos ei osaa kirjoittaa, niin piirtää kuvan läksyvihkoon. Kaaret ja viivat opeteltiin ulkona leikkipuistossa (lapset itse havaitsivat ympäristöstä esim. keinun liike tekee kaaren). Nämä vain pienenä esimerkkinä.



Ekalla luokalla on paljon motorisia harjoituksia, jotka tukevat mm. lukemaan opettelua. Oma poikamme osallistuu juuri kartoitukseen, jossa selvitetään onko hänellä odotettavissa oppimisvaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen saralla ja tarkoitus lähteä kartoituksen jälkeen tukemaan oppimista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Koulussa on tätä varten psykologi (testit) ja erityisopettaja.



Luokan koko on noin 20 oppilasta, josta vastaa opettaja ja koko ekan luokan ajan myös luokka-avustaja on paikalla kaikilla tunneilla ja osallistuu lasten avustamiseen. Tunneilla piirrellään paljon, tehdään omin käsin ja kaikki on kokonaisvaltaista.



Alaluokilla ei ole kirjoja, vaan lapset tekevät eri aineiden vihkot itse tuntien edetessä opettajan avustuksella (eli uudet asiat vihkoon tuntien edetessä). Tämä oli itselleni aluksi epäilyksen aihe. Tosin nyt olen tajunnut sen, että ei uutta tietoa tarvitse ainoastaan kirjoista oppia, sen voi oppia myös kuulemalla, itse muistiin laittamalla, näkemällä ja käsin tuntemalla. Tämä kuulemiseen ja käsin tekemiseen perustuva oppiminen on helpottanut valtavasti oman poikamme oppimista. Samalla kun poikamme oppii, myös minä olen oppinut miten lapsi voi asioita oppia ja todella harmittaa etten itse päässyt pienenä steineriin (olin erittäin ujo ja arka lapsi).



Itse olen ihastunut opetustekniikoihin täysin ja vaikka päivittäin kuulen kommentteja, että lapsemme ei tule oppimaan mitään/olemme hörhöjä, kun steineriin lapsemme olemme laittaneet, niin on se ihmeellistä, että poikamme osaa jo kaikki vokaalit ja sanoja kuullessaan tavailee niitä kirjain kirjaimelta, vaikka konsonantteja ei ole vielä edes opeteltu. Hänen itsetuntonsa on kasvanut ja motto on: Minä osaan ja minä opin. Poika lauleskelee englanniksi ja loruttelee saksaksi, sama poika joka ennen esikoulua oli stressaantunut kunnallisen puheterapeutin opettaessa sanomaan d. Silloin päivittäinen lause oli: En minä opi. Tällä hetkellä hän sanoo kaikki kirjaimet (kiitos eurytmian yksityistuntien ja bothmer-voimistelun). Nyt meillä odotellaan kovasti nokkahuilun soiton opettelun alkamista.



Vanhemmat ovat vahvasti mukana lapsen koulunkäynnissä. Olemme tiiviisti pitäneet opettajan kanssa yhteyttä pojan asioista. Vanhempainillat järjestetään joka kuukausi, jolloin kuulemme yleisesti mitä ollaan opeteltu ja mitä tulee tapahtumaan. Samalla saamme yhdessä pohtia mieltä askarruttavia asioita. Tutustumme lasten vihkoihin ja töihin mitä ovat tehneet. Kahvittelemme. Juttelemme eri teemoista yms.



Tarkempaa tietoa eri koulujen käytännöistä, eurytmiasta yms. saa etsittyä heidän sivuiltaan: http://www.steinerkoulu.fi/steinerkoulut.htm. Itse kävimme paljon avoimien ovien päivinä koululla tutustumassa, joten kannattaa kysellä koululta suoraan, mitä tietoa heiltä saisi. Ovat yleensä avoimia jakamaan tietoa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat