Vierailija

EN KESTÄ!! Syön vahvoja masennuslääkkeitä enkä todellakaan uskalla niitä jättää pois. Pelkään hirveästi etten jaksa hoitaa lasta - se olisi jo kolmas muutaman vuoden sisään - mutta abortti ei tule kysymykseenkään. Koko eilispäivä meni itkiessä ja tänään sama meno jatkuu. Olen aivan uuvuksissa enkä pysty ajattelemaan mitään muuta kuin raskautta. En jaksa luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Uskon kyllä että vähitellen opin rakastamaan lasta, mutta en käsitä miten selviän tästä... Voi kun voisin siirtää sikiön jonkun sellaisen kohtuun, joka kovasti lasta haluaisi mutta ei onnistu saamaan.

Sivut

Kommentit (49)

Suku auttaa, kunnalta edes jotain apua herunee, isommat lapset menevät päivähoitoon.



Toki nyt tuntuu rankalta kun kaikki sait tietää yhteen syssyyn.



Kun tiedät sairastuvasi tod näk synnytyksen jälkeen, olet tavallaan asiassa viisaampi kuin ekakertalainen. Nythän voit varautua asiaan kaikin tavoin! Ja neuvolassa tiedetään. Huonompi tilanne on sellaisen kohdalla, joka masentuu ensimmäisen kerran eikä osaa sitä ollenkaan odottaa eikä tunnista edes, kun niin käy.



Onnea raskauteesi ja koko perheellesi!

Lisäksi täällä on paljon sukulaisia, jotka on jo luvanneet auttaa jos tulee vaikeaa aikaa. Mutta mua pelottaa ehkä eniten se, että masennun taas synnytyksen jälkeen. En todellakaan haluaisi uusia sairaalareissua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oletko maininnut mielenterveysongelmaasi? Se helpottaa yleensä avun saannissa. Kannattaa todellakin pistää lapset päivähoitoon. He saavat siellä vähän kulutettua energiaa ja sinä saat ladata akkuja kotona. Nyt on tärkeintä, että sinun on hyvä olla. Kun äiti voi hyvin niin silloin voi lapsetkin hyvin.



t.33

Mutta jos eilen sait tietää olevasi raskaana, miksi heti soiti ja ilmoitit työpaikkaan asiasta? Kun kerta et saanut raskauden takia paikkaa?

Minulle tehtiin täysin selväksi, että työsuhde kestää kolme vuotta ja siihen on parempi sitoutua, jos haluaa työn saada. Ehkä olen tyhmä, kuten moni on minulle jo sanonut, mutta en kykene salaamaan moista, jos joku ihminen josta pidän paljon, saa siitä sitten haukut niskaansa.

psykoottisen masennuksen takia ja arvatkaa huviksenne pelottaako että sama toistuu... En mä kykene nyt äidiksi, en kerta kaikkiaan muille kuin näille jo olemassaoleville.

Käytkö terapiassa? Koeta löytää nyt kaikki tuki itsellesi.



Ymmärrän tunteesi jotenkin, koska en itsekään jaksaisi kolmatta lasta mitenkään, kun on jo 2 pienellä ikäerolla. Minulla ei ole edes ollut masennusta yms. mitä sinulla..



Jos et saa apua tai tukea, mieti todella sitö aborttia. Mutta älä suinpäin syntää siihen. Sekin voi laukaista mielenterveysongelmat.



Vois sinua! Halaus! Toivottavasti kaikki järjestyy!!!

Itse olin todella maassa kun toinen syntyi ja esikko oli 1v7kk ja todella vaativa lapsi. Minä valitelin neuvolassa, etten jaksa kuin itkeä niin täti vaan tokaisi " muistathan sitten pyytää apua kun et enää jaksa" kun selitin, että täällähän minä olen juuri apua pyytämässä niin käskettiin vaan odotella vähän aikaa " kyllä se siitä sitten" .

pienen ihanan lapsen saaminen ei ole yksi niistä. Onneksi olkoon raskaudestasi! Kyllä sinä alat itsekin nauttia siitä, kun vain asennoidut niin. Uusi elämä kasvaa vatsassasi. Kaikkea hyvää sinulle, jaksat aivan varmasti :)

Kerronpa sulle totuuden: yritin jo sairaalassa ollessani moneen kertaan varata ajan ehkäisyneuvolaan. Sieltä kuitenkin kerta toisensa jälkeen käskettiin ottamaan yhteyttä sitten, kun pääsen sairaalasta. Ja kun otin, en tietenkään saanut aikaa heti paikalla. Käytimme kiltisti kondomia, ja voi hyvänen aika, tämä raskaus on saanut alkunsa ilmeisesti niin, että penis on hieman sipaissut emättimen aukkoa - ei todellakaan käynyt edes sisällä ennen kuin on kondomi laitettu paikoilleen. En todellakaan voi syyttää itseäni tästä. Vahinko mikä vahinko.

Kenelle vaan voi käydä noin kuin ap:lle.Mutta hän sentään on vastuuntuntoinen ja hieno ihminen eikä ajattele aborttia lainkaan vaihtoehtona.Koeta ap päästä täältä netistä pois.Tuollaiset ilkeät kommentit vain masentavat.Ja mene vaikka ulos pienelle kävelylle.

Itsellä kun menee huonosti tulen tänne ja sitten menee vielä huonommin.

Koeta keksiä jotain muuta tekemistä tai suostu muiden ehdotuksiin ja tehkää jotain piristävää että saat ajatukset hetkeksi tuulettumaan.Se voisi auttaa.Ja muista vielä että jokaiselle päivälle on omat murheensa!Eli älä ajattele huomista ja tulevaa.Elä hetkessä ja kaikki järjestyy ajallaan aivan varmasti:-)Voimia sinulle!

tänään, mutta sain " potkut" jo ennen työn alkua koska olen raskaana. Nyt olen niin puhki tästä tiedosta, että en edes epäröi laittaa molempia hoitoon joka tapauksessa siinä vaiheessa kun mies menee töihin.



Minulla olisi kuulemma lain mukaan oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, mutta on eri asia suostuuko kunta sen maksamaan... Tästä puhuttiin juuri pari viikkoa sitten verkostopalaverissa mielenterveystoimistossa. Se olisi kyllä todellinen pelastus, mutta saa nähdä saanko sen... Tarjosivat nimittäin sosiaalitoimen puolesta vain MLL:n lapsenvahtiapua... Ja tietenkin niin, että itse maksetaan ja saadaan sitten kunnalta takaisin, koska jos KUNTA olisi maksajana, palvelu maksaisi jotain kolme-neljä kertaa enemmän. En kyllä suostu siihen, että mahdollisesti joka päivä käy eri hoitaja, varsinkin kun olen kuullut että niiden taso on mikä on...



Täytyy yrittää saada tosissaan sitä henk. koht. avustajaa VIIMEISTÄÄN sitten kun vauva syntyy.

onks sulla ketään siellä auttamassa lasten hoidossa? Jos pääsisit vaikka hetkeks aikaa ihan rauhassa miettimään uutta raskauttasi. Menisit yksin/kaverin kanssa vaikka kävelylle.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat