Vierailija

Siskollani ei ole lapsia. Meillä on monta lasta ja hän on yhden kummikin. Hän ei ole koskaan suostunut auttamaan lastemme hoidossa, ei edes hätätilanteessa. Pari kertaa on ollut todellinen hätä, ja hänellä olisi ollut mahdollisuus pelastaa meidät pulasta. Hän on kyllä kova moittimaan vanhempiamme, koska hekään eivät koskaan auta meitä. Kohta joku kirjoittaa, että ei ole siskoni velvollisuus auttaa, enkä niin väitäkään. Kysyisin vain, että jos itselläsi olisi tällainen tilanne ollut toistakymmentä vuotta, olisivatko siskosi ja sinun välisi lämpimät ja läheiset? Muita sukulaisia ei ole ja itse olen ollut aina valmis auttamaan asioissa, joissa olen voinut häntä auttaa.

Kommentit (4)

vaikea tietysti sanoa tuntematta ihmistä, kaikki vain eivät ole sitä tyyppiä, että haluaisivat olla lastenvahtina tms. itselläni ei ole lapsia, mutta siskollani on 3 ja olen kyllä pyrkinyt olemaan niin paljon apuna kun vain voin, enkä ole sitä pitänyt edes velvoitteena vaan ihan luonnollisena juttuna. Mutta ihmiset ovat aina erilaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Enpä usko, että lapsenhoito avusta kieltäytyminen vaikuttaisi väleihimme. Ei voi olettaa, että sisaruksen on autettava. Heillä on omat menonsa ja oma elämänsä. Kaikki eivät ole lapsirakkaita eikä edes sukulaisrakkaita. On parempi kun ei odota sukulaisiltaan mitään, niin kaikki se apu mitä tulee on pelkkää plussaa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat