Vierailija

Monta vuotta kotiäitinä olleena mietin usein kannattaako tämä. Ei vakituista työtä, eläkettä, sosiaaliset kyvytkin ihan ruosteessa. Yli kolmekymppisenä sitten lähden työnhakuun enkä osaa edes cv tä tehdä (vai mikä se nyt on). JNE..

Kommentit (4)

mutta en ole enää oikein sopeutunut työelämään tai etenkään "omalle" alalleni. Ilmeisesti prioriteetit ja arvomaailma ovat muuttuneet liikaa lasten ja kotivuosien my-ötä. Kaipaan ns. merkityksellistä sisältöä työhön, tuntuu tyhmältä tehdä töitä vain rahan takia (ja joo, tiedän kyllä niin useimmat tekevät).

Yleensä mun mielestä ura ja kotiäitiys ei edes ole saman naisen valittavissa. Voi valita uran ja normaalin työäitiyden välillä, tai sitten työäitiyden ja kotiäitiyden väliltä, mutta harvalla uraihmisellä on motivaatiota jäädä vuoksiksi kotiin ja harvalla 10 v kotiäidillä mitään mahdollisuuksia enää rakentaa todellista uraa. Töihin toki voi päästä ja mennä ja vähän edetäkin, mutta se ei ole ihan sama juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä monesti unohtuu, asetetaan vastakkain kotiäitys ja kaikenlainen työnteko. Itse käyn TÖISSÄ, en tee uraa. Teen lyhennettyä työviikkoa osittaisella hoitovapaalla niin kauan kuin se on mahdollista. Töissä käyn ma-to hakemassa leivän lasten suuhun. Uralla etenemistä yms. ajattelen vasta sitten kun lapset on kasvaneet tarpeeksi isoiksi.

Nykyinen korkojen ja hintojen huima nousu se vaan pakottaa tämänkin äipän töihin syksyllä kun nuorin on 1½ vuotias. Ei ole ihan koko elämää varaa pitää asuntolainoja jäissä ja autoakin on pakko vaan käyttää.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat