Vierailija

Mitä mieltä olette? Ollaan kolmikymppinen pari ja olen ollut avoni kanssa kihloissa pari vuotta. Silloin oli puhetta, että häät olisi aika pikaisesti (siis n vuoden päästä). Olin kihlautumishetkellä raskaana, joten halusin synnyttää ensin ja sitten vähän toipuakin. Yhteisiä olivat nämä puheet naimisiinmenosta, minä tosin halusin kihloja enemmän - myönnettäköön. Mies ei ole siis kosinut, vaan yhteisestä sopimuksesta kihlauduimme.



Nyt on käynyt kuitenkin niin, että minä olen se, joka on koko aikana naimisiinmenosta puhunut. Pidin välillä taukoakin pitkään, kuukausia, jotten vaan painostaisi. Välillä suunnittelimmekin jo yhdessä, mutta nyt olen repeämässä ihan täysin asian suhteen. Mieheni on yhteensä kolme kertaa sanonut aiheesta tosi pahasti, kerran ystäviemme kuullen. Juteltiin porukassa kun yhdet toiset ystävät menivät aika pikaisesti kihloihin ja naimisiin, siis tunnettuaan n vuoden verran. Aiheesta sitten juteltiin ja vähän ihmeteltiinkin heidän " kiirettään" , ja mieheni tokaisi, että " mikäs siinä, jos asiassa ei ole mitään miettimistä ja kaikki on selvää" . Ajattelin itsekseni, että meillä ilmeisesti on sitten jotakin epäselvää ja itkin kotona, niin ettei mieheni saanut tietää. En halua, että hän tietää tämän olevan minulle näin kova pala.



Nyt olen ajattelut ehdottaakin että puretaan kihlaus, jatketaan avoparina maailman loppuun asti, eikä mennä koskaan naimisiin. Sillä minusta kihlat ovat lupaus avioliitosta ja se lupaus ei nyt tule täyttymään. Olen aika perinteinen ajatusmaailmassani ja saattaa kuulostaa että ihan kauhea ämmä, mutta tämä sopisi minulle paljon paremmin kuin koko aikainen asian päässä pyörittely.



Vinkkejä?

Sivut

Kommentit (29)

Periaatteessa oltiin kylla molemmas sita mielta, etta naimisiin mennaan, mutta vihjailuista huolimatta ajankohta oli aina vaan " joskus" .



Paatos pitaa haat syntyi, kun sanoin uuden vuoden alla ennen automatkalle lahtoa, etta JOS ensi kesana pidetaan haat, se pitaa paattaa pian, etta saa paikat varattua tms. Ajeltiin pari tuntia ja mies puhui hirvista ja lumitilanteesta.



Perilla istuttiin pihalla autossa ja sanoin, etta nyt jos ei tule kylla tai ei, pamautan nyrkilla. Sanoi kylla. Jos olisi sanonut ei, olisi saanut perustella erittain hyvin..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että älä pura kihlausta. Tuskin teillä on kiire naimisiin. Anna miehen kypsyttellä asiaa. Ja kannattaisi asiallisesti keskustella asiasta.

Minä tein niin että aloin käyttää sormusta toisessa kädessä... eikä siitä sen kummemmin olla puhuttu. Kyllä mies on huomannut, mutta ei sanonut mitään... Mua kyllä rassaa tämä välillä. Ja vituttaa. Meilläkin mieheltä tullut muutama " sammakko" koskien häitä ja naimisiinmenoa... Alunperin meillä oli mies joka puhui naimisiinmenosta, mutta jossain vaiheessa näköjään muuttanut mieltään...? Meille myös tullut lapsi tässä välissä.



Ja minä en halua ottaa koko asiaa puheeksi, koska tämä on N Ö Y R Y Y T T Ä V Ä Ä... :((

Minäkin olisin loukkaantunut miehesi sanoista!! Kannattaisi ottaa selvää, että tarkoittiko todella sitä vai lipsahtiko sammakko suusta?



Jos olette kihloissa ja teillä on jo yhteisiä lapsiakin, niin en ymmärrä mikä estää naimisiin menon?Luuleeko miehesi vielä pääsevän eroon tästä ' sotkusta' vai eikö hän pidä juhla ajatuksesta? Oletteko päässeet keskustelemaan hääjärjestelyistä?

Vierailija:

Lainaus:


Toiset miehet tarvitsevat kunnon potkun ettei mitään vihjailuja vuodesta toiseen. MUISTAKAA NYT NAISET MIEHILLÄ ON PUTKIAIVOT




Tämä siis vaivaa kovasti mieltäni, en tosiaankaan alkaisi muuten tänne kirjoittelemaan. En tiedä mikä tässä tosiaan mättää, olen sanonut etten edes välttämättä halua häitä, vaan naimisiin. Ne on minusta jopa kaksi eri asiaa. Olen omalla tavallani " uskis" , joten maistraatti ei tule kysymykseen, se on ainoa mistä pidän kiinni. Ärsyttää jo koko aihe itseänikin...

Tämä ei ole kosinta mutta menemmekö me naimisiin vai ei? Jos ei niin puretaan kihlaus! Sinulla on aikaa kosia kuukausi jos ei mitään tapahdu niin puramme kihlauksemme ja muutamme erillemme.



Miehet eivät ymmärrä vihjailuja vaan niille on suoraan puhuttava

kokemuksesta tiedän, että vuosien varrella puhumattomat asiat patoutuvat ja katkeroittavat sinua. Jonain päivänä voit vielä katua sitä, että annoit kohdella itseäsi noin.

Se on kuitenkin avopuolisolla huomattavasti heikompi kuin aviopuolisolla. Jos miehesi esim. sattuisi kuolemaan äkillisesti (kauhea ajatus, mutta vaan esimerkkinä), jäisit ilman leskeneläkettä, vaikka ilmeisesti sinä olet ollut poissa työelämästä hoitamassa lasta kotona.

Ei ihme ettei miehesi halua naimisiin jos olet tuollainen, että mietit tarkoituksia asioista, missä niitä ei ole ja nyyhkit sitten yksinään. Olisit kysynyt suoraan mieheltä.

Ei tule tuo liitto onnistumaan jos asioista ei pystytä puhumaan.

22 sen sanoi, mitä itse ajattelin - nöyryyttävää. En tunne olevani tarpeeksi hyvä miehelle tai jotain. Jotenkin minua myös tässä koko meidän suhteessa ärsyttää se, että pitää itse olla ja hoitaa aina KAIKKI hommat. Toinen tekee kyllä kun pyytää, neuvoo ja käskee, mutta eipä oikein muuten. En haluaisi olla tämä huomattavasti vahvempi osapuoli ja siksi olen antanut toisellekin tilaa, etten ainakaan ahdistaisi liikaa. En tiedä... Koko juttu on jotenkin niin syvältä. Ollakko vai eikö olla?



Joku taas moitti minua siitä, etten ole tarpeeksi avoin suhteessamme. Olen aikoinani huomannut, että monesti on parempi pitää mölyt mahassaan. En tiedä miten tässä tilanteessa sitten olisi parasta toimia.

Takaportti kiinni tai sitten saa mellastaa minkä tahtoo. Me oltiin kihloissa 4 vuotta. En halunnut mennä naimisiin raskaana ollessa. Sitten lapsen kasvettua, olisin halunnut alkaa suunnittelemaan häitä, niin mies tokaisi, että ei tässä mitään kiirettä. Meni kesä, tuli toinen... jonka jälkeen ilmoitin, että miettii haluaako olla kanssani loppuelämän vai ei. Miehille tuntuu olevan tuo lapsenteko ihan normaalia, mutta että hui kun pitäisi sitoutua lapsen äitiin loppu elämäksi. Mies osti aikaa eri verukkeilla, sitten mentiin tytön kanssa vanhempieni luokse viikoksi loppu kesää miettimään ja jätin miehen miettimään mitä tahtoo. Tuli ikävissään meidät hakemaan ennen kuin viikko oli kulunut. Naimisiin mentiin lokakuussa, pienehköt häät 40 vierasta.



Tosin täytyy myöntää, että joskus tulee mieleen, olisinko onnellisempi, jos mieheni olisi saman tien innokkaasti kanssani naimisiin mennyt. Miksi piti miettiä, eikös se mietitä siinä vaiheessa, kun avioliitosta sovitaan = kihlaus?!?

Kyllä on ongelma!



Sanot miehelle et ny laitetaan päivämäärä millon mennään naimisiin, sillä sipuli.



Jos sulle on NIIN tärkeetä päästä naimisiin että olisit jotenkin " paremmassa asemassa" niin päivämäärä kiinni ja sitten varaatte kirkon -tai sinä varaat.



Ei oo varmaan kovin moni mies kuule suunnitelmissa aina kympillä mukana ja mitä sitten!? Moni mies varmaan muutenkin pitää naimisiin menoa hankalana juttuna -ainakin kun siinä on NIIIN suuri suunnittelu, tai ainakin me naiset niitä NIIIIN paljon suunnitellaan ja jankataan suuntaan jos toiseen..



Ota ryhmä naisia joiden kanssa juhlia suunnittelet ja hyväksytät suunnitelmat miehellä ja kysyt mielipidettä, ei tartte antaa olla homman mutta jos mies ei kerran itse kiinnostu suunnittelusta niin ota sinä homma hanskaan.



Me on oltu pian 7 vuotta yhessä ja naimisiin ei oo kiirettä, mää ymmärrän miestäsi ja sun hinku naimisiin tuntuu oudolta.. Ei tommosen takia tartte heittää hanskoja hukkaan! Teet vaan itte hommia ja kerää tosiaan pari kaveria suunnittelukomiteaan. Miehen kanssa peruspuitteiden suunnittelu tärkeintä; milloin häät, missä vihkiminen ja juhlat, budjetti ja juhlijoiden määrä. Ei siinä kummosempaa tartte miettiä, kun pääsette alkuun niin mies voi innostua myös, painosana VOI innostua..



Älä oo tiukkis, vaan ota pallo haltuun!



Ja mun on ihan pakko sanoo tähän loppuun että ei se sormus mitään pelasta! Jos ei pidä huolta suhteestaan (oli sormuksia tai ei) niin se kaatuu tai ainakin muuttuu semmoseks pakkopullaksi.

Pettää voi toista, aina.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat