Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Sivut

Kommentit (50)

Liityn valittelijajoukkoon :)

Hyvää nukkuma-asentoa ei enää kertakaikkiaan löydy ja nyt myös hereillä ollessani mua ahdistaa ja särkee ja vihloo...Hengittäminen on vaikeaa,käveleminen ei tunnu enää mukavalta ja istuessani särkee kylkiä,varsinkin syömisen jälkeen.Mä olen nyt ihan kyllästynyt tähän raskauteen!!! Ihmettelenkin että miten edellinen raskaus on ollutkin niin erilainen,ei juuri mitään vaivoja ja nukkumaan pystyi miten ja milloin vain. Mulla on menossa rv 34+6 joten tiedän ettei tää enää kauan kestä mutta viime päivät ovat olleet kamalia.



En ole varma pääsenkö seuraavaan tapaamiseen mutta ehdotus että tapaisimme vuorokerroilla keskustassa ja Itiksessä kuulostaa hyvältä.Tulisin myös mielelläni jo päiväsaikaan.Me käymme keskiviikkoisin aamupäivällä MLL perhekahvilassa joten se aika ei sovi mutta muuten ei ole päivällä ja kellonajalla väliä.



Hyviä vointeja ja jaksamista kaikille teille!!!



Pikkarainen 34+6

[color=violet]Hui, ei kai Lyytikki sentään vielä synnytä? Toivottavasti vauva pysyy vielä hetken masussa!



Omia oloja täytyy sen verran tilttää, että yöt mennyt ihan höpöksi... Ensin illalla tosi vaikea löytää mitään hyvää asentoa, tuntuu että maha koko ajan vaan kovana. Sitten kun saan viimein unta, herään vessaan n. 3 aikaan. Sitten onkin todella vaikea saada unta. Viimeyönä aikani pyörin sängyssä, sitten kävin syömässä omenan ja luin varmaan puolisen tuntia ja sitten sain hetkeksi taas unta. Mies lähti kouluun ennen seitsemää ja sitten en saanutkaan itseäni sängystä ylös ennen kuin klo oli 10:40... Tympäsee, mieluummin nukkuisin silloin aamuyöllä kuin koko aamupäivän. Ehkä vaan pitää alkaa nousta aikoinaan, niin jospa se sitten yöllä uni maistuu. Tiedän kyllä, etten ole yksin huonojen öiden kanssa. Onneksi ei tosiaan tarvi enää töihin mennä!



Tulipas tilitystä, mutta tähän asti mikään ei ole omia hermoja kovin vielä raastanut... Jos on hyviä vinkkejä nukkumiseen, otan ilolla vastaan! Meillä 120cm sänky, niin ei kamalasti viittis tyynyjäkään ympärille kasata.



Täällä aivan ihana sää, aurinko paistaa ja pari astetta pakkasta! Lähdetään käymään vähän ostoksilla ja sitten vois kyllä mennä vähän reippailemaan tuonne ulkoilmaan.



~cadavera&muru~ rv31+3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tapaamisesta. Mulle käy tuo viikko 8, mutta entä jos tavattaisiin jo aikaisemmin?? Meinaan jos noita vaaveja rupee jo syntymään. JA mulle ainakin seura kelpaisi jo (sairaslomalla kun ollaan niin meinaa välillä aika käydä pitkäksi...)

Viikko 7??



T. Suzy

..vaikka pientä jännitystä on ollut ilmassa viime ja toissa yönä. Toissayönä heräsin puolilta öin todella järkyttävään supistukseen ja niitä tosi järkkyjä suppareita riittikin sitten likipitäen kaksi tuntia säännöllisinä. Koko lantio oli tulessa ja mä olin ihan varma, että lähtö tulee. No, ei tullut, koska supparit loppuivat kuin seinään. Onneksi vauva ilmoitti itsestään tehokkaasti koko loppuyön. Pelkäsin jo kuollakseni vauvankin takia. Niin järkyttäviä suppareita olivat. Se yö meni siis totaalisesti pipareiksi ja töissä olin tietysti kuin pölkyllä päähän lyöty.



Sama homma toistui viime yönä. Tosin, heräsin vasta kahden aikaan samanlaiseen poltteluun ja sitä kesti puoli neljään asti säännöllisesti. Ihan selkeitä suppareita, mutta ihan erilaiselta tuntui kuin tähän asti. Koko lantio oli tulessa ja selkää särki ihan julmetusti. Toissa yönä en herättänyt miestä, kun ajattelin, että hän vain hermostuttaa minua omalla hermoilullaan. Viime yönä mä ilmeisesti ähkin ja puhkin niin äänekkäästi olkkarin ja keittön väliä kulkiessa, että mies heräsi ja ihmetteli, mikä mulla on. Mies ottikin tilanteen tosi rauhallisesti ja hän hieroi selkääni ja muistutti, että viimeisellä valmennuskerralla oli puhuttu lämpöisestä suihkusta. No, minä sitten kävin lilluttamassa itseäni suihkussa ja se helpotti kyllä oloa, mutta supparit eivät loppuneet siihen vaan vasta myöhemmin itsekseen.



Että näin. Tässä nyt sitten jännityksellä odotellaan tulevaa yötä. Jos tätä jatkuu tällaisena seuraavat 5 viikkoa, niin mä kyllä marssin synnärille ja vaadin niitä ottamaan tuon " terroristin" pois masusta. Tänäänkin oli töissä olo tosiaan sen mukainen, kun yö meni ihan valvomiseksi. Onneksi äippäloma sentään alkaa keskiviikkona. Ja minulla on onneksi vapaa viikonloppukin.



PINOUTUMISESTA VAUVAT-PUOLELLA. Minä ainakin haluan, että jatketaan tällä kokoonpanolla keskustelua Vauvat-osiossakin. Me ollaan niin " kamalia" , ettei meitä kukaan muu varmaan pinoonsa huolisikaan, jos siis AV:ta on uskominen. :)



D-VITAMIINEISTA YM. Mä nappasin mukaani töistä Jekoviteja vauvelille odottamaan. Eihän noissa D-vitamiineissa paljon eroja pitäisi olla (siis jos vaikutuksista puhutaan). Maku ja säilyvyys on sitten eri asia. Mutta siitä täällä olikin jo puhetta, joten ei siitä sen enempää. Rasvojakin löytyy jos jonkinlaista. Perusvoiteet ovat pitkälti aika samanlaisia, joten siinä lähinnä oma maku ym. toiveet ratkaisee. Itselleni ei vielä ostanut mitään noihin rinnanpäihin. Varmaan synnärillä saa kokeilla, jos tulee tarvetta jo siellä ja saahan noita rasvoja sitten apteekista, jos tarve tulee. Varmaankin näin ainakin esikoisen odottajana saa varautua siihen, että rinnanpäät on tulessa, jos imetys vaan suinkin onnistuu.



V80. Hui mikä automatka!! Onneksi selvisitte säikähdyksellä!



Meillä olisi synnärille tutustuminen ensi viikolla (jos tässä nyt yhtenä kappaleena ollaan). Ja neuvola samana päivänä. Jännittää vähän, onko nää supparit tehneet tehtävänsä tuolla alakerrassa.



Tää ilta olisi tarkoitus ottaa ihan rennosti telkkua tuijotellessa ja mussuttaessa herkkuja. :) Ja ajoissa nukkumaan. Mä oon nimittäin ihan seis kahden valvotun yön ja kipujen jälkeen. Mutta mieli on silti ihan pirteä ja ainakin kovasti yritän nauttia loppuraskaudesta täysin rinnoin. :)



Oikein ihanaa iltaa kaikille!





Lily & Nappo 35+1

[color=Steelblue]Kylläpä oli aamulla sairaan vaikee saada itseään sängystä ylös ja koko eilinen päivä meni tosi väsyneenä. Pakko varmaan tänään mennä apteekista ostamaan sitä RAUTAA, eihän tää muuten helpota ikinä. Aattelin kokeilla sitä Krauterbluesaftia. Kaupassakin pitäis käydä, kun jääkaappi ammottaa aikalailla tyhjyyttään. Onneksi mies haki eilen mummoltaa nakkisoppaa, niin ei tartte tän päivän päiväruokaa miettiä. Iltaruoka onkin taas asia erikseen... oisko ideoita? Jauheliha tuolla kaapissa odottaa...



Omassa masussa myllerrys jatkuu samaan malliin. On se vaan hassua, kuinka aina pienikin liike kättä vasten saa hymyn naamalle. Eilen mossella oli illalla oikein kunnon hikka. Tuolla alavatsalla tuntui sellanen pieni tikytys, samalla kohtaa suunnilleen kuin sulla [b]Caddie[/b] sillon tapaamisessa.



TAPAAMISESTA puheen ollen, [b]Pinjan[/b] eilen ehdottoma viikko 8 on ainakin mulle varmaankin ihan hyvä, kun sillon on miehelläkin hiihtoloma, eikä meillä isompia lomasuunnitelmia taida olla. Itse ehdottaisin sitä maanantaita 20.2. ja vaikka mieluummin ja etenkin helpommin Itikseen pääsisin, niin pitäsikö vaihtelun merkeissä nähdä nyt sitten vuorostaan keskustassa? Ehdotankin, että nähtäis vaikka vuorokerroin Itiksessä ja keskustassa... Miltä kuulostaa? Ja sitten kun vauvat on syntyneet, niin vosihan nähdä sitten ihan vaikka jonkun luonakin... meille ainakin saa tulla, jos vaan viittii junalla matkustaa.



Mutta nyt aamupalat pois pöydästä ja sitten ulos.

-Monkey ja mosse rv. 32-

Meillä la on 1.3. ja eilen neuvolassa lääkäri sanoi että hyvä jos viikolle 37+0 asti päästäisiin... Joten siis meidän vauvasta tulee aika todennäköisesti helmikuinen. Minäkin haluaisin silti kirjoitella maaliskuisiin ja saman " oikeuden" antaisin myös niille joilla synnytys venyy huhtikuun puolelle. Olemmehan kuitenkin kaikki " alkuperäisiä maalismussukoita" :)



-Santtu 35+0

[color=steelblue]SELÄLLÄÄN NUKKUMISTA ei käsittääkseni mitenkään automaattisesti kielletä. Siinä asennossa vaan yleensä tulee huono olo ja saattaa ruveta pyörryttämän, kun vauva painaa masussa. Itse ainakaan en pysty olee selällään enää juuri ollenkaan, kun rupee tulee tosi pyörryttävä olo ja hengittäminen käy hankalaksi.

-Monkey TAAS-

Oli siellä Haikaranpesässä kiva käydä. Nyt jotenki synnytys tuntuu ihan lähellä olevalta jo... Ens ke meillä se 2. kerta, kertoilepa vähän mitä siellä on ;o)

[color=purple] Nyt rupee olo olemaan pikkuhiljaa sitä luokkaa, että on ihan hyvä, että pääsen äitiyslomalle ensi viikolla. Jalat on ihan älyttömän turvoksissa, päivä päivältä hurjemman näköset. Ei auta tukisukat, ei runsas juominen. Turvotusta taitaa olla tasaisesti joka puolella mutta jaloissa eniten.



Urkkiko se kirjoitti vyöhyketerapiasta... pitäisiköhän kokeilla? Jos siitä olisi apua vaikka tähän turvotukseen. Selkäkin ja kyljet ovat välillä kipeät.



Mulle sopii tapaaminen viikolla 8. Joko kaikki on äitiyslomalla sillon?



Jos joku tietää tosta vyöhyketerapiasta lisää, niin kertokaa ihmeessä! Mä olisin kiinnostunut.



NapNap rv34+0 [/color]







Mulla ei muuten myöskään ole vielä äitiyspakkausta, mutta se johtuu vain siitä, että jätin koko paperit vasta viime vai toissa viikolla. Eilen, kun kävin sitten Kelassa hakemassa työnantajalle saikun päivärahaa, kysyin missä ajassa päätös yleensä tulee, ja virkailija tuumasi aika leppoisasti, että äitiyspakkauspäätös tulee varsin äkkiä, kun painelen tuosta muutamaa nappia -naps-naps-naps -noin, saat sen jotakuinkin ensi viikolla...



Rahapäätös onkin sitten toinen tarina,kun hain myös 6 kk tulojen perusteella. Turhaan, todennäköisesti, kun aloin vertaamaan 2004 verotukseen. Palkanlaskijamme oli jostain syystä antanut puutteelliset paperit, joten niiden setvimisessä mennee vielä aikansa. Selviää sitten aikanaan, mutta tietenkin vähän jännittää, kun olemme rakentamisen ja miehen vuorotteluvapaiden takia suht. peeaat.



Jaha, mä oon nyt näköjään sotkenut oikein kunnolla tuon kynsilakan kanssa. Tässä taas aihetta jollekin ruotimiseen :). Täytynee lähteä siistiytymään ja etsimään mittanauhaa. Muakin kovasti kiinnostaa tuo vyötärönympärys. Kellukkaa on ollut kyllä ihan reippaasti ennen raskauttakin, vaikka virallisten kaavojen mukaan olen varsin keskipainoinen ja naama kuopalla ja sääret tikut. Varsinainen omppu.



Nyt moi.

t. Potkis 31+2

Minä sitä juu suosittelin, sillä olen hoidattanut sillä itseäni, äitini on käynyt ja esikoisen koliikki saatiin helpottamaan myöskin sillä. Eli hoito perustuu oman kehon aktivointiin, että akupisteitä aktivoimalla keho alkaa itse hoitaa itseään aktiivisesti. Hoitosuuntia on monia, mutta suurin osa hoitajista hoitaa jalkapohjista, osa lisäksi korvanlehdistä ja muista kehon osista...

Mun hoitaja tekee aina ensin jalkakylvyn, jonka aikana hoitaa korvanlehdistä...Sitten keskittyy jalkoihin, lähinnä jalkapohjiin, nilkkoihin ja polvitaipeisiin. Jokaiselle sisäelimelle on olemassa akupiste jalkapohjissa ja oikeaa akupistettä hieromalla aktivoidaan keho omaan hoitoon, toisesta jalasta aktivoidaan ja toisesta rauhoitetaan (en muista kumpi jalka kumpi). Yleensä se akupiste tai kohta jalassa, joka on " tukossa" on myös arka koskettaessa tai jopa kipeä, jos vaiva on paha. Esim. esikoisen suolipisteet oli niin kipeät koliikkihoitoa aloitettaessa, että huusi aivan tukehtuakseen jo pienestä silittelystä ja 5:llä hoitokerralla ei ollut enää moksiskaan koko touhusta ja samoin koliikin oireet olivat helpottaneet, joten selkeä yhteys oli.

Ite olen hoidattanut kk-vaivoja, munuaisten toimintaa, rytmihäiriöitä ja yleensä stressin purkuun myös ihana hoito. Äitillä on ollut apua särkyihin, käsien puutumiseen ja aineenvaihduntaan myös.

Mutta jos lisätietoa kaipaa, varmaan netistä löytyy paljon tietoa ja kyllä kokenut, hyvä terapeutti tietää mitä raskaana olevalle saa tehdä ja mitä ei....hoidetaanhan vyöhykkeellä mm. lapsettomuutta.

Kauhean pitkä ja epäselvä sepustus, mutta suosittelen oikein lämpimästi, ite olen kauhean lääkevastainen (vaikka hoitajan pohjakoulutus!) ja siksi olen ottanut selvää näistä lääkkeettömistä hoitomuodoista ja yleensäkin luontaishoidoista. Olen käynyt mm. iridologilla, joka katsoo silmästä, miten sinä voit....ja ne samat vaivat sieltä palajastui kuin vyöhykkeelläkin, joten pakko oli uskoa, että kyllä ne osaa...sain myös luontaislääkesuosituksen ja sain niillä rytmihäiriöt kokonaan häviämään, mulla kun on taipumusta pahoihin sellaisiin!

No joo, voi kysellä lisää jos osaisin vastata, mutta itsestään huolehtimiseen ja hoitoon oivia apukeinoja.

Urkki

on ollut puhetta viimepäivinä... No sain minäkin sitten vihdoin mitan käteeni ja mitattua. Taidan muuten vetää pohjat:) 113cm!!!! Ihan vyötärön kohdalta mittasin suoraan, edessä mitta oli navan kohdalla. On kyllä maha nyt selvästi ulompana kun esikoisen kanssa. Silloin otettin kuva sairaalassa edellispäivänä enne tytön syntymää, ja siinä kuvassa ollut paita menee enään just ja just päälle. Silloin ylsi mahan alle ja nyt jo alkaa reuna saavuttaa napaa. Miehen paitoihin olen jo siirtynyt, mutta niistäkin mahtuu enän pari.



Tekisi niin mieli mokkapaloja... pitäisiko tehdä.



-Santtu 35+1

Melike Espoosta ei olla saatu ikinä d-vitamiineja ilmaiseksi. Aloitin Devitolilla, mutta kun vaihdoin Jekovitiin niin loppui vauvan kitinät ja tosiaan pulloa saa säilyttää huoneenlämmössä! Olen maistanut ja kamalalle maistuu, mutta lapsi ei ole moksiskaan.



Yhdyn urkin sepustukseen vyöhyketerapiasta. Olin tv:ssä oikein koekaniinina esittelemässä vyöhyketerapiaa, kun olin ekaa kertaa raskaana. Myös synnytyskipuja voi lieventää painelemalla tiettyjä pisteitä ja vauvan koliikkiin on kaksi kaverianikin saanut avun, joten suosittelen!



Nyt lähtee tämä mamma ison mahansa kanssa vielä vakuuttavasti kouluttamaan voimankäyttöä;=)



rv33+2

[color=purple] Kiitos Urkki kun kerroit vyöhyketerapiasta! Kyllä mä luulen, että sitä voisin kokeilla. Netistä etsinkin kaikkea tietoa, myös lymfasta. Turvotus kyllä varmaan hellittää kun pääsen äitiyslomalle, mutta tuskin kokonaan katoaa ennen synnytystä. Aamuisin nilkat on edes joten kuten siedettävän näköiset, mutta kun tulen töistä kotiin, niin jalat on ihan järkyttävän näköset ja kokoset! Ensi keskiviikkona on eka äitiyslomapäivä, silloin ajattelin vaan levätä kotona! Koska heti torstaiksi ja perjantaiksi onkin jo ohjelmaa sovittuna...



NapNap rv34+1 [/color]

Yöt on taas menny pyöriessä ja kävellessä ja nyt oon jo alkanut häiritä miehenkin unta, vaikka kuinka yritän olla hiljaa. Millään en vaan saa unta ja jalat ovat niin levottoman oloiset. Syön rautaa ja magnesiumia, mutta ei nekään auta. Päivät sitten oon todella väsynyt, enkä jaksais tehdä yhtään mitään. En ulkoilla, laittaa ruokaa, leikkiä prinsessan kanssa, enkä mitään. Ootan vaan iltaa, että pääsen nukkumaan ja sittenpä en saa nukuttua. Tää väsymys saa mielen tosi apeaksi ja ootan vaan, että vauva syntyis. Tiedän kyllä, että väsymys jatkuu synnytyksen jälkeenkin, mutta ainakin fyysiset oireet: närästys, hengitysvaikeudet, levottomat jalat ja tukaluus loppuu. Ja sitten voin nukkua selällään, nyt kun en voi nukkua yhtään selällään.



Anteeks tälläinen purkautuminen, mutta tiedän että täältä löytyy ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteen täysin.



Masun ympärystä mittasin sit minäkin mielenkiinnosta, huh mikä lukema tuli 114cm!! Ja ultrassa käväisin tässä yks päivä vatsakipujen vuoksi. Vauvan kokoarvio oli n. 2,5kg eli aikamoinen pötkelö. Vauvalla oli onneks kaikki hyvin, vaikka kivut ovatkin olleet niin kovia. Luultavasti kiinnikkeet yms. siellä natisee liitoksistaan.



Äippis 75 ja vaavi rv35



Niin ja tottakai kirjoitatte jatkossakin maaliskuisissa vaikka vauvat syntyisi milloin! Eihän sitä nyt voi vaihtaa muihin enää tässä vaiheessa;=)

[color=Steelblue]Kyllä varmaankin kannattaa ainakin soittaa neuvolaan ja kysäistä, että mitä mieltä terkkari on tuosta verenpaineesta. Eipähän tartte sitten yksinään asian kanssa stressailla.



Mielessä oli joku kysymyskin, jota tulin tänne kysymään, mutta sehän karkasi ihan kokonaan päästä =)... pitää varmaan palata uudestaan, jos asia joskus mieleen palaa.



Taidan mennä päiväunille, kun neiti lähti kerhoon.

-Monkey-

Ja ehkä hyvä niin..Toisaalta vosin jo synnyttääkin.

Eilen siis oli tosi mojovia supistuksia tosin epäsäännöllisiä ja koko lantion aluetta vihmoi melkein koko päivän. Kokemuksella tiedän että siis jotain tapahtui kohdunsuulla. Ainakin valmistautumista. Uskoakseni taas sitten nopea synnytys. Näin mulla ennenkin ollu ja synnytykset nopeita olleet kun etukäteen paikat jo vähän auennu ja kypsyny synnytykseen. Tosin nyt en taida alakutta edes synnyttämään päästä mikäli tässä vielä 6 viikkoa yhtenä kappaleena ollaan ja vauvaa kasvaa huimaa vauhtia koko ajan ja on pysynyt perätilassa. Olen siis varautunu sektioon.

Yön aikana supparit hellitti mutta muuten en nukkunu juuri yhtään. Tänään taas alkoi samanlainen kolotus kuin eilen. Kaikki hyvin kun makaa tai istuu mutta jos vähän koettaa jotain tehdä niin johan alkaa supisteleen. Ei nyt onneksi mitään kivuliaita ole mutta todella napakoita ja ärtsyjä.

Eipä tänne muuta ihmeempää. Taidan pakata tuon sairaalakassin valmiiksi ; ) Vaikka luultavasti tässä kotona vielä ollaan monta viikkoa ilman vauvaa. Uudelleen synnyttäjänä tää on tälläistä että viikko kaupalla suppailee ja tuntuu että lähtö lähestyy muttei sitten kuitenkaan ; )

Nyt käytävä syömään ja taas lepoa sitten. Lapset päikyssä niin voin vielä levätä tämän viikon. Ens viikosta alkaakin sitten hulinat kun jäävät kotiin. Tai ovat sen 2 pv/ viikko enään hoidossa.

[color=steelblue]Eilen oli puhetta vauvojen syntymästä ja siitä, mihin pinoon sitten kuulutaan. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, etä maaliskuisiin kuulutaan kaikki täällä jo olleet, vaikka vauva päättäisikin syntyä jo helmikuussa tai vasta huhtikuussa. Saa nähdä, millon meijän mosse päättää syntyä. Esikoinen ainakin meni kahdeksan päivää yli ja voin todellakin kertoa, että se ylimenoaika oli TUSKAA. Ei siis mitenkään vaivojen tai olon vuoksi, vaan se kokoaikainen jännitys, että joko ensi yönä... Nyt oonkin varautunut ylimenoon, niin jospa ei ois niin vaikeeta ootella.



Eilen myös joku kirjoitteli siitä, kuinka ekassa raskaudessa ei ollu minkäänlaisia vaivoja ja nyt tässä toisessa kaikenmaailman vaivoja koko ajan. Samaa olen itsekin ihmetellyt, nyt kolottaa millon mistäkin ja olo tosi raihnainen koko ajan. Ekassa raskaudessa kaikki meni niin hyvin, ei minkäänlaista vaivaa edes lopussa. Kai sitä on tullut vanhaksi...



Meillä esikoiselle syötettiin D-VITOLIA, mutta siitä saattoi tulla hieman vatsavaivoja pienelle. Söin itse niitä samoja tippoja odtusaikana ainakin. Pitääkö D-vitamiinia muuten syödä vielä synnytyksen jälkeen (ei minkäänlaista muistikuvaa nyt ole päässä)? Nyt aattelin varmaankin hankkia noita JEKOVIT-tippoja, juuri niiden helpommman säilyvyyden takia. Mullakin nimittäin sama ongelma, että ne jäi helposti antamatta, kun ei muistanut.



Meinaatteko, uudelleensynnyttäjät, mennä tutustumaan synnytyssairaalaan ennen synnytystä?



Omaan masuun ei edelleenkään uutta. Kräuterblut-saftia oon nyt eilen ja tänään ottanut, keskiviikkona neuvolassa sitten nähdään, onko ollut vaikutusta.



Nyt lähdetään neidin kanssa isomummolle käymään ja sen jälkeen temppujumppaan. Mä en oo saanu mitään taaskaan tehtyä tän loman aikana. Kauheesti oli kaikkia suunnitelmia kaappien siivouksista ja valokuvien järjestelyistä jne... kaikki odottaa edelleen samassa tilassa. Pakko yrittää saada itseä niskasta kiinni ja tekemään jotain hyödyllistäkin, johon ei sitten ehkä ihan heti aikaa oo vauvan jälkeen.



-Monkey ja mosse rv. 32+1-

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat