Vierailija

Mulla on joku ihme kriisi itseni kanssa. Olen ennen ollut todella uramyönteinen enkä suoraan sanottuna esim esikoisen kanssa viihtynyt kotona. Nyt kaikki on kääntynyt päälaellaan, " lapset on hankittu" ja nyt vihdoin pääsisis töihin ja alottamaan sitä kuuluisaa omaa elämää. Ja enää en haluakaan. Nyt haluaisin oikeastaan lisää lapsia, jokainen lapsi tähän mennessä on tuonut mulle yhä enemmän iloa mukanaan ja sitä että haluan olla kotona. En tiedän miten tämän otan miehen kanssa puheeksi!



Aina ennen on tuntunut että sitten kun on kaikki lapset " tehty" (anteeksi tämä kielenkäyttöni, en halua loukata ketään jolla lapsettomuusongelmia) niin vähitellen saa sitä omaa elämään, saa ehkä vietyä joskus lapset hoitoon ja lähdettyä viihteelle miehen kanssa tai yksin. Ja mitä nyt, ei huvita?! Otan kyllä mielellään miehen kanssa kotona joskus viinilasin pari, katotaan telkkaria jne. Lasten kanssa reissataan sen verran mikä nyt on mahdollista.



Onko muita joille tapahtunut samanlainen metamorfoosi?

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat