Vierailija

Muutama kysymys Niinistölle:



Oletko ollut koskaan ¿oikeissa töissä¿?



VASTAUS:

Nuorempana rahoitin urheiluharrastukseni ja myöhemmin opintoni kaikenlaisilla töillä muutamia mainitakseni:

- Huhtamäen pakastevarasto oli tuttu työpaikka - kylmä, mutta siellä sai ajaa trukkia.

- Kaarinassa viemärityömailla;

- satamassa raksahommissa

- kaupunkilehden jakeluautonkuskina

- unohtamatta aikaa viinakaupan myyjänä.

- nimismiehenä, tuomarina ja oman lakiasiaintoimiston yrittäjän.



Millä kielillä tulet toimeen kansainvälisillä areenoilla?



VASTAUS:

Arvostan kielitaitoa, on hienoa huomata kuinka kansainvälisiä suomalaiset ovat. Itse hallitsen seuraavassa järjestyksessä suomen lisäksi englannin, ruotsin ja ranskan sekä alkeita venäjän kielestä



Mitä ajattelet opiskelijoiden aseman parantamisesta?



VASTAUS:

Opiskelijoiden aseman parantamisessa keskeisintä on riittävän toimeentulon turvaaminen. Tällä hetkellä opiskelijat ovat työttömien jälkeen suurin toimeentulo-ongelmista kärsivä väestöryhmä. Vaikka opiskelijan toimeentulon turvaava työssäkäynti osaltaan tukee myös myöhempää työllistymistä, on se silti varsin monille pelkkä taloudellinen pakko riittämättömän opintotuen takia.

Tavoitteena pitää olla sellainen opintotuen taso, joka kannustaa ripeään opiskeluun, mutta turvaa myös mahdollisuuden täysipäiväiseen opiskeluun.

On totta, että opintotuen korottaminen on jäänyt tekemättä monien vuosien aikana, vaikka elinkustannukset ovat nousseet. On silti muistettava, että tänä syksynä opintotuen asumislisää nostettiin eduskunnan toimesta.

Opintotukea voidaan kehittää nykyisen rakenteen pohjalta, mutta opintotuki voisi olla opintojen alkuvaiheessa hieman korkeampi, jotta opinnot lähtevät ripeästi alkuun. Opintojen loppuvaiheessa lainan osuus voisi olla suurempi.

Taustalla olisi ajatus siitä, että valmistumisen häämöttäessä oman alan töihin hakeutuminen edistäisi työllistymistä siinä vaiheessa, kun paperit ovat kädessä.



Mitä mieltä olet maahanmuuttajista ja pakolaisista?



VASTAUS:

Keskustelussa menevät usein sekaisin pakolaiset ja maahanmuuttajat eli siirtolaiset.

Pakolaiset tulevat maahamme hakien turvapaikkaoikeutta. Jos he poliittisen tai muun vainon takia tarvitsevat turvapaikan, takaamme sen inhimillisyyden ja ihmisoikeuksien nimissä. Jos taas hakemus on aiheeton, palautetaan hakijat takaisin. Asian luotettava tutkiminen on valitettavan hidasta, niin Suomen valtion kuin hakijan kannalta. Turvapaikkapäätöksen käsittelyä tulisi nopeuttaa.

Toisen kokonaisuuden muodostavat maahanmuuttajat. Meiltäkin on lähdetty jopa suurina aaltoina siirtolaisiksi niin Yhdysvaltoihin kuin Ruotsiin. Meille siirtolaisiksi tulee hyvin monia eri kansallisuuksia ympäri maailman.

Hyvä niin, sillä maahanmuuttajat ovat Suomelle välttämättömyys työvoimavarana, mutta he myös rikastuttavat kulttuuriamme ja ovat luonteva portti kansainväliseen moniarvoisuuteen. Menestyäkseen Suomen on oltava avoin yhteiskunta, joka hyväksyy vierasmaalaiset jäsenikseen. Outo ja erilainen pelottaa. Suvaitsevaisuudessa on kysymys omien pelkojen voittamisesta.

Meidän on otettava opiksi mm. Ranskan kokemuksista. Kaksi periaatetta on mielestäni selvää. Ensinnäkin Suomeen saapuvien on hyväksyttävä suomalainen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys, " maassa maan tavalla" . Toiseksi, kun maahan tullaan tekemään työtä, niin työtä myös tehdään. Mitalin toisella puolella on vastaanottajan vastuu. On osattava kannustaa ja tukea tulijaa täyttämään nuo periaatteet ja kotoutumaan.





Kommentit (17)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Muistattehan, että Halonen ei ole tehnyt yksityisellä sektorilla koskaan työtä! Miten hän voisi ymmärtää tavallista duunaria kun ei ole edes omaa kokemusta...



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat