Vierailija

Olen raskaana. Ensimmäinen äitini kehoittama tavoite on saada vauva alusta asti nukkumaan yöt kokonaan. On kuulemma vanhemmillekin tervettä saada levätä, eritoten miehelleni joka käy töissä. Äitini mielestä esikoisemme oli TAVATTOMAN rauhaton ja epänormaali vauvana, koska heräsi yölläkin syömään. Koetin sanoa, että eihän sille mitään mahda jos vauva haluaa syödä yölläkin, söi sitten tunnin tai useamman tunnin välein. Ei sellaisesta tule kuulemma mitään!



Sanoin, että anoppi tulee hoitamaan esikoista siksi ajaksi, kun olen laitoksella ja mies vielä töissä ennen isyysloman alkamista. Äitini ei hyväksynyt yhtään ajatusta. Käski ottamaan mielummin kodinhoitajan siksi ajaksi. Siihen ei selitystä antanut, kun sanoin että eikös ole lapsellekin mukavampi jos on tuttu hoitaja.



Nyt vaatii alle 2-vuotiastamme yökylään viikonlopuksi luokseen. Ei ota kuuleviin korviin, kun sanon että on mielestäni vielä liian pieni kauemmaksi lähtemään. Sanoi vain, että lapsellemme tekisi oikein hyvää olla pari yötä poissa kotoa...



Vetää aina mielen apeaksi, kun äitini käy kylässä. Tunnen olevani maailman huonoin äiti...

Kommentit (3)

Hän oli tyytymätön itseensä, minuun, kaikkiin nuoriin ja varsinkin vanhoihin. Kaikki mitä tein oli jollain lailla pielessä ja teräviä neuvoja (=käskyjä) sihahteli hampaiden välistä. Olin aivan rikki.



Nyt on hormonitasapaino taas kohdallaan ja mamma oma itsensä. Kärkäs toisinaan, mutta ei mahdoton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itsekin olen joskus joutunut sanomaan aika tiukastikin omalle äidilleni, että hoidan lastani niin kuin parhaaksi näen enkä ota muilta oppeja vastaan elleivät ne ole mielestäni hyviä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat