Sivut

Kommentit (43)

Lainaus:

Ollaan miehen kanssa puhuttu että on tyhmää kun hautajaiset on niin "pakollisia"! miksei jokainen ihminen voi surra miten itsestä parhaalta tuntuu! Jos jonkun mielestä tekee hyvää kohdata muut surijat ja surra yhdessä niin tehkööt niin! Mutta jos joku kokee, että haluaa surra rauhassa niin miksi se on heti epäkohteliasta???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eli ei voi muistaa ihmistä ja puhua kauniita asioita sekä hänen eläessään että hautajaisissa? Todella huono perustelu olla menemättä hautajaisiin.

myöhäistä on polttaa kynttilää kun hautakumpu umpeen luotu on....Ihmisiä pitää muistaa HEIDÄN ELÄESSÄÄN. Minä sitä mieltä, eli ei ole pakko mennä.



Kunpa kaikki ne kauniit sanat mitä lausutaan hautajaisiaa, sanottaisiin ihmiselle tämän eläessä

Reilu kuukausi sitten hautasin isäni, kaikki lähisukulaiset olivat paikalla ja se helpottaa sitä omaa oloa ja surua. isäni kuoli äkillisesti ja hautajaiset olivat varmasti kaikille siellä olleille kova paikka. Mutta siinähän jätetään viimeiset hyvästit ja ollaan yhdessä. Ei se minulle itsellekään helppoa ollut mennä , mutta se antaa sen lopullisen rauhan ja päätöksen siihen.. nämä asiat vaan kuuluvat elämään, ilo ja suru.



Kaksi mummoani olen käynyt hyvästelemässä sairaalassa viime hetkillä. Tämä on ollut heidän oma toive, että kaikki kävisivät. Se tilanne on kans aika rankka, mutta kaunis tapa jättää hyvästit.

uskon juttu? Mulle on ihan sama, kuka mun hautajaisissa käy. En ole katsomassa. Ja tiedän, että lähiomaiseni ovat paikalla (elleivät ole kuolleet ;-)), se riittää.



terv. 36

eikä hautajaisiin tule ketään, koska he kaikki haluavat surra rauhassa, eikä siten halua antaa sulle tukeaan. Siinä vaiheessa tulet huomaamaan asian tärkeyden.

Taidatte olla todella sivistyneitä....Äijälläsi on varmaan koffin lippalakki hääkuvassakin....





Lainaus:

Lainaus:

Ollaan miehen kanssa puhuttu että on tyhmää kun hautajaiset on niin "pakollisia"! miksei jokainen ihminen voi surra miten itsestä parhaalta tuntuu! Jos jonkun mielestä tekee hyvää kohdata muut surijat ja surra yhdessä niin tehkööt niin! Mutta jos joku kokee, että haluaa surra rauhassa niin miksi se on heti epäkohteliasta???

pakko mennä,mutta hautajaisiin ei!Sairaalassa ihminen sut olis vielä nähnyt ja aistinut ehkä - mutta jos ihmisen eläessä ei muisteta ja haudalla itketään,niin tekopyhää

Vainaja on vainaja ja ei välitä enää mitään tämänpuoleisista. Hautajaisilla on kaksi tarkoitusta hautaansiunaamisen lisäksi (johon ei tarvittaisi kuin se pappi.) Toinen on koota surevat yhteen, käydä yhdessä riitin avulla läpi menetystä. Se helpottaa surevia. Toinen on osoittaa välittämistä ja kunnioitusta surevia kohtaan. Jäämällä pois osoittaa välinpitämättömyyttä läheisimpien surua kohtaan. Se on äärettömän epäkohteliasta ja loukkaavaa.



Lainaus:

Voi kiesus, miten se kuollut voi mitään ajatella, kuka on hautajaisissa ja kuka ei...



Minusta ei ole pakko mennä, jokainen päättäköön asian itse, kuinka tärkeää oma läsnäolo hautajaisissa on. Jos joku hautajaisvieraista ottaa nokkiinsa tulemattajättämisestä, niin mitä sitten.



Ja toki kohteliaisuussyistä oikeastaan pakkokin. Kuten joku jo sanoikin, et voi paeta kuolemaa ja sen käsittelyä ja hautajaisiin osallistuminen on todennäköisesti hyväksi sinulle. Riitit yleensä ovat. Ne auttavat käsittelemään vaikeita asioita.



Lapsia sinun ei sen sijaan ole mikään pakko ottaa mukaan. Saisitteko heidät hoitoon hautajaisten ajaksi? Jos ette, niin sovi miehesi kanssa, että hän huolehtii lapsista hautajaisissa.

Ihan jo senkin takia, että niille kaikkein lähimmille on tärkeää, että läheiset oavt paikalla. Ja mun mielestä se on myös viimeinen kunnianosoitus (hölmö sana, mutten tähän hätään keksinyt parempaa) läheiselle vainajalle.



Tiedän kyllä tunteen, kun tuntuu niin pahalta että hautajaisiin meno tuntuu mahdottomalta. Äitini kuoli äkillisesti 50v. pari vuotta sitten, mietin pitkään, uskallanko mennä katsomaan kuoleman jälkeen, myös hautajaiset pelottivat. Katsomassa käytiin miehen kanssa, hautajaisissa lapsetkin mukana (tuolloin 2v ja 3kk). Tosin oli itkenyt etukäteen niin paljon, ettei hautajaisissa tullut kyyneltäkään (menin ihan lukkoon ja olin aika turtana seuraavan kk:n).



3kk ikäisen kummilapsemme hautajaiset vuosi sitten (kätkytkuolema) järkyttivät ja pelottivat etukäteen, en uskonut selviäni niistä. Mies mietti samoin, ettei pysty sinne tulemaan. Mutta sitten ajattelin, että eivät ystävämmekään (lapsen vanhemmat siis) voi valita, joutuvatko hautaamaan lapsensa, joten vähintä mitä voimme tehdä, on osallistua hautajaisiin, kun he sitä toivovat. Äärettömän pahalta tuntui siunaustilaisuuden ajan, myös se että näki tärkeät ihmiset kärsimässä niin paljon. en taatusti ikinä unohda kuinka isä kantoi pienenpientä arkkua sylissään kyyneleet valuen.



Tuossa tilanteessa menemättä jättäminen oman pahan olon vuoksi tuntuisi kyllä itsekkäältä ja todella törkeältä!

Minusta ei ole pakko mennä, jokainen päättäköön asian itse, kuinka tärkeää oma läsnäolo hautajaisissa on. Jos joku hautajaisvieraista ottaa nokkiinsa tulemattajättämisestä, niin mitä sitten.



Vainajaa voi kunnioittaa, muistaa ja muistella monella tapaa. Voihan järjestää muistotilaisuuden vaikka vain omassa päässään. Vaikka itsekin kuulun valtaväestön kirkkoon, minusta on kummallista ajatella, että on PAKKO mennä hautajaisiin. Toki olen niissä käynytkin, mutta myös jättänyt menemättä. Ainoa, mikä todella harmittaa on se, etten päässyt oman isoisäni hautajaisiin. Esikoinen oli tuolloin viikon vanha ja usean sadan kilometrin matka olisi ollut liikaa.



Jos tunnet, että et pysty menemään, älä mene. Vietä "hautajaiset" toisella tapaa. Jos ympäristö painostaa, mieti, voitko järjestää asiat niin, että oleminen siellä olisi helpompaa. Paljon voimia.

sairaalaan auttamaan ainakin henkisesti kuolevaa...Hänellä voi olla esim jotain asioita, joita haluaa vieä käydä läpi tai ihan käytännön juttuja, jotka huolettavat...Vaikka se fyysinen olemus on jo hauras ja muuttunut, niin se ihminen on ihan sama siellä sisällä, vaikka välillä jo henkisesti on kaukana...joku päivä olet itse siellä makaamassa.....mieti sitä.....

Ollaan miehen kanssa puhuttu että on tyhmää kun hautajaiset on niin "pakollisia"! miksei jokainen ihminen voi surra miten itsestä parhaalta tuntuu! Jos jonkun mielestä tekee hyvää kohdata muut surijat ja surra yhdessä niin tehkööt niin! Mutta jos joku kokee, että haluaa surra rauhassa niin miksi se on heti epäkohteliasta???

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mutta en henkilökohtaisesti ymmärrä ihmistä, joka jättää käymättä viimeisen kerran jonkun luona tai hautajaisissa, koska se on niin vaikeaa!!

Siis onko elämä tarkoitettu helpoksi? Teettekö elämässä aina vaan helpot asiat??

Mielestäni ei ole suurempaa palvelua toista ihmistä kohtaan kuin näyttää, että välittää hänestä ja käy hänen luonaan viimeistä kertaa! Se on kuitenkin vain yksi muisto muiden joukossa ja hyvä muistutus itse kullekin, että elämässä tulee myös niitä vaikeita aikoja/hetkiä vastaan. Ei ole auvoista aina tämä elämä.

Jos ihminen on ollut sinulle tärkeä, niin osallistuisin tietysti hautajaisiin. Mieti omalta kohdalta, miltä tuntuisi jos sinun hautajaisissasi ei olisi kuin pappi paikalla. Kukaan sinulle tärkeä ihminen ei olisi vaivautunut paikalle, koska hautajaiset ovat niin vaikeita. Hautajaisissa näet myös, että et ole yksin surusi kanssa. Moni muukin suree vainajaa. Samalla voit tehdä vainajalle viimeisen palveluksen, auttaa omaisia surussaan. (Toki toivottavasti muistat heitä myös hautajaisten jälkeen...)

Ja teille, jotka vastuttatte kaikkia pakkoja, lukekaa otsikko. Ja miettikää, että ehkä joku sinua ja minua viisaampi on miettinyt vuosisatojen kuluessa näitä 'pakko' juttuja ja todennut, että ne ovat meille ihmisille todella tärkeitä asioita. Me ei ehkä vielä sitä ymmärretä, mutta ikää ja ymmärrystä kun tulee lisää, niin tajuamme mitkä asiat ihmisen elämässä todella ovat tärkeitä. Ne ovat monesti näitä 'pakko' juttuja!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mutta en henkilökohtaisesti ymmärrä ihmistä, joka jättää käymättä viimeisen kerran jonkun luona tai hautajaisissa, koska se on niin vaikeaa!!

Siis onko elämä tarkoitettu helpoksi? Teettekö elämässä aina vaan helpot asiat??

Mielestäni ei ole suurempaa palvelua toista ihmistä kohtaan kuin näyttää, että välittää hänestä ja käy hänen luonaan viimeistä kertaa! Se on kuitenkin vain yksi muisto muiden joukossa ja hyvä muistutus itse kullekin, että elämässä tulee myös niitä vaikeita aikoja/hetkiä vastaan. Ei ole auvoista aina tämä elämä.

Jos ihminen on ollut sinulle tärkeä, niin osallistuisin tietysti hautajaisiin. Mieti omalta kohdalta, miltä tuntuisi jos sinun hautajaisissasi ei olisi kuin pappi paikalla. Kukaan sinulle tärkeä ihminen ei olisi vaivautunut paikalle, koska hautajaiset ovat niin vaikeita. Hautajaisissa näet myös, että et ole yksin surusi kanssa. Moni muukin suree vainajaa. Samalla voit tehdä vainajalle viimeisen palveluksen, auttaa omaisia surussaan. (Toki toivottavasti muistat heitä myös hautajaisten jälkeen...)

Ja teille, jotka vastuttatte kaikkia pakkoja, lukekaa otsikko. Ja miettikää, että ehkä joku sinua ja minua viisaampi on miettinyt vuosisatojen kuluessa näitä 'pakko' juttuja ja todennut, että ne ovat meille ihmisille todella tärkeitä asioita. Me ei ehkä vielä sitä ymmärretä, mutta ikää ja ymmärrystä kun tulee lisää, niin tajuamme mitkä asiat ihmisen elämässä todella ovat tärkeitä. Ne ovat monesti näitä 'pakko' juttuja!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat