Suurperheelliseksi yksin?

Vierailija

Hellurei!



Tilanne on seuraava. Minulla on kolme lasta (3,5,10) joiden isästä erosin joulukuussa. Tapasin jo tammikuussa kerrassaan ihanan miehen johon taisin oikein rakastuakin, mutta lapsettomalle miehelle arki taisi olla vähän liikaa. Olemme kuitenkin olleet jatkuvasti yhdessä ja nyt...pum, olen raskaana hormonikierukasta huolimatta! Mies ei ole lainkaan kiinnostunut perustamaan perhettä tässä tilanteessa eikä edes halua isäksi vaikka kovasti lapsista pitääkin ja tulee lapsieni kanssa tosi hyvin toimeen, puuhailee paljon juttuja niiden kanssa ja jaksaa jopa osallistua "kasvattamiseen".



Olen todellakin kahden vaiheilla. Pidänkö neljännen lapsen ja olen yksinhuoltaja kaikille neljälle vai hankinko keskeytyksen. Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta, että odottaisi lasta yksin kun on jo olemassa sisaruksia?

Mitään mielipiteitä miten tässä kannattaisi tehdä? Olen itse kovin lapsirakas ja uskoisin kyllä pärjääväni vielä yhden lapsen kanssa. Kolme vanhempaa lasta ovat säännöllisesti isällään, n.12pv kuukaudessa. Mutta onko oikein hankkia lasta jolla ei ole isää mukana arjessa? Teenkö tahallani kaikkien arjesta vaikeampaa?

Kommentit (5)

Vierailija

hei, minulla neljä lasta joista kaksi käy isällään säännöllisesti joka toinen viikonloppu. Nyt nykyinen mies sitten repäisi ja on sitä mieltä että lähtee pois perheensä luota, ei vaan jaksa enään eikä minua rakasta. sain vielä toistaiseksi jäämään, mutta puolen vuoden sisään päättää mitä tekee lopullisesti. Itselläni alkaa pinna palamaan tähän touhuun, mutta en nyt enää uudestaan jaksaisi erota ja aloittaa koko rumbaa uudelleen, toivoisin vaan että mies rakastuisi uudelleen ja haluaisi meidän kanssa vielä olla. saa nähdä miten käy.



Itse en voisi aborttia tehdä, vaikka olisi millainen tilanne tahansa, mutta mielestäni se on jokaisen itse päätettävä. isommat Lapsesi ovat onneksi jo kohtuu isoja, joten vauvan saaminen ei ole ihan niin paha, mutta toki kaksosten kanssa voi olla aika raskasta. toivottavasti teet oikean ratkaisun, vain itse tiedät omat voimasi ja toisaalta sen katumuksen mitä abortti saattaa herättää. Olethan tietoinen, että sosiaali toimesta yms. neuvolan kautta on mahdollista saada apua esim. alkuun vauvojen kanssa ja tuollaisessa tilanteessa ehkä hieman pidempäänkin :) rohkeasti vaan neuvolassa puhumaan asiasta, jos jaksamis puoli pelottaa. Tsemppiä sinulle joka tapauksessa :)



murmeliitta

Vierailija

Minulla on ollut vähän samanmoinen tilanne. ei tosin kaksosia, mutta olin neljän lapsen yksinhuoltaja, kun viides kauhukseni ilmoitti tulostaan. Aluksi ahdisti minua ja isompia lapsiakin (lapset tuolloin 1v, 3v 5v ja 9v). Mutta lopulta kaikki on sujunut oikeastaan ihan vanhasta tottumuksesta. Olen täys-yh kaikille lapsille, eivätkä lapset tapaa isiään. Meillä menee ihan kohtalaisen hyvin, rahan kanssa on pitänyt olla tarkka kun olen ollut kotona, mutta töihin palatessa sekin asia alkaa luultavasti sujumaan.

Onnittelut perheellisäyksestä, mikäli sille linjalle päädyt ja voimia jokatapauksessa.

Vierailija

ja voihan vitsi :) kuulostaapa tilanteesi vähän hurjalta!



ensinnäkin minusta kuulostaa siltä, että lapsirakkaana ihmisenä tahtoisit olla tekemättä keskeytystä. toiseksi minua vähän epäilyttää, että tämä kaksosten isä kykenisi lapsista pitävänä ihmisenä jättämään lapset ihan oman onnensa nojaan. eikö sinusta tunnu yhtään siltä, että hän sitten kuitenkin lapset nähtyään tahtoisi arkeenne osallistua...? olisiko hän tosiaan valmis hylmään teidät? ainakin oikeuden määräämän dna testin perusteellahan saat lasten synnyttyä joka tapausksessa nimellisen isän tuleville lapsillesi ja näin myös oikeuden elatusapuun, vaikkei hän itse tahtoisi lapsia tunnustaa.



toisaalta kolme lasta ja kaksi vauvaa on eri asia kuin vain ne kolme lasta, mutta etköhän lopulta pärjäisi niiden viidenkin kanssa. voithan aina myös löytää uuden miehen itsellesi, sellaisen joka olisi valmis toimimaan isän hahmona myös kaksosille. toisaalta olen sitä mieltä, että maailmassa on liikaa ihmisiä jo muutenkin ja että olisi parempi jos vauvoja ei syntyisi ihan niin paljoa kuin niitä nyt syntyy, mutta mikä se toisaalta olisi luonnollisempaa tässä maailmassa kuin lisääntyminen.



sinun on kysyttävä itseltäsi, olisitko valmis elämään itsesi kanssa, jos teet keskeytyksen? pystytkö siihen ja kestätkö sen? kyllähän se toki arki olisi sinulla monimutkaisempaa sitten kaksosten syntymän jälkeen kuin mitä nyt, mutta oeltko silti valmis aborttiin? paljonkos sinulla muuten on vielä harkinta aikaa jäljellä?



täällä kirjoittaa yksi tänä vuonna 2 ja 4 vuotta täyttävien lasten äiti, joka on jäämässä yksinhuoltajaksi ja joka myös on raskaana (huomenna tasan rv 17)

Vierailija

et halua aborttia, joten älä sitä tee. Miksei olisi oikein, ei lapsi tarvitse arkeen välttämättä kuin yhden vanhemman. Et tee.



Itse iloitsisin ja olisin onnellinen lapsista.Tiedät jo, mitä se on, joten mitään kuvitelmia ei ole.

Vierailija

Ettei sitten vaan mene tämä elämä liian helpoksi niin ylläri odotti tänään ultrassa. Vauvoja olisi tulossa maailmaan kaksi! Siis kolmen jo olemassa olevan lapsen lisäksi kaksoset. Ja yksinhuoltajana. Blaah, tästä nyt ei ainakaan ole kenelläkään kokemusta :D

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat