Seuraa 

Mulla on tilanne se et oon sinkku ja sain tietää olevani raskaana. Lapsi on nyt jo toivottu vaikka en parisuhteessa eläkkään. 99% varmuudella tiedän itse ketä lapsen isä on, mutta... kun on sinkku ollut niin pieni riski on. Nyt en pysty elää tuskan ja ahdistuksen kanssa mikä tästä asista mulle on tullut. Isä jonka luulen ja tiedän olevan oikea haluaa myös tämän lapsen (jos se on hänen) Haluaa olla mun tukena ja auttaa. Mutta tietenkin sitäkin kalvaa onko lapsi sen. Kuinka mä pärjään 9 kuukautta, että en vahingoita syntyvää lasta ja itseäni tällä tuskalla ja epätietoisuudella. Auttakaa!!!

Kommentit (5)

Mä oon ollu samassa tilanteessa,maha paisuu ja mitä sitte?isyyden toteaminen on helppoa jos muxun isä on varma asiasta,ja haluaa kasvattaa lasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

kysäiseppäs neuvolasta onko se mahdollista tehdä jo ennen syntymää? Luulisin että on, jos otetaan vaikka lapsivesinäyte, siitähän näkee tarkasti kaikkea muutakin kuten sukupuolen.



Kannattaa myös pyytää neuvolasta keskusteluapua, ei ole hyvä murehtia!

Eli isyystesti on tehty. Tuloksia odotellaan. Piinaa on kestänyt nyt lähes vuoden, mutta enää viikoista kiinni. " Isäehdokas" ei uskonut olevansa lapsen isä, joten stressi oli kova odotusaikana ja vielä syntymän jälkeenkin, vaikka vauva muistuttaa paljon isäänsä. Olen myös ollut lähes sinkku koko odotusajan ja isyystestin tuloksesta riippuu, tuleeko meille yhteinen elämä vai ei. Isä ei ole halunnut ottaa mitään vastuuta, ennen kuin on aivan varma.



Erittäin raskas ja kiduttava tilanne,kuten sinullakin, mutta sinäkin varmasti selviät. Pääasia, että sinun isäehdokkaasi tietää tilanteen, etkä näin ollen huijaa ketään. Aika tuntuu hurjan pitkälle, mutta kuluu se sittenkin. Voimia!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat