Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Huh huh! Kaivattais vähä apua kokeneemmilta.. Miten ja minkä ikäisenä vaihdoitte kaksoset tavallisiin isompien lasten sänkyihin? Meillä tuntuu olevan ihan toivotonta. Lapset, tyttö ja poika 1v 10kk pitää meitä vanhempia ihan pilkkanaan. Kaverit löi ranttaliks ja meinaa et enää ikinä ei tartte nukkua. Ajateltiin et auttaiskohan jos kaksikko erotettais nukkumaan omiin huoneisiinsa?? Mut ku ei noin pieniä viel millään raaskis..



Ku sais ne pysymään sängyssä edes sen hetken et kerkeäis toivottaa hyvää yötä. Ollaan kokeiltu " Super Nannyn" iltapuulle käymistekniikkaa, mut silti tuloksena pelkkä kaaos.. Sit mun täytyis saada kaksikko käymään nukkumaan myös päiväunet ilman et mies on apuna. Aika toivotonta!



Me varmaan nukutettais lapset rippikouluikään asti pinnojen välissä jos se ois mahdollista, nyt ainakin tuntuu siltä.. Mutta kun tyttö ei enää pysy pinnasängyssä ja on tipahtanutkin pahasti sieltä kiipeillessään.



Kiitos jo etukäteen jos joku jaksoi edes lukea tän valituksen loppuun asti tai vaivautui neuvonantajaksi!



Aurinkoista kevättä kaikille,



-Olipakerran..-

Kommentit (10)

Hei!

Perheeseeni kuuluu tyttö 1v11kk ja kaksostytöt 2kk. Esikoisemme on nukkunut nyt jo muutaman kuukauden tavallisessa sängyssä. Voi olla, että meillä vain sattui käymään hyvä tuuri, mutta siirtyminen kävi tosi helposti. Kävimme yhdessä valitsemassa sängyn. Tyttö oli aivan tohkeissaan kun iskä kasasi sängyn ja oli mukana pikkuapulaisena. Puhuimme " isojen tyttöjen sängystä" ja typy oli tosi ylpeä hienosta sängystään (vaikka ihan tavallinen sänky se siis on). Ensimmäisenä iltana oli vähän vaikeuksia nukahtaa, mutta se johtui malttamattomuudesta, tappelua ei muutos aiheuttanut.

Kaksosten synnyttyä esikoinen sai oman huoneen ja tottui siihen tosi hyvin, kun sinne siirtyivät kaikki lelut. Nyt parin viikon ajan esikoinen on myös mennyt itse nukkumaan eikä vieressä ole tarvinnut istua silittelemässä ja taputtelemassa.

Itse jännitin kovasti kaikkia näitä uusia juttuja lapsen puolesta, mutta monesti lapsille asiat ovat yksinkertaisempia kuin aikuisille. Tietenkin sekin auttaa, että tekee muutoksesta lapselle positiivisen jutun eikä pakkopullaa. Lapset ovat myös ylpeitä oppiessaan uusia juttuja. :)



masuli81 + tyttötrio

Meillä kaksoset (tyttö ja poika) nut 1v9kk nukkuvat vielä pinnasängyissä, emmekä aio ainakaan vuoteen vaihtaa tavallisiin sänkyihin. Nukkuvat molemmat tosi hyvin, sängyt ovat vierekkäin ja he nukahtavat " itse" illalla ilman meidän apua. Saavat velliä pulloihin ja juttelevat sitten hetken ennen kuin nukahtavat. Meilläkin tyttö alkoi tulla pois mutta se ongelma ratkaistiin unipusseilla. Meillä on grobagin pussit molemmille ja olemme tosi tyyyväisiä sillä nukahtvat hyvin myös päivällä kun laitetaan pusseihin.

Lapset menevät nukkumaan noin 19.30 ja nukkuvat yleensä 12h. Päivällä noin 1h30min.

Toivottavasti tästä on apua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

.. vastaan nyt kuitenkin. Meillä keksittiin (tytöt 1v9kk ) ottaa pinnasängyistä 3 pinnaa jalkopään kohdalta pois joten pääsevät itse halutessaan sängyistä pois. Ajattelin että jospa tämä olisi sellainen " pehmeä lasku" ja samalla pidin takaporttina että voi laittaa ne pinnat takaisin jos ihan mahdottomaksi menee. Hienosti ovat nyt n.kk pysyneet sängyissään. Ovat aina tosi väsyneitä mennessään nukkumaan että nukahtavat melkein samantien. Ihan muutaman kerran ovat tulleet kokeilumielessä sängyistä parin metrin päähän mutta tietävät että takaisin on mentävä kun äiti tai iskä huomaa.. Muuten en anna sängyissä hyppiä, ainoastaan nukkumistarkoituksessa. En tosiaan vielä osaa kertoa kuinka tavallisessa sängyssä sitten käy.. toivottavasti hyvin (kääk..)



Unipusseista - Ostin tytöille ennen kuin olivat 1v unipussit vaan jostain syystä luulimme ettei pussit olekaan tyttöjen juttu, pari kolme iltaa tuskastelivat pussin kanssa (mutta se menee ohi) ja luovutimme pian ensimmäisellä kerralla. Varsinainen unipussien käyttö alkoi viime syksynä kun tytöt olivat vähän vajaa 1,5v. Joten suosittelen sinulle unipussien hankintaa ja kärsivällisyyttä alussa. On ihana nukkua hermoilematta jäätyvätkö pikkuset ;)



Mukavaa keväänodotusta kaikille :)

-@nniina-

Hei!

Pahoittelen että vastaus kesti näin kauan, en ole ehtinyt kirjoitta kun molemmilla ollut ensin mahatauti, sitten flunssa ja korvatulehdus

:(. Meidän lapset olivat yli vuoden vanhat kun hankin unipussit, ostin heti ne 18-36 kk. Vähän isot ovat vieläkin mutta ei haittaa. Ei ollut mitään ongelmia vaikka olivat niin isoja jo, tottuivat heti niihin, vaikka minäkin ajattelin että pari ensimmäistä yötä olisivat vaikeat. Hankin pussit nuppuliinan nettikaupasta, tosi kätevää. Suosittelen lämpimästi pussit, meillä tyttö joka on laiha ja palelee helposti, oli aamuisin aina kylmä kun peitto ei enää pysynyt päällää. Nykyään lämmin ja hyvätuulinen kun herää. Toivottavasti tästä on apua!

Terv. Malin

Meillä näin: parin viikon kuluttua 2-vuotispäivästä laitettiin molemmat, tyttö ja poika " kerrasta" tavallisiin sänkyihin nukkumaan eli pinnasängyt purettiin osiin ja kerrottiin, että " eräät pienet vauvat" tarvitsevat niitä ja sitten koottiin (isi kokosi, apulaiset autteli) uudet sängyt ja kehuttiin tietysti uusia sänkyjä tosi hyviksi ja mukaviksi...



Meillä on hyvin, hyvin selkeät ja saman kaavan mukaan toistuvat iltarutiinit (ei ns.nukuttamista kuitenkaan), joita jatkettiin ja jatketaan joka ilta - lapset tietävät tarkalleen mitä seuraa minkäkin homman jälkeen, nyt kolme kk siirron jälkeen molemmat menevät itse sänkyihinsä iltapesujen jälkeen ja jäävät rauhallisesti nukkumaan klo 20 joka ilta. Aluksi oli pientä levottomuutta molemmilla: tulivat sängyistään pois, sitten vaan jompikumpi vanhemmista sinnikkäästi ohjasi lapsen takaisin sänkyyn - näin on toimittu myös yöllä/aamuyöllä heräilyjen ja vanhempien sänkyyn kömpimisen suhteen: sitkeästi vaan ohjataan heidät omiin sänkyihinsä nukkumaan (joskus about 10 krt/yö...), en edes välttämättä sano mitään vaan autan lapsen takaisin omaan sänkyyn.



Päiväunien kohdalla myös ollaan vaan laitettu lapset uudelleen ja uudelleen omiin sänkyihin, jos leikkiminen kiinnostaa enemmän kuin nukkuminen :) Sitkeys palkitaan, jos haluaa lasten nukkuvan omissa sängyissään, pitää vaan olla määrätietoisempi ja periksiantamattomampi kuin lapset - lopulta homma alkaa sujua toivotulla tavalla. Käskyttäminen, äänen korottaminen ei ainakaan meillä toimi (olen kokeillut!), vaan pikemminkin " väsytystaktiikka" eli periksi ei anneta!



Ymmärrän hyvin, että tää asia arveluttaa, ajattelin itsekin että lapset saa olla sinne rippis-ikään pinnasängyissä, mutta nyt ollaan voiton puolella ja kaikki tyytyväisiä! Kyllä se onnistuu teilläkin, uskon minä! Kärsivällisyyttä!

Eli meillä toinen nukkuu vielä pinnasängyssä. Tosin heti haetaan tavallinen sänky myös pojalle, kun vaan päästään pinnasängystä eroon. Tyttö on nukkunut tavallisessa sängyssä n.1V2kk vuotiaasta. Ensin alkuun meni yöt hyvin, mutta sitten alkoi tulla sängystä pois. Ratkaisin asian niin, että sammutettiin hetkeksi kaikki valot, jottei näkyisi valoa oven raosta. Välillä tyttö leikki pimeässä ja nukahti lattialle patjan päälle, mutta alkoi pian kiivetä itse takaisin sänkyyn. Nyt kaksi kuukautta myöhemmin jää hyvin nukkumaan, jos vain on tarpeeksi väsynyt. Joinain iltoina saattaa tulla pois sängystä edelleen, mutta huoneen ovi on kiinni ja menee kyllä takaisin aika pian.

Toinen luku on sitten se, kun veikka siirtyy pois pinniksestä. Tosin luulen, että ei suljetussa ja pimeässä huoneessa ole kiva leikkiä.

Meillä lapsia ei ole koskaan nukutettu, mutta edelleen heillä unirätti ja tutti.

Meillä tytöt reilu 1v. ja peitot ei pysy päällä mitenkään. Viime aikoina ovat yöt myös käyneet levottomiksi ja olen harmitellut kun ei tullut unipusseja hankittua aiemmin. Olen jotenkin ajatellut, etteivät enää unipusseihin tottuisi. Mutta teillä on tästä ilmeisesti hyvät kokemukset...? Mistä olet mainitsemasti pussit hankkinut?

eli pojat sai 2v iässä omat sängyt ja niitä on kulutettu tosi vähän... Aina ovat vaatineet nukutuksen ja vieläkään eivät omissa sängyissään ehdi kuin pyörähtää. Nukahtamaan suostuvat vain meidän sängyssämme, josta siirrämme omiin sänkyihin nukkuvana. Usein en illalla ehdi edes itse nukahtaa, kun toinen poika jo on kivunnut sänkyymme. Laiskuuttakin osittain, mutta emme jaksa monia kertoja yössä palautella omiin sänkyihinsä ja annamme jäädä viereen nukkumaan. Jos toinen vielä kapuaa sänkyyn minä tai mies lähtee usein nukkumaan toiseen sänkyyn eri huoneeseen. Ehkä tämä joskus tästä muuttuu...

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat