Sivut

Kommentit (23)

Kiva, että tapaaminen oli onnistunu.Sattuneesta syystä mua rupes naurattamaan tuo Perho ;) K.o. paikkakunnalle mäkin pääsisin tapaamiseen, mutta itekseni taitaisin saada kahvit hörppiä. Tai siis kaakaot. Essolla. Hyvää, tuoretta pullaa tai kakkua sielläkin kyllä ois tarjolla :)))



Jostakin voi päätellä, että mä alan olla jo paremmassa kunnossa. Asiaa auttoi paljon sekin, että äitini oli eilen siivoillu täällä ja toi pariksi päiväksi ruokaa. Nyt oon sitte pessy ja viikannu pyykkejä. Tunnin päikkärit kyllä otin keskimmäisen vieressä. Pekan laitoin pitkästä aikaa ulos nukkumaan. Kyllä poika vieläkin on vähän räkänen (ja välillä myös varsin äkänen), mutta kuumetta ei oo enää ollu. Nyt isommat lähti isänsä kanssa katiskoille ja koukuille. Tulee ulkoilua ja liikuntaa sekä yhteistä isin kanssa, mutta ei kuitenka liikaa riehumista. Yskät kun ei oo vielä kokonaan antanu periksi.



Esikoinen nukkui meidän välissä viime yön. Mies kävi sen hakemassa, kun itkeä ulisi sängyssään eikä osannut sanoa, mikä vaivaa.



Mies on kyllä ihan toivoton tapaus. Se puhjoht tehtävä piti olla vain läpihuutojuttu. Joopa joo. Muutamankin piiitkän puhelun on jo asian tiimoilta puhunu, vaikka just vasta valittiin. Ja tänään tuli töistä saukko peräkoslassa. Oli sattunu just jäämään jonkun auton alle ja hän otti sen kyytiin ja rupes selvittelemään kaiken maailman lupa- ym asioita, että sen saa täyttää. Mä kyllä sanoin, että meidän tupaan se ei kyllä tuu. Mun mielestä täytetyt eläimet on jotenki kammottavia, paitsi opetustarkoituksessa ihan hyviä.



Kumma juttu. Heti, kun alan olla paremmassa kunnossa,mielikin on paljon parempi. Ja saan rueta omia ajatuksiani jarruttelemaan, etten kovin älyttömiä ja isoja urakoita itelleni ottais ja taas itteäni niillä väsyttäis.



T-P. Hurjaa. Mutta varmasti teille tulee kiva kevät ja kesä muuton jälkeen, vaikka rupeama rankka onkin.



Synnytyksistä vielä. Jos toinen synnytys ja toipuminen oli ensimmäistä selvästi helpompi, niin kolmas meni vieläkin paremmin. Ainakin mulla. Vaikka ite oon pienen pieni ja Pekka taas oli ISO ja harteikas. Ponnistus 4 min selällään maaten ja jokunen pieni nirhauma. Ite teputtelin pojan kanssa vierihoito-osastolle.Synnytys iltapv ja saman iltana kävi jo paljon vieraita osaston vierastiloissa. 2vrk iässä oltiin jo tyytyväisinä kotimatkalla. Sen aiemmin tuolta ei tänne asti taideta päästääkään.Saapa nähdä, miten nyt sitte neljännellä kerralla.



T@hti



Kiitos kaikille suklaakakkutapaamisessa olleille, varsinkin Ayapille. Suklaakakku oli tosiaankin taivaallista, ja seurakin oli hyvää. Vain kahvi oli pahaa :-)



Lilli nukahti rattaisiin joten kävin katsastamassa uuden kampin. Siellä oli näyteikkunoissa vaatteita vain hoikille naisille joten kävin vain Hairstoressa ja lähdin kotiin. Kotona piti vielä keittää kahvit ja seurustella vanhempien kanssa jotka olivat poikia hoitamassa. Nyt pojat katselevat synttärilahjadvd:tä ja Lilli rakentelee poikien huoneessa. Minun pitäisi siivota...



Saamuskalle: Hurjan paljon onnea tätiytymisen johdosta! Mitä mieltä äitisi on, joko hän on käynyt katsomassa uutta tulokasta?



Aavista kiittäisin eilisistä mietteistä. Ihailen viisauttasi!



Mukavaa viikonloppua kaikille!



T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mun on vaan pakko tämä nopeasti sanoa. Mua alkoi naurattamaan tosi paljon tuo " saukko peräkoslassa" juttu. Hihittelen täällä itsekseni :)



Alli

Mun piti lukea uudestaan, että missä se saukko oikeen oli :). Hui kamala, jos meille yrittettäis kuollut eläin tuoda.



Yhdyn edellisiin suklaisiin kiitoksiin. Musta se vesi oli tosi pahaa. Pääasia eli kakku ja " salaatti" oli hyvää.



Ihanaa, kun viikonloppu ja mies tulee kotiin. Huomenna pääsen taas töihin, kivaa.



Pilette

Kateellisena maha kurnien mietin suklaakakkujanne. No, eihän toki kaikki ole siellä - joten missä muut?



Meillä herättiin 6.30 mutta aamu on ollut heti parempi kuin eilen. Lääkekö auttaa vai mikä? Mentiin MLL:n kahvilaan. Hain kaverinkin autolla ja tultiin vähän aikaa sitten. Tapahtui matkalla ihme: Onni nukahti autoon. Vielä kaveria jättäessä kyydistä Onni sanoi hei hei mutta sitten alkoi takapenkiltä kuulua kuorsaus. Pysähdyinkin ja yritin herättää mutta tuhaan. Onneksi oli sen verran väsynyt, että kun riisuin äkkiä sisällä ja Onni heräsi siihen, itki vielä väsyään ja tutin ja maitopullon jälkeen nukahti uudelleen. Joskushan pienet tirsat vie unentarpeen hetkeksi pois.



Hyvin meni kahvilassa. Kovin reippaana oli taas Onni. Paljon ei alkuun ollutkaan saman ikäisiä lapsia vaan paljon isompia. Vähän sai katsoa, etteivät juokse pienempien päälle. Juuri ennen lähtöä Onni villiintyi ihan täysin ja tästä arvasinkin, että väsyttää;)



Jaa että olis perjantai. Mitähän sitä keksis viikonloppuna.. PItäs varmaan jo vähän pakkailla, jos jaksais.



No nyt vaan tulin nostaan tätä huisin isoa pinoa.



T-P

Odotan innolla tuntien kulumista, että saan hyvässä seurassa hyvää ruokaa masuun. Kipii! =)



Lila: Tervetuloa kotiin. Toivottavasti hulabaloo kotona tasaantuu ja arki löytää oman uomansa.



Juu, mutta aamupalalle ja sitä rataa, ettei missata junaa. Smuik!



-Mimmuli ja Nöösä

taidankin syödä illalla marianne suklaalevyn. meillä on uus koira. sen rotu on keskiaasianpaimenkoira. meillä siis 2 paimenta nyt talossa... kotihommia koko päivä tiedossa...

Kirjoitin äsken ja vahingossa huitasin johonkin, koska koko teksti hävisi...



Minäkin sain pidettyä Lintsun hereillä kotiin asti. Mennään sen verran harvoin metrolla, että typy istui penkillä silmät suurina ja höpötteli omiaan koko matkan.



Oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa ja Alli kiva kun tulit. Maha röllöttää tyytyväisenä, herkkuja täynnä.

Kaffet piti keittää kun tähän koneelle tulin, se on tapa, vaikka kaksi kuppia join Perhossa.



Käviskö Ynksy sulle ti tai ke ens viikolla, sain nääs kurkattua kalenteriin, jossa ei juuri menoja ollu :)



Ihanaista viikonloppua kaikille ja pikaista paranemista sairastaville.



Hilu


Sain kuin sainkin typyn pidettyä kotimatkan hereillä, syömään lounaan vielä kotona ja nukutettua pinnikseen :) Kyllä nyt kelpaa - on nähnyt ihania ihmisiä, syönyt ihanaa (ja lievästi sanottuna täyttävää!!) suklaakakkua ja pääsee sohvalle oikaisemaan.



En ollutkaan minä työläinen suurinta osaa nähnyt syyskuun jälkeen. Hauskaa miten lapset on samanluonteisia kuin ennenkin - ja ihan samannäköisiä kuin vauvasta saakka, vaikka ovatkin niin hirmuisesti kasvaneet. Alli, oli kiva nähdä sinuakin! Toivottavasti sulla ei oo ihan pää pyörällä kun tuli kerralla tällainen joukko uusia kasvoja yhdistettäviksi nimimerkkeihin.



Mutta nyt oikaisen tuohon sohvalle.



- tea -


Kuuluuko Perho siis arvostella:) Salaatti oli suht pieni ja broisku hieman sitkeää. Muuten hyvää. Vesi tosiaan pahaa. Tee ihan hyvää, mutta haaleaa. Suklaakakku HYVÄÄ ja sitä oli riittävästi (taisi jäädä pala kakkua jäljellekin). Tarjoilijat oli hieman huvittavia, kun isolla laumalla hyörivät ympärillä ja miettivät mitä tehdä. Mutta hyvin sujui ja jostain aina pitää alottaa.



Tuli myös nähtyä kamppi, mutta mitään ei tarttunut mukaan. Junassa oli säälittävä tyttö joka yritti kai olla jonkilainen hippi, mutta oli kyllä aivan sekaisin. En ole varma oliko aineissa vai vierotusoireissa.



Hilu, haluatteko tulla aamupäivällä vai ilapäivällä, vai kenties keskellä päivää:) Tiistaina on illalla menoa alkaen klo 17. Muu päivä vapaata. Keskiviikkona neuvola klo 9.05, joten ollaan valmiit sieltä joskus 10 aikaan. Loppupäivä vapaana. Tietty isorinsessan tarhahaut on joka päivä. Mutta kumpi vaan teille sopii paremmin!



T: Ynis


Ei meille kuollutta eläintä...yäh...ja vesi oli pahaa!



Typyläinen nukku yki 2tuntii ja oli ihan sikeessä unessa ku oli pakko herättää..jotenki herää nyt aamul ihan liian aikasin!



Kiva T@hti et voit paremmin :-)



jatu

Tulinpas hyvälle tuulelle sun kirjoituksesta! Pidähän kivaa kaupungilla! Aina ei tarvi edes ostaa mitään, riittää, että pääsee jonnekin. Hieno homma!



Mä olen taas ihan toimeton. Onni nukahti kuin nukahtikin sänkyyn vaikka kävin kaks kertaa kurkkaamassa ovelta ja aina vaan se havahtui. Taisi melkein puoli tuntia hakea unta. HEräs 2 aikaan itkeen kun olin puhelimessa. Piti lopettaa puhelu ja yrittää nukuttaa mies uudelleen. Tuolla se nyt nukkuu. Siis en valita, hyvä että nukkuu mutta en osaa tehdä taas mitään. Jo on ongelmat. Ja kun ei täälläkään ole luettavaa, kun kaikki sulattelee sitä suklaakakkua;)



Se on viimeinen viikonloppu Kokkolassa käsillä! Just tajusin, kun aloin kirjoittaan tänne pohdintojani siitä, mitä teksi viikonloppuna. Toden totta. Ens viikonloppuna ollaan laskettelemassa Ukkohallassa ja seuraavana Oulussa kaverin lasten 2-v ja 7-v synttäreillä. Sitten muutetaan. Iik, kyllä jänskättää vähän.



Taitaa velikin olla " salaa" onnellinen meidän muutosta. Soitteli eilen kovin innokkaan kuuloisena, että mitä kuuluu, joko pakkaatte. Ihanaa tietysti, että sekin iloitsee meidän puolesta. Tämä on niin kakspiippuinen juttu. Olen ihan tosi tosi onnellinen muutosta lähemmäs MUN sukua mutta miehen sukuhan jää kauemmaksi vaan:/ No, eipä sovi miettiä liikaa näitä juttuja mutta omalle kohdalle se olis kova paikka.



Kunhan tuo nappula tuolta herää (kutsun Onnia muuten usein Nappulaksi), pitää lähteä hakeen astmareseptit apteekista ja kauppaankin olis pitänyt ehtiä. Ajattelin tänään yllättää miehenkin ja tehdä uuniseitä. Nappasin reseptin netistä. Siitä voi tulla hyvää tai sitten ei. Vähän vaihtelua näihin ikuisiin jauheliha/broilerisuikaleruokiin.



T-P

Meinasin kyllä kanssa revetä tuon saukko jutun kanssa ;D Meillä on vaan hirvensarvia, mutta ne ei astu varastoa pidemmälle, tai jos tulee, niin sitten minä häippäsen...



Ihanalta kuulostaa tuo teidän suklaakakku-tapaaminen!



Olen ollut pari päivää mega-pahalla tuulella. Olen kyllästynyt tähän koti-orjan asemaan. Päivät menee siihen, että järjestelen paikkoja, pesen pyykkiä, järjestelen pyykkiä, kerään jokapaikassa lojuvia vaatteita tai leluja. Minen jaksa!!!! Siihen lisäksi vielä megaluokan flunssa niin jo on olo mitä mainioin... Nenä vuotaa, pää on kipeä, silmiä karvastaa, kurkku on kipeä, korvia kutittaa ja niin edelleen ja niin edelleen. Toivottavasti ei lapset sairastuisi vaan. Mieskin on töissä koko viikonlopun niin ei siitäkään apuja ole!



Saamuskalle onnitteluja tätiksi tulosta!



T-P: mulla on mennyt nyt ihan ohi tuo sun muutto, Ouluunko vai minne muutatte?



Kukkuu: kolmas synnytys ja siitä toipuminen ainaskin mulla oli helpompia! Ei siis kipulääkkeitä, vain pari pientä ommelta, jälkivuotoakin oli aikaisempia vähemmän. Joku koiranleuka väänsikin jo, että " helppoa kuin heinänteko" tai " ihan niin kuin olisi p**kalla käynyt" . No ei sentäs! Mutta näkyy kerta kerran jälkeen käyvän nopeammin ja vähemmillä vaivoilla.



T oli kanssa kumman kärttyinen koko illan, ei maistunut puuro eikä mikään muukaan. Ja rupesi jo puoli tuntia sitten nukkumaan. Epäilenpä että yön aikaan herätään sitten huutamaan. Varmaan kipeäksi tulossa. Mutta muuten T on ollut ihan reippaana, kova poika suukkoja jakelemaan on hän nykyisellään.



Neitikin kasvaa hyvin. 2 kk neuvolassa painoa oli " jo" 5,3 kg ja pituuttakin 57 cm. Iltahuutamiset vähentyneet paljonkin ja hereillä ollessaan jakelee ihania hymyjä ja seurailee isoveljien touhuja tarkkaavaisesti. Myös vieressä olevat koirat aiheuttavat käsien ja jalkojen sätkimistä. Suloinen pakkaus, kerta kaikkiaan ;)



Lila: miten Sini suhtautuu pikkuiseen, mustasukkaisuutta?



Nyt taidan vääntäytyä alakertaan, maitoautoa kuulutaan jo kaipaavan. Milloinkahan tulee aika, että minulta ei kukaan vaadi mitään silloin, kun yritän hengähtää ja ladata hieman akkuja?



Nuhanenä Mimmu kera katraan



Ps. Mimmulille tsemppiä loppurutistukseen! Se on kohta muuttopäivä!

..Neiti kiekaisee heti jos yrittääkin laittaa sänkyyn. Täytynee laittaa kuuma vesipullo hetkeksi sänkyä lämmittämään jos seuraavaksikin herää sänkyyn laiittoon.



Saamuskalle onnea tätiksi tulon johdosta! :-)



Sakemannipenni, ihanaa hauvantuoksua! :-)



Aamulla kun kömmin Rosan kanssa alakertaan (mies oli herännyt Sinin kanssa jo aiemmin) niin Sini tuli heti antamaan Rosalle pusun. Sini ei yleensä pusuja liiemmälti jakele. Kaupassa kun kävivät ja sieltä kotiutuivat, niin Sinillä oli hätä että missä Rosa on. Rosaa kun ei löytynyt alakerrasta. Täytyi käydä sitten Sinille näyttämässä että kyllä vauva on kotona, nukkumassa yläkerrassa. Eli ihan positiivisesti Sini on Rosaan suhtautunut. Tosin kaksi kertaa on yrittänyt potkaista Rosaa. En kuitenkaan usko sen olevan mustasukkaisuutta. Pieni ihminen ei vain ymmärrä ettei toista saa potkia.



Olin jo ehtinyt unohtaa vauva-ajoista pari asiaa; pyykkimäärän huiman kasvun ja että imettäminen on aluksi tuskallista. Vaikka nyt ei ole edes nännit vereslihalla. Sinikin oli tänään tomerana jääkaapilla. Ihmettelin että mitä se paitaansa nostelee ja jääkaapin ovea paukuttaa. Selvisihän se, maitorahkaahan neidin rinnuksille olisi täytynyt levittää. :-D



JOsko sitä nyt saisi Rosan sänkyyn. Hassua että lastenhuoneesta kuuluu kahdesta eri sängystä öisin tuhinaa. Ei vieläkään oikein sisäistä että nyt meillä on kaksi vauvaa.



Lila75, Sini ja Rosa pian 5vrk:tta


Olipas ihanata nähä teitä kaikkia :-) Kiitos seurasta ja Erityis kiitos järkkäri Ayapille!SAnoisin et tapaaminen meni hyvin,vähän pelkäsin ku typy on melkosen eläväinen..Kotimatkan pysy hereillä,yhdeltä oltii kotona.Heti sänkyy ja samaniten simahti :-) KAhvit piti keittää,Perhon oli kamalaa...

Mites öttis?Pääsittekö hereillä kotiin?



Viimeyönä nukku ekan pätkän puol10-puol5...sit alkoki risasuus ja seiskalta heräs..mut luulen et sipuli ne itkuyöt teki.

En vaa tajuu miten yö voi kokoajan lyhentyä?!



Juu Aavis perheterapeutiks!Pitäsitkö meille eheyttävän viikonlopun?! :-)

Pile vois antaa ravintoneuvoja...

Oikeasti minä tykkään olla kotona ja kokemuksesta tiedän et tämä aika menee liian nopeesti,mut sit ku on valvottu liikaa ni ei auta positiivinen ajattelu.Ku päässä jyskyttää ja omaa lasta kohtaan tulee sellanen tunteettomuuden hetki ni se pelottaa!Ku oikeesti tuntuu siltä et menisitkö nyt jonneki pois.en taho sua tähän :-(

Ja tulee myös pelko et jos se tunne jääki päälle ja kaunko tätä jaksaa??Entä jos naksahtaa??



Kohta täytys tarhalle suunnistaa ja typy on suloisessa unessa :-/



jatu



Ai että oliki taas kiva nähdä pk-seudun äippiä! Kiitos järkkäri-Ayapille!

Ja ai että oli ihanaa olla ilman omia vahdittavia! Kun menin hakemaan ipanoita äidiltäni ni kumpikin huusi että " EI!!!" No, kiva et olivat viihtyneet ;-) En olis menny ees hakeen jos olisin ton tienny. Kampin olisin mäkin voinu kattoa.



Jatu: Joo, autossa loppu aika (siis maksettu parkkiaika...) ni katosin vähän hätäseen. Olis tullu kalliit kakut ;-) Joo, ei meidän tilanteen selkiämistä kannata alkaa oottaa jos aiotaan vielä tänä vuonna nähä... Olisko ens pe hyvä? Uus yritys tähän suuntaan? Se on meillä ainoo päivä ku ei mitään aamusella... Tietty keskiviikkona muskari ohi jo 11 maissa. Et riippuu vähän teidän aikataulusta...



T-P: Tosi kiva kuulla et Onnilla parempi jo. Oikeesti, jos johtuu siitä ni oikeesti ne lääkkeet auttaa nopeesti...



Aavis: Mites kurkun latistus? Viisaita kirjoittelit (taas) eilen. Mä otan aika rennosti tän elämän täällä kotona, siis siivousten yms. suhteen. Onneks mies tykkää rentoutua työpäivän jälkeen imuri-valssilla... Outo tyyppi.



Oon siis yh:na tän ja huomisen. Mies lähti työristeilylle. Just laitto viestiä ettei olis lähteny jos olis tienny millasia alaisia sillä on. Kuulemma kauheeta käytöstä; hirveetä huutoa ja tappelua kokoajan. Yök.



Lähetin muuten tänään ELÄMÄNI EKAN työhakemuksen. Ikinä ei oo tarttenu kirjallisesti hakea ku paikka on järjestyny muuten. Nyt yritän saada uudesta avattavasta paikasta viikonlopputöitä. Pääsis ns. harrastaan töitä... Olen tullut siihen lopputulokseen että kotona haluan periaatteessa olla mutta jotain olis kiva välillä päästä tekemään. Ja auttais ihan kivasti tuohon lompakon+tilin tyhjenemiseenkin... Jänskättää miten käy. Mut sehän on niiden häviö jos eivät mua ota. On vaikea olla vaatimaton kun tietää olevansa hyvä :)



Taidan mennä aikasin nukkuun, ipanat kuitenki herää ajoissa. Sassa oli jo kasilta nukkumassa ja poitsu puol ysi. Nam. Huomenna olis muumeja tuolla Tikkurissa. Ajattelin jos veis ipanat sinne kattoo, Sassa on ihan innoissaan kaikista sellasista.



Nyt tyhjeni pää.



No, jos Sassan tilannetta valotan vähän. Saattaa olla koivun alkaneen siitepölykauden kurjaa vaikutusta mutta tosiaan peruna ja päärynä lakkas menemästä (perunaa alko myös ökätä jos söi) ja bataattia 1 tl yritys sai aikaan oksennuksen. Kaikki ovat koivun kanssa ristiinreagoivia... Sopivia enää possu, poro, maissinaksut (pakastemaissi ainakaan ei, jauho pitäis kai koklaa) ja quinoa-murot. Kaura kysymysmerkillä koska tökkii, puistattaa... Nyt en ole edes koittanu. Et silleen. Hirmu kivaa :(



Nyt poistun.





Kerppu ja uinuvat ipanat







Saukko peräkoslassa:) Piti itsekin ensin miettiä kaks sekuntia ennen kuin tajusin. Minäkään en pahemmin perusta täytetyistä elukoista. Kotoa löytyy kärppä ja se menettelee.



Mimmu: Sähköpostissa olen kertonut siitä, että muutamme tän kuun lopulla Ouluun. Kerroin sen siellä ensin, koska en ollut vanhempiani lukuunottamatta kertonut muille. Mutta syysmammoille piti kertoa tottakai:) Mies sai sieltä töitä. Jännittää hirveästi ja haikea on mieli jättää KOkkolandian kaverit mutta tätä olen halunnut pitkään. Neljä vuotta on asuttu näillä nurkilla. Niin ja tänään on menny osoitteenmuutoskortit perille, joten nyt tämä on ihan julkista tietoa. Lapsi sisälläni tahtoi salata asian alkuun:)



Tämän päivän yhteenvetona sanottakoon, että ONni on ollut oma iloinen itsensä. Iltapuuroa yritti mies alkaa syöttään vaan Onnipa itki ihan kauheasti ja huusi äitii!!! Minä sitten syötin mega-annoksen ja Onni söi itse pienen pienen rahkapurkillisen päälle. Nimenomaan itse piti saada syödä. Mies ihmetteli, miten sain sen niin hyvin syömään. Niin ihmettelen minäkin...



Joku mikä lie leffa odottaa sekä yksi lonkero, jota olen himoinnut jo pitkään! Nams.



Nyt siis sohvalle.



Aa, noista synnytyksistä, joita mulla on takana yksi. Kukas se kirjoittikaan; olo oli kuin lihamyllyn läpi tulleella tai jotain sinne päin. NÄin oli. Aivan kauhea olo, istuminen sattui ja muutenkin olo oli raato kun oli monta melkein unetonta yötä takana, kun kotiuduttiin. Jännä havainto tuosta istumisesta. Renkaan kanssa kuljin osastolla mutta kun lähdettiin kotiin (itkien, iski se hormonimyllerrys varmaan ja semmonen olo, ettei tästä tule kotona mitään), jännitin automatkaa ja lapsen kantamista autoon niin kovasti, että istuin autossa ihan normaalisti. Eli yhtäkkiä alapää ei ollutkaan kipeä:) Mutta oli se oikeesti, kotona oli tovin aikaa vielä vaikeaa.



Nyt sinne sohvalle.



T-P

aamulla MLL:n perhekerhossa eräs äiti kysyi jos lähdettäis iltapäivällä kaupungille 3 maissa. Saisin kyydin ja päästäis V:n kanssa takas miehen kyydillä. Vilhon päikyt jäi tuntiin ja heräs 13.00 toooosi kärttynä,tunti tuossa kitistiin,voi että alko käydähermiohin.kerrankin kun sais seuraa,niin näin tietty käy että läskiks menee....ruoka ei kelpaa ja aattelen jo soittaa ja perua treffit. meidän ukkelihan ei syö vilkkaissa kahviloissa yhtään mitään. teki mieli huutaa lapselle et nyt muksu suu kiinni ja syöt.Kiristelin hampaita ja JESS,poika rauhoittu ja suostu syömään äsken samalla kun levitteli mun meikkilaukkun sisältöä pöydälle. nyt touhuaa tyytyväisenä ja aurinko paistaa. JESS oon niin iloinen et pakko hehkuttaa teille.

Lähen täs varustautumaan kaupunkiriessulle. Tuskin lapsen kans kaupoissa tulee kierreyttyä,mut jos nyt vähän edes vilinää kateltais.



iloinen tiivii

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat