Vierailija

Kommentit (26)

ollut, itse olen vahvasti eri mieltä. Äitini nimittäin olisi varmasti ollut hyvä äiti sellaiselle lapselle, joka olisi ollut hänen kaltaisensa. Äitini siis aina antoi ja tuputti minulle asioita, joita hän oli kaivannut lapsena, ja minä olin aivan erilainen. SIis puki kauniisiin vaatteisiin jne., ja minä olisin halunnut resuta likaisessa lippiksessä...



No ja itse kysymykseen vastaus: Luulisin olevani hyvä äiti, koska en kuvittele koko ajan tietäväni parhaiten kaikkea lapsistani. Tarjoan heille paljon rakkautta, ja myös pidän huolta että heillä on ympärillään paljon eri ikäisiä ihmisiä, joihin he saavat luoda omanlaisiaan suhteita (siis en hösää koko ajan välissä kertomassa kuinka MINUN lapsiani hoidetaan, jos ei ole selkeää syytä). Yritän pysyä nöyränä ja aina kuunnella lapsiani ja heidän tarpeitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Täydellisyyttä ei pidä tavoitella. Olen opettanut lapset havainnoimaan ympärillä olevaa maailmaa kriittisesti. Olen sivistänyt heitä pieneen ikäänsä mennessä enemmän kuin monet muut lapsiaan tuplasti vanhempia lapsia. He ovat opettaneet minulle elämästä paljon myös. Olen huomioinut heidän vahvuutensa ja heikkoutensa ja edennyt niiden mukaan, tukien ja vahvistaen. Mm. päiväkotinsa on yksityinen tiettyjen asioiden tähden ja tuleva koulukin on yksityinen. Olen antanut heidän kasvaa ajattelevana yksilönä, jolla oikeus tuntea kaikkia tunteita turvallisessa ympäristössä, ruokkien heidän tiedonhaluaan ja mielikuvitustaan ja luovuuttaan.

syyt:



- meidän lapsella ei ole vakuutusta

- syötän lapselleni kaupan puuroja, soseita, tuttelia, ym.

- emme ole taloudellisesti mitenkään hirveän vahvoilla



ai, mut joo, ehkä oon kuitenkin edes hitusen hyvä äiti, kun kaapissa roikkuu reimatecin vk-haalari ;)

Koska ajattelen ensisijaisesti heitä ja sitä kuinka mikäkin asia minkä teen vaikuttaa/vaikuttaisi heihin.

En al(t)ista heitä fyysiselle kuritukselle, en mitätöi heitä henkisesti.

Kodissamme on hyvä ja turvallinen ilmapiiri kasvaa ja kehittyä.

Asetan rajoja ja pidän tietyiltä osin rutiineista kiinni, olen johdonmukainen ja annan heille hyvin paljon aikaani, olen kiinnostunut heistä.

Rakastan heitä enemmän kuin mitään ja tuon sen myös ilmi.

Olen saanut kehuja, että hyvin olen hoitanut ja lapsi on oikein tasapainoisen oloinen ja onnellinen lapsi, eli taidan olla ihan hyvä äiti:)

Minulle on sama mitä muut ovat mieltä kasvatuksesta, vaatetuksesta, imetyksestä, koti/päivähoidosta, mummolakyläilyistä tai niiden puutteesta... Olen itse päättänyt oman kasvatuslinjani ja pysynyt siinä. Lapseni ovat upeita, tasapainoisia, hyvin käyttäytyviä ja hienosti pärjääviä nuoria. Parempaa mittaria ei ole.

lapseni on hyvin reipas ja iloinen, mut luulen et täydellisen uupuneisuuteni vuoksi (lapsen ollessa taapero) olen aiheuttanut hänelle jotain psyyk. traumaa. Esim,. empatiakyvyn puutetta tai huonon itsetunnon joka sit altistaa hänet kiusatuksi tai kiusaajaksi.



Nää on mietteeni, vaikka huolehdinkin haänen tarpeistaan tasapuolisesti nykyään.



Voi ei tätä elämää!

" meidän lapset on fiksumpia kun muut saman ikäset ja blaa blaa" . sä kuulostat tosi takakireeltä tärkeilijältä. ihanku kattelisit muita vähän sieltä ylempää- sieltä fiksujen pallilta. tommonen kuva tuli sust mieleen. voi johtuu siitäkin et mul on krapula ja monet jutut ärsyttää, varsinki tollanen lässytys... ups- oisko sitä krapulaa saanu sanoa?

Toisekseen en sanonut mitään, että mun lapset olisi parempia verrattuna muihin lapsiin. Itse vain panostan eri asioihin kuin ihmiset keskimäärin kasvatuksessa. En ole sanonut, että oma tapani olisi paras tai mitenkään ainoa vaihtoehto. Mutta se on toiminut meillä.



8

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat