Alkaa mennä hermot. Mitä ihmettä teen tuon ivallisen, haisevan

Vierailija

inhottavan olion kanssa, joka hatarasti muistuttaa mukavaa, keskustelevaa, koulussa pärjäävää poikaani. Koulu ei kiinnosta, sitä kun ei tarvitse mihinkään. Suihkussa käyminen on turhaa. Kaikenlainen vuorovaikutus muiden kuin parhaan kaverin kanssa on turhaa. Keskimäärin kaikki on tyhmää ja turhaa ja tylsää. Muunlaista vastausta en juuri saa. Ei auta huvituskarenssit, ei rahahanojen sulku. Olen yksi nuorteni kanssa ( vanhempi opiskelee ja menestyy...). Olen ihan puhki tuo alienin kanssa. Aikako auttaa, vai auttaako?

Kommentit (5)

Vierailija

jopa täällä murkku-palstalla tuntuu olevan yleensä niin "pieniä" ongelmia tai niihin ainakin niin "ehdottomia" vastauksia, että tunnen itseni tosi luuseri-äidiksi... kun en oikein saa murkkuuni aina votetta.



Meillä esikoinen myös tuollainen "haiseva olio" jota etenkään koulu ei kiinnosta, tekstisi kuulosti NIIN tutulta.

Ja minäkin mietin, että auttaako aika... TOIVON niin...

Vierailija

ja useaan otteeseen. Toivon itsekin, että aika auttaisi, mutta pelkään, että ennen sitä ehtii sattua ja tapahtua liikaa.

Meillä se haju on muuttunut jo dödön "tuoksuun" , parepi kai sekin kuin murkkuhiki. Kaikki alkoi kun urheiluharrastus jäi vuosi sitten - milläs pakotat tämän ikäisen enää treeneihin jos se eivain enää kiinnosta.



Myöskään koulu ei kiinnosta. Vaikka kuinka rautalangasta väännät niin ei mene jakeluun kasiluokan arvosanojen tärkeys - niillä on suuri merkitys jatko-opintojen suhteen. Tupakka haiskahtaa aina välillä. Ei auta arestit, rahahanojen sulku, kotitöiden lisääminen ja muu vastuun jakaminen. Kotiin tulee sovittuna aikana klo 20 viimeistään - ainut positiivinen asia tällä hetkellä.

Virkavallan kanssa on oltu tekemisissä kun poikain kanssa yhdessätuumin on tehty kaikenlaista kolttosta, josta olisi voinut tulla vakavampiakin seurauksia jos kukaan ei olisi ajoissa puuttunut poikien tekemisiin. Ei mitään varastelua, mutta typerää uteliaisuutta ja sytkäreiden kanssa pelleilyä - väärissä paikoissa ja äly ämpärissä! alkaa keinot olla vähissä ja huumori myös. Luottamus mennyt totaalisesti. Toki myös pelottaa!!!! Keskusteluissa hokee vaan, että kyllä hän tajuaa sen kun 15v. tulee täyteen niin seuraukset on ihan toisia ja lupaa olla aina kunnolla - vaan kun ei vakuuta. Meillä ei varsinaisesti huudeta , enkä saa osakseni epäkunnioittavaa käytöstä kotioloissa. Ulkona esittää ilmeisesti ihan jotain toista roolia kaverilleen.

Mielessä käynyt jo nuorisoneuvola, perhetyö ja kuraattori......

X-( X-( X-( X-(

Vierailija

Itsellänikin murkkupoikia alkaa talossa olla useampia :)



Vanhin koetellut tähän asti eniten, juuri rajoja kokeilemalla ja uhmaamalla.

Siisteydestä muuten kiitettävästi huolehtii (opastuksella) paitsi huoneen ja asunnon siisteys ei ole koskaan ollut vahva puoli...



Yleensähän on niin oli mikä tahansa vaikea, ongelmallinen ihmissuhde kyseessä ongelmana on yleensä kommunikaatio vaikeudet tai sen puute. Täytyisi löytää keino kommunikoida oikein ja sen jälkeen alkaa rakentaa yhteistyötä. Hmm... itsellä ainakin tulee hyvin usein syyllistyttyä komenteluun ja jopa äänen korotukseen... tehokasta.... :)



En osaa lohduttaa teitä muita kuin sillä, että tieteellisesti on todettu, että murkun aivot eivät vain yksinkertaisesti ole niin kehittyneet vielä, että ne toimisivat niinkuin meidän aikuisten aivot. Mieleltään ovat myös hyvin hämmentyneitä itsessään tapahtuvista muutoksista ja varmaan heillä itselläänkin käy mielessä, että ovat lähinnä alieneita...



Heiltä siis ei voi odottaa yhtä fiksua ja aikuismaista käytöstä kuin meiltä aikuisilta, mutta meidän aikuisten tulee kuitenkin käyttäytyä niin. Asettaa johdonmukaiset rajat, valvoa niitä, keskustella asioista, olla läsnä ja antaa tilaa sille alienille, joka kuitenkin loppujen lopuksi on hyvin pieni tyttö/poika vielä... Ajan kanssa tiedän tällaisistakin tapauksista kouriutuneen loistoyksilöitä :)



Mutta, helppoa murkun kasvattaminen ei ole... ainakaan yksin! Toivottavasti kaikilla on tukijoukkoja, jotka tukevat ja auttavat vaikeissakin tilanteissa. Aina ei aikuinenkaan jaksa loputtomiin...



Tsemppiä kaikille ja mukavaa kesänodotusta!

Vierailija

Kaupungillakin minusta on tullut suorastaan vainoharhainen, kun kaikkialla näkyy vain iloisia, puhtaita ja rippaita teinejä... Jopa vanhempiensa kanssa osa. Kotona odottaa karmea totuus. Luokalta pääsy on nippa nappa, vaikka ala-asteen keskiarvot olivat ysin pintaan. Mutta kun EI kiinnosta Isobanhemmilleen lähtee rahan toivossa, mutta siellä ei omasta kämpästä (entinen huoneeni) tule ulos. Ja rahaakaan ei kyllä ole enää herunut...

Vierailija

Tuo onkin varmaan totta että ovat itsekin hämillään muutoksista ja kaikesta myllerryksestä.

Tämä kuopusmurkkuni kyllä käy pesulla, yleensä aamullakin ainakin kainalot mutta silti hän tahtoo haista vaikka on deodorantitkin. Kai he vain käyvät niin kiihkeellä.

Mitä isoista jo aikuisista lapsistani muistan niin kyllä he jossain vaiheessa melkein alkoi asua suihkussa ja se kesti ja kesti. Suihkuhuoneesta tultua alkoi palovaroitin eteisessä huutaa höyrystä.

Mulla täytti tämä kuopus just 14 ja äänenmurros tuntuu myös jo olevan. Läksyjä ei ole juuri lainkaan mutta ihmeesti hän ihan kummasti numeroita kokeista vetää.

Kuinka hyvin menisi jos vielä lukisi.

Mutta aikansa kutakin. Itse haikeana vähän kun viimeinen menossa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat