Vierailija

Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia

Stakesin tutkija: kunniaväkivallalla on hiljainen hyväksyntä



Helsingissä on viime aikoina tapahtunut useita veritekoja, joissa voi nähdä piirteitä kunniaväkivallasta. Vaikka epäilyjä on ollut, todistettavasti Suomessa ei ole kunniamurhia vielä tapahtunut.

Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa turkkilaismies löi avovaimoaan Haagan torilla 28 kertaa puukolla ylävartaloon keskellä päivää lukuisten silminnäkijöiden katsellessa. Noin viikko sitten somalialaissyntyisen pariskunnan mies puukotti vaimonsa rivitalon pihalla kuoliaaksi Suutarilassa.



Haagan surma on jo puitu oikeudessa, Suutarilan tapauksen tutkinta vielä kesken. Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen kuitenkin kiistää, että kyseessä olisi ollut kunniamurha.

Itäkeskuksen poliisin ylikomisario Veli Hukkanen taas näkee Suutarilan tapauksessa kaikki kunniamurhan piirteet, vaikka ei sen taustoja tarkasti tunnekaan.

" Mikäli kyseessä ovat henkilöt, jotka ovat islaminuskoisesta maasta ja joilla on ero menossa, silloin merkit viittaavat siihen. Ei siinä voi muuhun lopputulokseen tulla."



Ruotsissa kunniamurhan uhriksi on joutunut toistakymmentä ihmistä. Tolvanen, Hukkanen ja maahanmuuttajien rikollisuutta tutkinut Stakesin Juhani Iivari pitävät mahdollisena, että Suomessa voi sattua kunniamurha koska tahansa.

" Meillä on ollut tapauksia, joissa olemme yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa piilottaneet nuoria tyttöjä heidän perheiltään" , Tolvanen sanoo.

Samanlaisia kokemuksia on myös Hukkasella. " Vuosi vuodelta tulee enemmän ja enemmän kulttuureihin ja uskontoihin liittyviä ilmiöitä, jotka pakottavat meidät reagoimaan."

" Olisi aika miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Katuryöstöjä onnistuttiin vähentämään viranomaisten yhteistyöllä. Mutta perheiden sisäinen väkivalta on suurempi haaste" , Tolvanen sanoo.

Kunniaväkivaltaan poliisit ja sosiaaliviranomaiset törmäävät usein. Sen uhka on Hukkasen mukaan kasvanut viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Tyypillinen tapaus on islaminuskoisesta maasta tuleva nainen, joka on ollut pitkään aviossa. Hukkasen mukaan nainen on ollut kaltoinkohtelun kierteessä: hänet on piesty ja raiskattu toistuvasti. Sitten nainen ilmoittaa haluavansa erota.

" Siinä vaiheessa mies ja koko suku alkavat uhata, että jos lähdet, sinut tapetaan. Tietooni täällä Itä-Helsingissä on tullut useita tällaisia tapauksia viime aikoina" , Hukkanen sanoo.

" Naiset, jotka uskaltavat hakeutua viranomaisten luo, ovat poikkeuksellisen vahvoja."



Maahanmuuttajien perheväkivalta ei Juhani Iivarin mukaan tule yhtä helposti ilmi kuin suomalaisten.

" Maahanmuuttajien joukossa on paljon perheväkivaltaa, mutta se käsitellään erittäin suljetussa piirissä, perheen sisällä. Siellä sillä on hiljainen hyväksyntä."

Huhtikuussa julkaistavaa tutkimustaan varten Iivari haastatteli 42:ta rikoksistaan vankilarangaistuksen saanutta maahanmuuttajaa.

Kunniaväkivaltaa esiintyy eniten Lähi-idän ja joissakin Pohjois-Afrikan maissa. Suomessa viranomaiset ovat Iivarin mukaan herkkiä reagoimaan parisuhde- ja perheväkivaltaan.



Ongelma on se, että osa maahanmuuttajista on keskittynyt tietyille alueille.

" Jopa tiettyihin taloihin. Siellä kulttuurinen varjeleminen voi toimia, jos naapurit eivät ilmoita perheiden sisällä tapahtuneesta väkivallasta viranomaisille" , Iivari sanoo.





Suomessa vuosittain tapahtuvista 100¿150:stä henkirikoksesta 95 prosenttia menee kaavan mukaan: Suomessa syntynyt, keski-ikäinen syrjäytynyt mies tappaa humalassa ja pikaistuksissaan tuttavansa. Useimmiten murha-ase on keittiöveitsi ja 73 prosentissa tapauksista tekopaikka joko uhrin tai tekijän koti.



Viime aikoina Helsingissä on kuitenkin tapahtunut henkirikoksia, jotka ovat poikenneet kaavasta. Esimerkiksi käyvät Haagan torilla syksyllä 2005 ja äskettäin Suutarilassa tapahtuneet surmat.

" Ne ovat tapahtuneet julkisilla paikoilla, tekijät eivät ole olleet päihtyneitä ja yleensä tekotavat ovat olleet raaempia kuin keskimääräisessä suomalaisessa henkirikoksessa" , Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen sanoo.

Teot ovat olleet myös suunnitelmallisia. " Kuten Haagassa, jossa tekijä oli kytännyt uhria pitkään. Parissa tapauksessa on käyty etukäteen ostamassa kaupasta veitsi."

Yhteinen tekijä

molemmille surmille on myös se, että niin niiden tekijät kuin uhritkin olivat ulkomaalaistaustaisia. " Ikävän usein näissä viimeaikaisissa tapauksissa on ollut osallisina ulkomaalaiset" , Tolvanen sanoo.



Helsingissä tehtiin viime vuonna kaksitoista henkirikosta. Sitä ei ole eritelty, kuinka moni niistä oli ulkomaalaistaustaisen tekemä. " Onneksi niitä ei ole kovin montaa ollut. Mutta jos mukaan lasketaan myös törkeät pahoinpitelyt, voin sanoa, että heidän osuutensa on huomattavan suuri."

" Tosiasia on, että maahanmuuttajien saamia rikostuomioita kirjataan väkilukuun suhteutettuna yli kaksi kertaa enemmän kuin kantaväestön" , Stakesin tutkimuspäällikkö Juhani Iivari sanoo.

Iivarin mukaan suurin ero on Irakista, Iranista, Turkista ja muista Lähi-idän maista tulleiden kohdalla. He saavat keskimäärin kuusi kertaa enemmän tuomioita väkivaltarikoksista kuin kantaväestö





Tänään Hesarissa!

Kommentit (7)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

kuten julkisilla paikoilla tehdyissä surmissa, saisi teloittaa ihan valtion toimesta. Täysin uskonnosta tai kansalaisuudesta riippumatta. El en voisi vähempää puolustella.



t toinen huntupäämamma pk-seudulta

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat