Seuraa 

Eli tilanne on tämä. Meidän poika on pieni kokoinen 1,3 vuotias ja naapurin poitsu 1,6 vuotias joka on sit iso kokoinen. Tää poika on ruvennu tosi kova otteiseksi meidän pojalle. Esim jos istuu sohvalla ja meidän poika koskee sohvaan niin rupee raivooaan ja yrittää potkia poikaamme. Tänään viimeksi poikani oli hädissään tän ison körilään käsissä. Nyt vielä auttaa se et poikani osaa juosta karkuun ja toinen konttii perässä.



Olemme tämän lapsen äidin kanssa tosi läheisissä väleissä, enkä haluaisi välien pilaantuvan tämän takia.



Ja toinen asia vielä tästä pojasta kun olemme esim pihalla/meillä/ pulkkamäessä tai muissa mukavissa tilanteissa niin tää itkee ja raivoaa koko ajan. Äitinsä sylissä koko ajan vaan olisi. Voipi olla et on pilalle hemmoteltu. Vai onko ensimmäistä uhmaa?

Kommentit (6)

Olen nyt ottanut periaatteeksi et kädestä kiinni ja kerrotaan että toinen saa kipeää, ja että lyöminen väärin yms.. Turhautumista olen kans ite epäillyt ku meidän poika on kävelly jo 3 kk:tta ja muutenkin menny. Tämä poika on tehny kaiken perässä.

Naapurin äiti on yh ja minä perheellinen joten siksi tämä naapurin poika on sylivauva, äitin poitsu. Ja hän ei näe muita lapsia kun meidän poikaa. Perhekerhossa ei voi käydä ku lapsi vierastaa/pelkää muita lapsia ja äitejä. Kun taas meidän poika vaihtoi jo 8 kk- ikäisenä ensisuudelman kerhossa. Lapset ovat niin luonteeltaan ku ulkonäöltään ku yö ja päivä. Ehkä tämä tästä tiukalla kurilla ja hellimisellä..



Eli onko tämä lyöjä 1v 6kk vanha, eikä vielä kävele? Kun nimittäin kerroit että teidän poika pääsee juoksemaan karkuun ja toinee konttii perässä... Voisin kuvitella, että tuollaista 1,5-vuotiasta jo turhauttaakin sen huomaaminen, että ei pysy kaverin perässä ja se ehkä purkautuu sitten muksimisena. Osin kyse voi olla myös ihan kontaktin hakemisesta: kun ei osaa puhua, ottaa kontaktia sitten vaikka tönimällä. Missään nimessä en alle 2-vuotiasta alkaisi sanoa lellityksi kiusaajaksi! Pikemminkin kyse on orastavasta sosiaalisuudesta, jota nyt pitää alkaa ohjata oikeaan suuntaan. Lasta pitää kieltää ja estää satuttamasta muita ja samaan aikaan opettaa, miten voidaan touhuta yhdessä nätisti. Jos kaverisi ei toimi näin, toimi sinä. Ihan rauhallisesti sanot toiselle lapselle " Ei saa lyödä." ja otat tarvittaessa kädestä kiinni. Sitten tarjoat jotain sallittua tekemistä tai esim. näytät miten sohvalle mahtuu kyllä kaksi istumaan ja miten siinä voi vaikka lukea yhdessä kirjaa.



Se että toinen lapsi viihtyy enemmän sylissä kertoo vain hänen luonteestaan. Harmi tietysti jos äiti ei jaksa pidellä poikaa sylissä silloin kun tällä olisi siihen tarvetta... sekin voi aiheuttaa turhautumista ja kiukuttelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

meillä poika 1v 4kk ja hoidossa ottanut hoitajan 3v uhmaikäisen tyttären kohteekseen. lyö ja kiusaa minkä ehtii ja ollaan otettu hoitajan kanssa se linja että lyöminen ja tönimisen on loputtava. jos siihen ei puutu nyt niin koska sitten. eli olen antanut luvat ottaa kädestä kiinni poikaa ja torua oikein kunnolla. jos ei usko niin viedään pois leikkipaikalta, siis toiseen huoneeseen tai ulkona pihan laidalle ilman kavereita touhuamaan.



siispä " kiusaajan" äitinä voin sanoa että ehdottomasti sanot ystävällesi asiasta. olkoon pilalle lellitty kakara , mutta ei se oikeuta satuttamaan toista. minullakin tuli ekana mieleen oman pojan kohdalla että ollaankohan mekin lellitty liikaa ainukaista tai onko kyseessä varhaisuhmaikäinen riiviö. noh, oli uhmaa tai ei niin minen sitä hyväksy että poikani satuttaa muita.



jos ystäväsi suuttuu siitä että sanot, niin odota. kyllä hänenkin pitäisi tajuta pian että olet oikeassa kun pyydät etä asialle tahtäisiin jotain.

Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä elollisen ja elottoman eroa, ja sitä että toista sattuu. Pojan sosiaaliset taidot kehittyvät, hän nyt vain ei osaa vielä kanavoida tunteitaan oikealla tavalla. Omalla pojallani oli samanlainen vaihe tuossa iässä, nyt vajaa 2-vuotiaana osaa jo aika hyvin leikkiä muiden kanssa, välillä kyllä vieläkin tönäisee tms. toista lasta turhautuessaan.

Tuon ikäistä täytyy vielä konkreettisesti estää ja näyttää oikea toimintamalli. Eli ottaa reilusti kädestä kiinni, mennä lapsen tasolle, sanoa " Ei saa lyödä" ja näyttää, että toista voi esim. silittää tai halata. Aina pojan lyödessä tehdä sama homma. Kun poika huomaa, että tunteitaan voi purkaa myös toisella tavalla, alkaa tehdä niin jossain vaiheessa. Missään nimessä sinun ei kannata alkaa tätä poikaa vihaamaan, ei hän voi vielä mitenkään ymmärtää tällaisia asioita, mutta lapsen äidin pitäisi kyllä ehdottomasti puuttua tilanteeseen. Tapahtuuko näin? Jos ei, niin voisit yrittää asiallisesti keskustella hänen kanssaan. Ja kyllä sinäkin voit poikaa ihan hyvin kieltää, se voi joskus tehota vielä paremmin, kun joku muu kuin vanhempi kieltää.

Kyse voi olla osittain myös huomion hakemisesta, on huomannut ehkä saavansa huomiota lyömällä. Tuon ikäinen ei voi olla mielestäni pilalle hemmoteltu. Lapset ovat erilaisia, ja jotkut tarvitsevat syliä ja huomiota enemmän. Poikaa kannattaa kehua hirveästi silloin, kun tekee jotain oikein, niin saa paljon positiivista huomiota, eikä sitä kielteistä tarvitse niin paljon hakea.

Yksi syy lyömiseen voi olla yksinkertaisesti se, kun minä itse alkaa kehittyä, on huomannut saavansa reaktion aikaan sinun pojassasi, eli esim.itkun lyödessään. Oli syyt mitkä tahansa, niin tilanteeseen on puututtava. Jos ei lapsen äiti siihen kykene, niin sitten on sinun yritettävä. Mutta tosiaan keskustele pojan äidin kanssa.

Nyt oikeen huomattiin et ku pojan mummi ei ole paikalla niin sit tää lyöminen on aivan kuvottavaa..

Kokemuksia toivoisin ja vinkkejä..

Kannatta puuttua tilanteeseen ja keskutella asiasta vaikka ymmärränkin pelkosi ystävyyden suhteen. Pöllöjä ovat, kun eivät itse kiellä lyömästä!! Meidänkin poikaa ollaan löyty kerhossa ( kotihoidossa ja ei ollut tottunut moiseen käsittelyyn) ja kyläpaikassa.

Olen puuttunut tilanteeseen, kun se " menee överiksi" ja lapsi näyttää pelkäävän ja esim. tarttunut löyjän käteen ja sanonut ettei toisia saa lyödä ym. Ei ole vielä kukaan suuttunut ja jos suuttuu niin sanoisin, ettei sellainen käytös kuulu hyviin tapoihin. Periaatteessa annan kyllä lasten selvittää itse omia tappelujaan, mutta kun meidän poika näytti ihan oikeasti silloin pelkäävän niin ei mamma voinut katsella =) Ikäväkseni huomasin kotona ensimmäisen löymisen jälkeen, että tietysti poika sitten koitti itse löydä muita " heikompia" . Olen aina kieltänyt sen jyrkästi hänelläkin. Oisko joku tapa hakea huomiota, kun on ollut erilainen päivä? Tai ikäjuttu?

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat