Seuraa 

Huomenta Marrasmurut!

Meillä oli niin vauhdikas viikonloppu uusioperheen kanssa, etten edes ehtinyt kirjoitella.

Nukuttaa aina vaan ja päiväunet maistuu. Yököttää ajoittain. Vanhemmilleni en ole vielä kertonut ja eilen heillä ollessa nukahdin sohvalle ja meinasin oksentaa ruokapöydässä... = ).

Aurinko paistaa ja elämä hymyilee! Esikoisen kanssa ollaan hereillä ja suunniteltiin pulkkamäkeen lähtemistä tälle päivälle.

Reilu kaksi viikkoa vielä neuvolaan. Saas nähdä, jääkö ultra tilaamatta, kun en ole yhteyttä sinne saanut. Sydänäänistä muuten, mulla oli nykyisen kuopuksen eka neuvola viikoilla 9+5 ja hyvin kuului sydänäänet = ).

Nyt aamupalan laittoon.

Sivut

Kommentit (23)

Eilinen meni lepäillessä, lojuin suurimman osan päivää sängyssä lukien uutta Potteria. Lapset ja mies kävivät lojuskelemassa siinä vieressä vuorotellen, juteltiin ja luettiin muitakin kirjoja. Ihanaa, taidan ottaa tavaksi viettää yöpukusunnuntaita :-) Ja mikä parasta, pahoinvointikin on taas vaihteeksi hellittänyt. Kai se on nyt vihdoin uskottava, että lepo auttaa parhaiten..!



Ja maha kasvaa! Siis lantio ja vyötärö ovat jotenkin pullahtaneet! Viikkoja on siis 6+1, ja tavalliset housut on jo työlästä saada jalkaan. Kahden viikon päästä olisi odotettavissa mummolareissu, katsotaan joko siellä pitää olla äitiyshousut jalassa :-) Mutta voi että minä olen jotenkin niin levollisen onnellinen. En jaksa tällä hetkellä edes huolehtia mistään, olen jotenkin tuudittautunut selaiseen oloon että kyllä ne sydänäänet sieltä ajallaan kuuluvat.



Mutta hei! Gallup kai tämäkin: ovatko monet teistä menossa marrasmurujen sähköpostilistalle yahooseen? Itse arvon kahden vaiheilla...





aurinkomaa (lapset 6 ja 3 ja 6+1)

Täällä kans nukuttaa nyt toista päivää ihan koko ajan ja neljättä päivää pitää tapella oksennusta vastaan. Vaikka paha olo on koko ajan, se on rankempaa illalla. Esikoisesta taas voin pahoin eniten heti herättyäni. Nyt on toinen vapaapäivä peräkkäin, ja vähän hirvittää huominen työpäivä, että miten sitä jaksaa vieläpä iltavuorossa.. Mieli on ihan pirteä, ja tekisi kovasti mieli laittaa kotia kuntoon, kun vaan jaksaisi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjotan ekaa kertaa ku en oo aikasemmin viittiny ku kaikilla muilla on jo niin " paljon" viikkoja ku mulla on vasta 4+6 tai 5.. :) odotan ensimmäistä lasta ja vähän jänskättää eikä meinaa uskoa todeksi että vauva tulossa.



Omaa napaa sen verran, että nukun huonosti vaikka väsyttää, et jos yöllä herään niin en saa helposti unta. ja pahaolo on jonkin verran mutta ei ole joutunut oksentamaan. välillä kyllä tuntuu että kuvittelen pahanolon ku viikkoja on vasta niin vähän. väsymystä on myös jonkin verran mutta sekin voi johtua raudan puutteesta. Ainoa erityinen oire tässä vaiheessa on tissit, ne on älyttömän arat ja kylmällä sattuu enemmän.



Raskaudesta ei tiedä ketään muita kuin mieheni, en ole uskaltanut kertoa koska pelkään keskenmenoa ja toisekseen en vielä haluakaan. Ainoastaan haluaisin kertoa jollekin että saisin kysymyksiini vastauksia kokeneemmalta ja voisin keskutella olotilastani ku tuntuu niin uskomattomalta.



En ole varannut vielä mitään neuvolaa enkä muutakaan, ku en tiiä mistä pitää alottaa. eli mihin soitan ekana ja millon? onneks täällä on muuten teitä muita joilta voi kysyä ku tuntuu et oon niin tumpelo näissä kaikissa asioissa... ei voi tietää ku ei oo ennen tätä kohdannut.



Ja mitäs vielä.. ai nii, en aio liittyä mihinkään muihin listoille kuin tähän. tämä riittää kyllä hyvin.



ai nii,yksi asia vielä onko muilla huonomuisti?? musta tuntuu että unohdan jatkuvasti jotain ja ajatukset on ihan sekasin.. Tässsäpä tälle erää.

Mitään kummempaa ei kuulu - keskiviikon ultraa odottelen hivenen peloissani, mutta toisaalta toiveikkaana.



Tänään on tiedossa siivousta ja se ei todellakaan ole mielipuuhaani. Täytyy laittaa vanhoja tavaroita eteenpäin - ei ole tilaa, kaapit pursuaa tavaroista ja vaikka siivoisi ei tule siistiä, kun en saa tavaroita mahtumaan minnekään. Sellainen on siis tämän päivän ohjelma.



Minnekään ei voida mennä - lapset ovat kipeinä :(

Tuskin se lääkäri sulle nauraa! Senkus haet vaikka viikon saikkulia ja katot josko toi väsymys tuosta hellittäis. Muistan vielä hyvin ton neitokaisen alkuraskaudenkin, niin ei tuo kyllä kivaa ollut..siksi oonkin nyt niin ihmeissään ku on niin hyvä olo.

Jaksamista sulle!!

Tässä ilmoittautuu mukaan kohta 33 vuotias esikoisen odottaja. LA on 16-22.11 välillä. Alavatsakipuilua on, väsyttää, ristiselkää särkee jne..maha on ihan turvoksissa!! Olo on ajoittain aika tukala, mut eikähän se tästä. Eka neuvola on varattu sekä yksityiselle ultra aika viikolle 8. katsotaan vaan onko siellä mitään olemassakaan.



Öitä kaikille!

Jäänyt hiukan vähille tämä kirjoittelu viime aikoina. Laitoin sitte eilen oman aloituksen, kun tuo maha kipuilee välillä menkkamaisesti. Ei kuuleman mukaan syytä huoleen. Kuuluu asiaan. Voi kuinka huono olo oli taas eilen illalla! Mutta en valita. Tämä raskaus ei ole tullut ihan sormia napsauttamalla, joten nautin kaikesta. :)



Itse en varmaankaan lähde tältä palstalta seikkailemaan minnekään. Tämä on tuttu ja turvallinen. Toivottavasti kaikki ei häivy sinne muualle.



Viime torstaina oli eka ultra ja kaikki oli hyvin. Sillon oli rv 6+6 ja koko vastas jo viikkoja 7+1. Meillä tuo laskeminen on tarkkaa ku inssillä tehty tämä raskaus alulle. Mitta oli 9+5 mm. Ja syke näkyi. Ihanaa. :)



Hauskaa päivää kaikille! :)



MollyJii rv 7+3

Omaa napaa:

Täällä siis kärsitään raskausoireista tosissaan. Aamusta iltaan niin karsea olo, että kaikki energia menee vain olotilassa selviämiseen. Tuntuu välillä että oksennuskin helpottaisi, vaikkei se elimistölle hyväksi olekkaan. Mä en tosiaan helpolla oksenna ja viime viikosta asti tätä on jatkunut. Mä oon suosiolla jäänyt kotiin ja yrittänyt nukkua mahdollisimman paljon (silloin ei pahaolo vaivaa) ja koulun käynnin oon laittanut syrjään siihen asti että olo tästä paranee. Vähän kyllä hirvittää että jää nyt jo jälkeen toisista niin paljon, mut ei tässä oo vaihtoehtoja.

Mies on ihmeen hyvin jaksanut mua, vaikka en oo mikään kovin ihana ihminen tässä olotilassa. tuskin kovinkaan moni olisi.. Untakin riittää.. nukun varmaan vuorokaudessa n. 14 tuntia. Ja sitten syön. Vähän väliä jotakin, pakko vaan vaikkei tekis yhtään mieli. Mutta onneksi päivät kuluu ja sekin päivä lähestyy että nämä pahoinvoinnit hellittää. Ja se että saa sen oman aarteen syliin. :)



Mulla on myös tosi vahva tunne tunne että odotan tyttöä. En tiiä miksi. Viimeaikoina unissakin olen aina synnyttänyt tytön. Tietenkin voin olla väärässä aavistuksineni, mutta kuitenkin päätin että yritän aina ultrissa kysellä kumpi sieltä olis tulossa ,niin ehkä saisin varmistuksen.

Onko muilla tälläisiä tuntemuksia vauvan sukupuolesta?



Ja sitten siitä Yahoon keskustelulistasta: Mä en ainakaan liity siihen. Oon joskus ollu mukana tommoisella listalla ja sinne oli niin hankala aina kirjautuakin ym. Tää on helpompi ja toimivampi tapa. Mäkin toivon että täälläkin säilyis mahdollisimman paljon porukkaa.



T.Vaavaa 7+3

...ja tapaan laittaa sen noiden meidän kahden viikarin piikkiin :o Laiskaksi tosin minua ennemminkin saisi kutsua! Kotihommat nyt hoituu jotenkin, vaikken koskaan mikään kotihengetär olekaan ollut. Mieluusti saisi joku muu siivota ja laittaa ruoankin, mutta kun nyt sitä piikaa ei ole, niin...



Tänään yritän saada ultran tilatuksi. Viikot kun ovat meillä hyvin epäselvät, voivat vaihdella välillä 7-10! Sen jälkeen tietää, onko yksiö turvallisesti vuokrattu ja milloin asukas muuttaa suurempaan :)



En ole vielä siirtynyt mammahousuihin vaan viehätän kotioloissa verkkareissa. Onneksi omistan muutamat löysemmät housut, niin " kylille" voi lähteä niissä. Vielä kun ei haluaisi masua tuoda tyrkylle mammavaatteilla, vaikka myöhemmin kylläkin :) Kakkosesta on vain jäänyt sellainen mahareppu, että turvotuksen myötä näyttäisi siltä, kuin olisi jo puolessavälissä! HUH! Jotta salaa nyt siinä... voi olla, että kun näen äitiäni melko usein, että hän huomaa oitis :o



Niinpä... olisi nälkä ja ei olisi ja olisi... täytyy syödä usein, kun tuntuu, että heti on täysi kun aloittaa. Ja hetken päästä siis taas nälkä! KÄÄK!

Tuli katsottua ykkösen dokumnetti sikiön kehityksestä. Loppui vaan aika hölmösti, tuntui että dokkari jäi jotenkin kesken.

No, ihan mielenkiintoista oli nähdä mitä kaikkea kohdussa voi tapahtua.

Tuo dokumentti olisi ollut vaikea katsoa jos ei olisi odottanut omaa vauvaa. Nyt suurinpiirtein tiedän, mitä kohdussani tapahtuu x) minkä kokosia siellä ollaan yms.

Oireet sen kuin pahenee, arkiset jutut tuntuu raskailta. Mutta sinnikkäästi sitä vaan mennään eteenpäin. Pulkkamäkeen oli pakko päästä esikoisen kanssa, vaikka mäen kiipeäminen ylös ei ollut mikään helpoin tehtävä kun tää vatsa ei oikein meinaa joustaa liikkeissä x)

Ensimmäiset tavaralahjotukset sain jo miehen siskolta x) Ehjiä vauvan leluja ja vaatteita. Mielelläni otan hyvä kuntoista tavaraa vastaan :)

Ei kaikkea aina tarvitse uutena hankkia. Vauva tulee olemaan tyytyväinen, vaikka ei uudella lelulla leikkisikään. Mutta, en varmasti kyllä pysty olemaan hankkimatta uusiakin joukkoon mukaan :) Sinänsä vähän hirvittää, ihan kuin meillä ei jo olisi noita tavaroita riittämiin mutta kun uusi vauva tulee niin pitäähän sitä nyt uusia tavaroitakin saada. Täytyy vain miettiä, mihin niitä sijoittaa.

Nyt meen potemaan tätä ällötystä sohvan pohjalle, odottamaan C.S.I:n noin 2h erikoisjaksoa.



Swehina rv 6+1



Kai minä nyt pikkuhiljaa uskaltaudun ilmoittautumaan tänne odotus-puolelle. Tein plussatestin viime viikolla ja soitin tänään ekaa kertaa neuvolaan. Olen mallia marathon-kierto, eli viikot ja päivät ovat hieman hakusessa ekaan ultraan asti. Omat tuntemukset ovat 6+0, joten pysyttäydyn siinä.



Olen 28 vuotias, naimisissa olosta nautiskeleva kotiäiti Satakunnasta. Minulla on kaksi pientä pirpanaa kotosalla: Poika 12/04 ja tyttö 02/01. Tämä kolmonen tärppäsi pitkästä kierrosta huolimatta heti ekassa kierrossa. Olen aikaisemmissa raskauksissa kärsinyt TODELLA rankasta pahoinvoinnista ja pojan odotuksessa olen ollut ihan tankattavana sairaalassa. Kovin on siis jännää seurailla ja TOIVOA, että tämä kolmonen tekisi poikkeuksen tähän kaavaan! :)



Olen kärsinyt huimauksesta jo puolentoistaviikon ajan ja tekisi mieli soittaa uudelleen neuvolaan ja kysäistä, mitä th on mieltä, kun aamulla ei muistanut asiasta mainita. Eka neuvola on vasta kolmen viikon päästä!



Aurinkoista päivää toivotellen

Sansku ja Milli 6+0

Täällä hyväolo jatkuu, on mullakin ajoittain alamaha särkyä, mut kuuluu asiaan, tyttöä odottaessa se oli paljon kovempaa se kipu.

Viikonloppukin tuntui ihan hujahtavan vaan ja taas alkoi uusi viikko, tuntuu et päivät menee tosi nopsaan eteenpäin.



Mulla on eka neuvola 11.4, että sitä odotellessa, en aio mennä sitä ennen ultraan, siellä ultrataan jos sydänäänet ei kuulu, molemmista on kyllä noilla viikoilla jo kuulunut (rv 10)



G: Mä aion kyllä pysyä täällä kirjottelees, eli en liity yahooseen :)



Tuuli rv 6+5

Mullakin on laskettu aika marraskuun lopulla - kuulunen siis teidän muiden kanssa samaan porukkaan. Neuvolaan en oo vielä kerennyt soittaa, kun testasinkin vastikään. Tuolla laskurilla vain katsoin, että LA olisi 21.11.



Mulla siis on huomenna alkamassa 6. raskausviikko, mutta ei ole juuri mitään oireita. Vienoa aristusta on rinnoissa, mutta ei mitään huimaa. Vähän kyllä tuntuisi väsyttävän normaalia enemmän, en huomaa kuitenkaan ihan älytöntä eroa tavalliseen " arkioloon" . Vatsan kipristely on melkein loppunut, eikä pahoinvointia ole. Melkein tulee vähän huolestunut olo, kun lukee kuinka teillä muilla tuntuu vaikka mitä.



No, kaipa tämäkin on yksilöllistä. Eipä myöskään ole kokemusta aiemmista raskauksista, joten ei ole mihin verrata. Tiedättekö te ihmisiä/onko teillä itsellänne kokemuksia, että olisi ollut aika " oireeton" raskaus?

nukkua nukkua nukkua tahtoisi hän--mutta tuntuu että se on ihan mahdotonta. Esikko 3,5v ei ole nukkunut pitkiin aikoihin päikkäreitä, pienempi 11kk nukkuu 30min-2h, eli joskus ja joskus ei.. Ja sen aikaa tuo esikko on kyllä kaikkea aktiviteettia vailla! On muutenkin sellainen elonpesä että. Virtaa on kuin pienessä kylässä: ja kun meidän aamut alkaa jo 6:den jälkeen niin ei tällainen aamutorkku ja vielä raskaana oleva meinaa koko päivänä päästä vireeseen! Saa nähdä. Onneksi aiemmista kerroista tietäen, tietää että onneksi tämä väsymys ainakin vähenee, joskaan ei lopu täysin koskaan ;)



Raskausviikkoja en kyllä uskalla sanoa, ennen ensimmäistä ultraa. Nyt mennään neuvolan mukaan, eli viikoja olisi sen 6 tai 7. Ensimmäistä kertaa menen neuvolaan jo tämän viikon keskiviikkona, että saan lähetteen äitipolille- mulla on diabetes, joten siksi niin aikaisessa liikenteessä. Ultrataan ekaa kertaa sitten viikolla 11-12. Että sitä odotellessa..



Pinoutumisesta- tai siis kirjautumisesta yahoolle..en aio, koska palstailu on joskus enempää ja joskus vähempää. ja tämä on niin helpooa =)

Taidan tosiaan kömpiä tuonne tytön kanssa päikkäreille... kyllä se väsymys nyt sitten iski ihan virallisesti.



Tuossa äskettäin kävin taas haaveilemassa nettisivuilla äitiysvaatteista, katselin sitten samalla uutta hoitopöytää ja tutustuinpa niihin unipusseihinkin. Pitää sitten myöhemmin katsoa, että mitä sitä todella tarvii. Mietiskelin myös, että miltäs sitä sitten elämä tuntuu missäkin vaiheessa tämän raskauden kanssa. Nyt voisi kuvitella, että kesällä ei vielä tarvitse ihan lyllerrellä kuin valas kuivalla maalla, mutta eiköhän se sieltä syyskuusta sitten ala... aah ne ihanat turvotukset sun muut.



Minä en varmaan liity mihinkään yhteisöihin. Tiedän itsestäni, että aika ajoin on jo työtä siinä, että pysyy tämän palstan jutuista ajan tasalla.



Sarafan rv 5+5

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat