Vierailija

siihen kuluu useita tunteta, tiedän. mutta haihtuuko nikotiini rintamaidosta myös esim jääkaapissa? Jos siis lypsää maidon rinnoista ja tarjoaa sen vauvalle vasta tuntien kuluttua.

Kommentit (7)

Vierailija:

Lainaus:


osta lapselle korviketta!!!




El iälä ala korviketta antamaan vain tupakoinnin takia, ellet sitten _ihan koko ajan_ kulje nortti huulessa!

Ote imetystukilistan sivuilta:



TUPAKOINTI JA IMETYS



On selvää, että äidin (ja isänkin) olisi hyvä lopettaa tupakointi kun lapsia alkaa perheeseen tulla. Tupakoinnista on tutkitusti lapsille monenlaista haittaa ja riskiä:



* tupakointi altistaa aikaisemmalle vieroitukselle

* tupakoinnilla on yhteys vauvan itkuisuuteen

* maidon määrä voi olla alhaisempi

* herumisrefleksi voi häiriintyä

* tupakointi lisää paitsi tupakoijan myös lapsen altistumista monille myrkyllisille yhdisteille, kuten hyönteismyrkkyjäämille ja erilaisille karsinogeeneille (= syöpää aiheuttaville) aineille

* tupakointi on riskitekijä kätkytkuolemaan

* tupakointi perheessä lisää lasten riskiä sairastua erilaisiin infektioihin, mm. keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkokuumeeseen

* runsas tupakointi voi aiheuttaa vauvalle pahoinvointia, vatsakipuja ja sydämen lyöntitiheyden kasvua



Monet näistä haitoista ovat uhkana, vaikka lasta ei imetettäisikään. Lapsi, joka passiivisesti hengittää tupakansavua saa sisäänsä enemmän myrkkyjä kuin ainoastaan imetyksen kautta altistuva. Kannattaakin ainakin lopettaa tupakointi sisätiloissa, joissa myös lapset elävät, mutta täydellistä suojaa sekään ei anna, koska osa tupakan myrkyistä kulkeutuu lapseen vanhempien iholta, hiuksista ja vaatteista.



Nikotiini myös imeytyy äidinmaitoon, ja sen pitoisuus on maidossa kolminkertainen äidin veren nikotiinipitoisuuteen verrattuna (tämähän ei kerro sinänsä mitään, vain sen, että nikotiini imeytyy maitoon " helposti" ). Toisaalta: nikotiini ei kovin helposti siirry lapsen ruoansulatuksessa hänen elimistöönsä. Nikotiini äidinmaidossa ei siis tarkoita samaa kuin lapsi itse polttaisi tupakkaa.



Nikotiini (ja mahdollisesti muutkin tupakan ainesosat) maistuvat maidossa, herkkä lapsi voi vieroksua makua.



Voiko tupakoiva äiti imettää? Jos äiti tupakoi vain satunnaisesti tai hyvin vähän, näyttää siltä, että imetyksen terveydelliset hyödyt ovat suuremmat kuin tupakoinnin aiheuttamat riskit - joista osa siis on riskejä vaikka imetys lopetettaisiinkin. Esimerkiksi imetys antaa jonkin verran suojaa juuri niitä infektioita vastaan, joille vanhempien tupakointi altistaa.



Tiedämme, että nikotiinin pitoisuus äidinmaidossa on suurin n. 20 minuuttia äidin tupakoinnin jälkeen. Siitä alkaen pitoisuus putoaa melko nopeasti (nikotiinin puoliintumisaika maidossa on 95 minuuttia). Tupakan myrkkyjen siirtymistä lapseen voi siis ehkäistä myös ajoittamalla tupakointinsa niin, että lapsi ei todennäköisesti tarvitse rintaa pian tupakan jälkeen.



AAP eli Amerikan lastenlääkärijärjestö on julkaissut suosituksen, jonka mukaan imetyksen edut ovat suuremmat kuin tupakoinnista imetyksen kautta koituvat haitat, jos äiti polttaa alle 20 savuketta päivässä, mikä kyllä kuulostaa paljolta. Suomalaista virallista suositusta ei tietääkseni ole.



Entä nikotiinivalmisteet, joita käytetään apuna tupakointia lopettaessa? En ole löytänyt tutkimusta tai muuta aineistoa imetyksestä ja nikotiinivalmisteista, mutta on tutkittu, että raskausaikana nikotiinivalmisteiden ohjeenmukainen käyttö on turvallisempaa kuin säännöllinen tupakointi. Tällä perusteella uskaltaisin turvautua nikotiinipurukumiin imetysaikanakin, etenkin kun tällä lailla välttää altistamasta lasta kaikille tupakan muille myrkyille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päihdelinkki kertoo seuraavasti:



Tupakan nikotiini ja sen hajoamistuote, kotiini, kulkeutuvat maitoon ja edelleen maidon mukana vauvan elimistöön. Pitoisuudet maidossa voivat olla moninkertaiset verrattuna pitoisuuksiin äidin veressä ja nousevat tupakoinnin määrän myötä.



Osa lapsen elimistöön kertyvän nikotiinin ja kotiinin määrästä tulee maidon mukana, osa imeytyy hengitysteistä passiivisen tupakoinnin myötä. Tupakoivien ja imettävien äitien lasten virtsasta eristetyt määrät ovat olleet jopa kymmenkertaisia verrattuna tupakoivien, ei-imettävien äitien lasten näytteisiin. Äidin tupakoinnin myötä lapsi altistuu myös tupakan syöpää aiheuttaville aineille ja raskasmetalleille, esimerkiksi kadmiumille. Äidin tupakointi imetyksen aikana lisää selkeästi lapsen riskiä sairastua toistuviin ylähengitystietulehduksiin ja lapsen alttiutta sairastua astmaan. Tupakointi altistaa siten lasta myöhemmin ilmeneville, vaikeillekin kroonisille sairauksille.



Äidin imetyksenaikainen tupakointi voi lisätä lapsen riskiä myös koliikkivaivoille ja unihäiriöille. Runsas tupakointi voi myös vähentää maidontuloa. Tupakoivat äidit imettävät keskimäärin selvästi lyhyemmän ajan kuin ei-tupakoivat.



Joissain tilanteissa voi nikotiinikorvaushoito tulla kyseeseen äidin tupakoinnin lopettamisen tukena. Tällaisissa tilanteissa on hyvä muistaa, että nikotiinikorvaushoito yhdessä tupakoinnin kanssa voi aiheuttaa hyvinkin korkeita nikotiinipitoisuuksia äidin elimistöön ja edelleen maitoon. Tällaista yhdistelmää on siis ehdottomasti vältettävä.



Jos äiti käyttää kerta-annoshoitoa (purukumi, suihke), suositellaan kolmen tunnin taukoa imetyksessä. Laastarikorvaushoito ei ole este imetykselle. Se on tupakointia parempi vaihtoehto, koska muut tupakan mukana saatavat haitalliset yhdisteet (syöpää aiheuttavat aineet) jäävät pois.





Tohtori fi kertoo seuraavasti:

Tupakansavun myrkyt, kuten nikotiini ja häkä, kulkeutuvat suoraan äidin elimistöstä napanuoran ja istukan välityksellä sikiöön. Siksi raskauden aikainen tupakointi on erittäin vahingollista syntyvälle lapselle. Syntyvän lapsen veressä on nikotiinia yhtä paljon tai jopa enemmän kuin äidillään. Sikiön kyky poistaa nikotiinia elimistöstään on aikuista huonompi.



Raskauden aikainen tupakointi voi aiheuttaa:



* keskenmenon

* ennenaikaisen synnytyksen (14% ennenaikaisista synnytyksistä johtuu äidin tupakoinnista)

* lapsen alhaisen syntymäpainon (hapen saannin vähyyden vuoksi)

* kätkytkuoleman





Tupakoinnilla saattaa olla vaikutusta myös raskauden aikaisiin komplikaatioihin sekä lapsen alikehitykseen. Se kaksinkertaistaa lapsen riskin saada astma tai allergia.



Tupakointi ja imetys



Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisinkertainen määrä veren pitoisuuksiin verrattuna. Vanhempien tupakointi kotona tarkoittaa lasten pakkotupakointia ja altistaa lapsen hengitystiesairauksille ja äkillisille välikorvantulehduksille. Savu pahentaa myös lasten allergia ja astmaoireita.



Tupakointi lisää imeväiskuolleisuutta. Kuolleisuuden riski on noin puolet suurempi 20 tai useampia savukkeita polttavilla kuin tupakoimattomilla äideillä. Myös äidin tupakoinnin ja kätkytkuolemien välillä on havaittu olevan yhteyttä. Äidinmaidon nikotiinipitoisuudet ovat viisinkertaiset veren pitoisuuksiin verrattuna. Nikotiinia on maidossa merkittäviä määriä vielä 3-5 tuntia savukkeen polttamisen jälkeen. Tupakoivat äidit lopettavat imettämisen aikaisemmin kuin muut.



Tupakoivien vanhempien lapset joutuvat keskimäärin puolta useammin sairaalahoitoon keuhkoputkentulehdusten ja keuhkokuumeen takia kuin tupakoimattomien kotien lapset. Äidin tupakointi vaikuttaa enemmän lapsen terveyteen kuin isän tupakointi. Sairastumisriski on yhteydessä kotona poltettujen savukkeiden määrään. Toistuvia välikorvantulehduksia joskus seuraava liimakorva on yhteydessä lapsen altistumiseen tupakansavulle. Savu altistaa lapsen äkillisille välikorvantulehduksille imetyksen kestosta riippumatta. Savukkeesta leviää ilmaan ja tupakoivan ihmisen suuhun, nenään ja keuhkoihin savun sisältämiä palamistuotteita. Suoraan ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän häkää kuin mitä on tupakoijan keuhkoihin vetämässä savussa.



" Tupakoitsijoiden synnyttämien lasten pienet syntymäpainot on liitetty nikotiinin verisuonia supistavaan vaikutukseen istukassa. Kuitenkin nikotiinikorvaushoito haittaa sikiön kehitystä vähemmän kuin tupakoinnin jatkaminen. Nikotiinihoidon katsotaan olevan aiheellista raskauden aikana, jollei 10-15 savuketta päivittäin polttavan naisen tupakoinnin lopettaminen muuten onnistu. Tällöin korvaushoito tulisi toteuttaa raskauden alkuaikana, jolloin sikiön kasvun on osoitettu hidastuvan vähemmän." (Kirsi Pietilä - Pekka Puska, Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus, Suomen Lääkärilehti 1-2/2000)



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat