Vierailija

Keskustellaan tässä ketjussa kyläilyyn liittyvistä tavoista. Mikä on sopivaa, mikä epäsopivaa?



Meillä tähän tapaan:



Kun kutsutaan kylään tai juhliin, on kohteliasta mennä, ellei ole syytä kieltäytyä. Itse vähän hämmästyn, jos ainoa syy hylätä kutsumme on, että ei me ny jakseta. Arvelen silloin että olen osoittanut kutsuni väärille ihmisille eikä heitä meille tulo kiinnosta.



Kylään tulijat hoitavat itse kyläpaikkaan saapumisen ja sen kustannukset. Vieraiden saavuttua heille tarjotaan heti jotain (tai sopimuksen mukaan tietysti), mutta minusta on hyvä pitää mielessä, että ruoka saattaa maistua, kahvit tai muu juotava ainakin.



Vieraat voivat tullessaan tuoda jotain, mutta se ei ole mitenkään pakollista tai odotettavaa. Paras tuominen on syötävää ja juotavaa tai jotain mistä voidaan nauttia porukalla.



Vieraita varten siivotaan ja heille varataan talon mahdollisuuksien mukaan majoitustilat nukkumiseen. Se voi olla jotain olkkarin patjamajoituksesta omaan kerrokseen asti.



Vieraiden viihtyvyydestä pidetään huolta. Heidän kanssaan seurustellaan eikä jätetä heitä ulkopuolisiksi oman onnensa nojaan pärjäämään.



Vieraat eivät halua olla vaivaksi, vaan kysyvät voivatko auttaa ja lähteävät kotiinsa silloin kun on sovittu tai silloin kun huomaavat olevansa vaivaksi.



Yllätysvieraat on kohteliasta kutsua sisään ja tarjota kahvit sen sijaan että seisottaa heitä oven suussa odottamassa heidän lähtöään. Yllätysvieras huomaa myös itse, milloin on tullut huonoon aikaan ja toimii sen mukaan.



Oman arvion mukaan olen itse ehkä nykypäivään liiankin vieraanvarainen. Siksi olisi kiva kuulla, mikä teistä on normaalia vieraanvaraisuutta.

Sivut

Kommentit (40)

varaudun tietenkin kuittaamaan loppulaskun omalla rahallani ilman sen suurempaa numeroa. Jos taas ollaan vaikkapa kaupungilla ostoksilla ja päätetään välissä mennä syömään, kumpikin maksaa omansa, ellei toinen halua tarjota ja toinen tähän suostua.

Ihmiset on erilaisia, ja jokaisella on oikeus olla kotonaan, jos niin haluaa. Mutta jos kyllä minäkin lakkaisin pyytämästä kylään, jos huomaisin että kieltäytymissyyt ovat aina huonoja tekosyitä. En toki halua ketään väkisin vaatia vieraisille, ellei se ole kutsutuista yhtään kivaa! En halua vaivaannuttaa muita enkä antaa aihetta mutista kotonaan että " taasko on pakko lähteä sinne, justhan siellä 5 vuotta sitten oltiin" .



Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja syy on se, että haluan että koti on puhdas ja siisti ja tarjottavaa on + mieli vastaanottavainen.

Hyvään emännöintiin kuuluu myös pitää puhetta yllä. Myös vierailta odotan osallistumista keskusteluihin ja voi esim. reippaasti kysellä viimeisiä kuvia jne.

myös hieman kiinnostusta vierailta toisen kotiin!



ja ehdottomasti jotain on syytä tuoda, jos ei muuta niin lapsille vaikka karkkipussi.



Itse en enää kutsu veljeäni kylään koska hänellä ei ole koskaan syytä kieltäytyä vain se ettei jaksa. Ei tarvitse tulla enää..

Vierailija:

Lainaus:


Kun kutsutaan kylään tai juhliin, on kohteliasta mennä, ellei ole syytä kieltäytyä. Itse vähän hämmästyn, jos ainoa syy hylätä kutsumme on, että ei me ny jakseta. Arvelen silloin että olen osoittanut kutsuni väärille ihmisille eikä heitä meille tulo kiinnosta.




Kyllä kieltäytyä saa, jos ei jaksa lähteä. Ainakin meidän oma elämämme on niin hektistä, että useinkaan ei JAKSA lähteä. Siitä seuraa se, ettei seuraavalla viikolla jaksa pakollisia koulu- ja työkuvioita kunnolla vaan lapsille tulee huonoja koetuloksia, käytöshäiriöitä ja vanhemmat sähläävät töissänsä (toinen vesieristeiden ja toinen potilaitten kanssa) ja toivovat vain ettei kukaan huomaa. Ei hyvä. Parempi sittenkin ettei pakottaudu joka kutsua noudattamaan. TÄmä ei tarkoita sitä, että kyläily tai kutsujan seura ei kiinnostaisi, vaan ainoastaan sitä, että juuri sillä hetkellä tilanne ei sitä salli.



Toinen asia on, että osa vieraista joita meillä käy ja minä itsekin silloin tällöin olen liikkeellä - kaikkien osapuolten kanssa sovitulla - periaatteella " saat meiltä yösijan siksi aikaa kun olet tässä kaupungissa konferenssissa/tekemässä tutkimusta/osallistumassa virkkausfestivaalille/tms" joka ei yösijan tarjoajaa itseään tippaakaan kiinnosta mutta kiinnostaa kutsuttua. Kutsujan/yösijan tarjoajan ei silloin tarvitse viihdyttää vierastaan muuta kuin ehkä yhtenä päivänä. Lopun aikaa hän huolehtii itsestään ja omista asioistaan.

niin eihän he sitä voi tietää.







Vierailija:

Lainaus:




Yllätysvieraat on kohteliasta kutsua sisään ja tarjota kahvit sen sijaan että seisottaa heitä oven suussa odottamassa heidän lähtöään. Yllätysvieras huomaa myös itse, milloin on tullut huonoon aikaan ja toimii sen mukaan.






Vierailija:

Lainaus:


joita ei (usein vielä koskaan) kiinnosta tulla.



ap




Itse olen sellainen, ettei kyläily toisten kodeissa kiinnosta. Minusta se on väkinäistä ja koen omankin kotini " linnakseni" . Yritän tietysti keksiä jotain kohteliaampaa, kuin että " en vain jaksa lähteä teille ja istua pönöttää kahvipöydässä" .

mutta ruokien kanssa toimitaan näin:



jos on juhlat, synttärit tms. niin isäntäväki tarjoaa ruuat ja muut syömiset. Juomien suhteen noudatetaan yhteisesti sovittua linjaa eli yleensä oma pullo mukaan.



Mikäli kyläillään viikonloppuna toisen perheen luona, vakiona on ollut viedä mukana ruokakassi, joka sisältää aina vakiotuotteet: leipää, juustoa, leikkelettä, margariinia, kahvia, maitoa, jugurttia sekä oman valinnan mukaan vessapaperia/talouspaperia/lihaa/hedelmiä/makeisia/leivonnaisia jne...

Lisäksi viedään yleensä olutta tai viiniä. Tai sitten vaihtoehtoisesti käydään kaupassa ja jaetaan ruokalasku osallistujien kesken. Tämä toimii puolin ja toisin, kyläilemme neljän-viiden perheen kesken parin viikon välein. Näin ei kenellekään tule kohtuuttomia kuluja.

loppuu, sillä miksi kutsua kotiinsa ketään nauttimaan vieraanvaraisuudesta, jolle se on pelkkää pakkopullaa. Kyllä se että on ollut tai tulossa töissä tosi raskas viikko on ihan hyvä syy kieltäytyä kyläilystä juuri silloin. Se on eriasia kun se että " no ei nyt vaan kiinnosta" .

Paitsi silloin, jos lapsiperhe tulee kyläreissulle useammaksi päiväksi, on heidän kohteliasta osallistua ruokakustannuksiin!



esim. lapsuudessani serkkujeni perhe (vanhemmat+kaksi koululaista) tulivat usein meille (vanhemmat+kolme koululaista) niin, että viipyivät 2-3 päivää. Ruokakaupassa tätini oli vain todennut äidilleni " menipä paljon rahaa" :D Noh, heillä olikin tapana reissata kesäloma sukulaisilla, niin säästyi rahaa!!

Vierailija:

Lainaus:


Eri asia sitten tosiaan on hyvin tutut kaverit, joille voi paljastaa arkielämänsä juuri sellaisena kun se on. He eivät kai sitten olekaan enää vieraita!

Ap




Nimenomaan! Kyllä meillä on tapana kavereiden ja sisarusten kesken ihan piipahdellakin " kylässä" , jolloin ei oleteta että sen kummemmin on kahvin kanssa tarjottavaa tai että paikat kiiltää. Mutta jos vartavasten kutsutaan, niin kyllä sitä pitää vähän panostaakin.

Lisäisin tähän vielä sen, että pitää ottaa huomioon myös perheen taloudellinen tilanne. Ts. meillä on paljon opiskelijakavereita, jotka asuvat muualla. Ja jos menemme heidän luokseen, emme oleta heidän kustantavan ruokia tms. Toisaalta taas itse kyllä maksoimme vieraidenkin ruuat vaikka opiskelijoita olimme :)

" Tämä nyt ei liity vierailuun mutta mielestäni on erittäin typerää kutsua kaveri esim. syömään tai kahville ja pyytää häntä maksamaan oma osuutensa"

mutta mielestäni on erittäin typerää kutsua kaveri esim. syömään tai kahville ja pyytää häntä maksamaan oma osuutensa. Toinen typeryyden ilmentymä on nyyttikestit: " Meillä on juhlat tulkaa ja tuokaa ruokaa mukaan."

ja sitten periä siitä hinta tavalla tai toisella. Esim olen ollut kylässä, jossa lopuksi sanottiin, että teidän osuus noista grillipihveistä oli 10 euroa. Tai ruinataan mukaan jonnekin ja tarjotaan autokyytiä, josta saa sitten lopuksi maksaa osuutensa. Kaiken huippu on ihmiset, jotka noudattavat näitä tarkkoja periaatteita vaan jos ovat itse saamassa jotain. Päinvastaisessa tilanteessa he mielellään nauttivat maksimaalisesti vieraanvaraisuuteen perustuvasta tarjoilusta.

noin 200 km päässä kun paikkakunnalla oli eräs tapahtuma. Perille päästyämme talossa oli meille tuntemattomia kavereita, jotka eivät erityisemmin olleet näkevinäänkään. Puhuivat keskenään, kukaan ei sanonut päivää saati nimeään. Mieheni isännälle tuoma kaljakori sen sijaan tyhjeni alta aika yksikön, jonka lomassa miehellenikin sanottiin pari sanaa. Tarkoitus oli lähteä tapahtumaan tämän ystäväpariskunnan kanssa, jotka päättivätkin lähteä näiden jo paikalla olevien kavereidensa kanssa baariin. Mentiin tapahtumaan mieheni kanssa kahdestaan. Tosin kotipitsan kautta, koska vaikka oltiin tultu jo klo 14, meille ei ollut tarjottu mitään ruokaa. Talon emäntä tosin tullessamme lopetteli jotain ruokaa ja pahotteli kun hänellä oli ruoka kesken. Tultiin yöllä omin päin meille varattuun huoneeseen nukkumaan, noustiin aamulla noin klo 11, keitettiin itsellemme kahvit ja vähin äänin lähdettiin. Eteisessä ollessamme kuului emännän krapulainen ääni että hei tosi kiva kun kävitte. Ei taideta enää mennä.

Vierailija:

Lainaus:


Vierailija:

Lainaus:


Eri asia sitten tosiaan on hyvin tutut kaverit, joille voi paljastaa arkielämänsä juuri sellaisena kun se on. He eivät kai sitten olekaan enää vieraita!

Ap




Nimenomaan! Kyllä meillä on tapana kavereiden ja sisarusten kesken ihan piipahdellakin " kylässä" , jolloin ei oleteta että sen kummemmin on kahvin kanssa tarjottavaa tai että paikat kiiltää. Mutta jos vartavasten kutsutaan, niin kyllä sitä pitää vähän panostaakin.

Lisäisin tähän vielä sen, että pitää ottaa huomioon myös perheen taloudellinen tilanne. Ts. meillä on paljon opiskelijakavereita, jotka asuvat muualla. Ja jos menemme heidän luokseen, emme oleta heidän kustantavan ruokia tms. Toisaalta taas itse kyllä maksoimme vieraidenkin ruuat vaikka opiskelijoita olimme :)

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat