Seuraa 

minä täällä itkeä tihrustan vähän väliä, en oikein kykene keskittymään kunnolla mihinkään. äidilläni (62v) todettiin vko sitten paksusuolen-syöpä ja nyt löydettiin myös haimasta kasvain. haiman kasvaimesta otetaan lähipäivinä koepala mutta pelkään suunnattomasti että nää huonot uutiset jatkuu vain! :((

on niin vaikea nähdä tämän kaiken yli, uskoa ja luottaa että äiti selviää.Äiti on sairastanut 25vuotta jo, silloin äiti kaatui pahasti ja ristiluu meni poikki samoin koko vatsansisältö "valahti" alaspäin. 9kertaa äiti on nukutettu ja leikattu.



äiti pelkää ettei herää enä'ä leikkauksesta joka on 16.päivä :( edellisen kerran kun äiti nukutettiin, oli jotakin vaikeuksia heräämisessä. äiti oli 2 päivää lisähapessa.

On niin epätodellinen olo, kumpa tää olisi vain pahaa unta! :(



Selkäydin-näytekin äidiltä otettiin, tarkastettiin tuottaako se enää puna ja valkosoluja. selvisi että valkosolujen lasku johtuu b-vitam. puutteesta. äidin hb oli 80 , nyt mennyt rautaa kaulasta suoraan suoneen ja hb nyt 93.



kuinka tätä pelkoa seuraavista uutisista ja menettämisen pelko kestää :(((

Kommentit (12)

Mutta toki ennuste riippuu paljon siitä mihin on levinnyt. Jos kasvain rajoittuu vain haimaan se voidaan saada poistetuksi kokonaan jolloin paraneminen on mahdollista. Näin kävi mun äidille mutta valitettavasti myöhemmin selvisi että syöpä oli jo ehtinyt levitä keuhkoihin. Mutta jos hän hieman aiemmin olisi ehtinyt hoitoon hän olisi todennäköisesti parantunut.

Ikävä kyllä tilanne kuulostaa pahalta (lähinnä kasvain haimassa), mutta aina on toivoa. Olen itse menettänyt isäni kaksi vuotta sitten (sairasti syöpää vuoden) ja äidin aivan yllättäen vuosi sitten. Joskus elämä vaan loppuu ja on uskallettava päästää irti. Elämä ei ole ikuista. Tosiaan ole äitisi vierellä, itkekää ja naurakaa yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

olen minäkin sellaisia kuullut elämäni varrella ja nyt tällä hetkellä ne tarinat tuntuu niin äärettömän tärkeiltä ja lohtua antavilta.

mun äiti on hirvittävän sisukas! pirteäkin oli kun tänään nähtiin, ei päällepäin huomaisi ollenkaan että on sairas.



Kunpa lääkärit olis ottanut aikaisemmin jo äidin oireet tosissaan ja tutkineet :(

jalat turposi ja tuli "paikuroita" ->sanottiin että se on vain nestettä.. lopulta äiti pystyi vaivoin kävelemään :(

hb laski kokoajan..156.. 120..83.. määräsivät vain rautaa, ei tutkimuksia.

jne jne. en halua silti olla katkera sillä se ei auta äitiä, tärkeintä on että äiti on nyt hoidossa ja että äiti tervehtyy!!



Äiti, olet niin Rakas!! <3

että hän ei tiedä yhtään parantunutta haimasyöpää, ja sellaiset ovat hyvin harvinaisia ja yleensä syöpä on siinä vaiheessa niin alussa, että se havaitaan sattumalta jonkun muun tutkimuksen yhteydessä. Valitettavasti. Mutta ainahan sitä saa ja pitää uskoa ja toivoa parannusta, sillä niin kauan kuin on toivoa, on elämääkin. PItää kuitenkin olla sen verran realistinen, että tietää mitkä on todennäköisyydet ja mitä sitten, jos ei paranekaan

äläkä näytä hänelle omaa pelkoasi. Juttele kaikki juteltavat asiat valmiiksi, ole äidin seurana, kuuntele jos hän haluaa puhua, älä vähättele äläkä torju kipeitäkään aiheita tyyliin "mitäs sä nyt tollasia puhut, kyllä sä siitä vielä toivut", vaan käsitelkää asiat juurta jaksain, niin että jälkeenpäin ei harmita mikään mikä jäi sanomatta. Puhun nyt kokemuksesta, toinen vanhemmistani kuoli haimasyöpään (siitä ei parane) yllättäen, enkä ehtinyt jutella hänen kanssaan oikeastaan mistään.

Voimia teille molemmille. Oma äitini salasi syöpänsä joka selvisi kuolivuoteella, mitään ei ollut tehtävissä..hienoa, että sinun äitisi suostuu hoitoihin, silloin on aina toivoa.

varjoaine-kuvaus jossa tämä haimankasvain löydettiin, siitä johtuu se jalkojen turvotus kun tukkii tiehyeet :(

keuhkot ja muut sisäelimet oli puhtaat.



syvä osanottoni kaikkien läheistensä menettäneille! :(( elämä koettelee todella välillä tavalla jolloin uskoo ettei millään selviydy huolesta, murheesta ja surusta

haimastakin syöpä löytyy. Vatsanalueen syövät ovat vaikeita.



Tue äitiäsi tapahtui mitä tahansa, toivon että saat voimia jostain, rukoile vaikka apua Jumalalta että jaksaisitte mennä tämän asian läpi. Hädän hetkellä ihmiset tukeutuu herkemmin rukoukseen kuin muulloin.



Meilläkin on syöpä lasten mummilla joten meilläkin tämän asian kanssa painitaan.



Vertaistuki lienee sitä parasta tukea ja sitä voi kysellä sairaalasta en toki tiedä mistä omaiset saavat tukea potilaallehan tuo tuki on.



Jos on ongelmia heräämisessä nukutuksen jälkeen siitä pitää keskustella lääkärin kanssa ja valita kenties joku muu nukutusaine mitä viimeksi on käytett. Nukutus on teidän pienin murheenne nyt.



Selvitymistarinaa en pysty kertomaan toki tiedän että suurin osa selvityy tänä päivänä syövästä ja tervehtyy täysin.



Ennuste riippuu syöpätyypistä ja syövän levinneisyysasteesta mutta tämän varmaan jo tiesitkin.



Yhden haimasyöpäpotilaan tiedän joka oli hengissä vielä pari vuotta leikkauksen jälkeen ja sitä pidettiin ihmeenä.

mutta sitä en tässä ala kertoa, koska sellaisia sattuu perin harvoin. Ymmärrän hyvin tuskasi ja hätäsi. Toivon kovasti että kaikki menee hyvin ja äitisi paranee. Koita jaksaa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat