Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 


Minua huolestuttaa - ja kovasti. Nelivuotiaamme on syönyt kehnosti. Se ei ole mitään uutta, hän syö usein kehnosti. Mutta viime aikoina syömiseen liittyy se, että hän monesti lopettaa ruoan pureskelun kesken, sylkäisee ruoan suustaan ja toteaa, että hampaat eivät jaksa pureskella. Tai sitten hän valittaa, että on paha olo ja menee vessaan pöntön äärelle. Ei kuitenkaan oksenna. Mikään ei maistu, jopa herkut jäävät syömättä. Tänäänkin ruoka jäi lautaselle maistamatta.



Meillä ei pakoteta syömään. Esikoinen saa ottaa tarjolla olevasta juuri sen, mitä haluaa. Joskus kysymme, onko maistananut lihaa/pottua/salaattia, mutta pakkoa ei ole. Ainoa, mistä mainitsen, on se, jos lapsi juo juoman kertaheitolla, mutta ei muista aloittaakaan ruokaa. Ja tätä tapahtuu aika usein. Nyt olen lopettanut siitäkin muistuttamisen.



Kuopuksemme, vajaan vuoden ikäinen, syö erittäin hyvin. Olen miettinyt, voisiko esikoinen tuntea huonommuutta, kun hän ei syö niin hyvin. En kylläkään enää vertaile lapsia toisiinsa, aluksi tuli sanottua, tutuille, että kuopus syö moninkertaisesti verrattuna esikoiseen. Jos esikoinen syö hyvin, olen siitä maininnut tyyliin:" Söitpä reippaasti."



Esikoinen myös juoksee vessassa usein, mutta niin hän on aina käynyt. Öisin ei käy, max. kerran, joskus tosi harvoin kaksi kertaa.



Olen puntaroinut mielessäni alkavaa bulimiaa... Voiko tämän ikäisillä olla sitä? Mutta meillä ei harrastetaa laihduttamista tai painosta spekulointia. Me vanhemmat emme ole lihavia, emmekä laihoja. Ihan normaaleja. Esikoinen on laihahko. Syömme ihan normaalisti. Salaattia ja hedelmää voisi olla ehkä hiukan enemmän, mutta niin voisi olla monella muullakin. Emme käytä kevyttuotteita.



Toinen mitä mietin on diabetes. Mutta en tiedä kunnolla oireita. Pitää alkaa etsiin.



Psyykkistäkin tuo käyttäytyminen voisi olla. Me vanhemmat olemme tosi väsyneitä pitkän valvomisrupeaman jälkeen. Kuopus kuppelehtii öisin, enkä saa nukuttua. Mies ei saa nukuttua, sillä hänellä on krooninen kipu, joka vähentää unen määrää. Ehkä esikoinen haluaa huomiota. Olemme kyllä yrittäneet olla kärsivällisiä, ihan tietoisesti vältelleet kivahtamisia ja tiuskimista. Esikoinen leikkii ja piirtelee mielellään ja reippaasti. Ulkoilemme joka päivä pari kertaa. Pelaamme yhdessä pelejä ja luemme kirjoja.



Yksi vaihtoehto, jota olen miettinyt on myös se, että sairastimme koko perhe kuukausi sitten ripuli-okennustaudin. Esikoiselle tuo oli ensimmäinen kerta. Olisiko huono olo voinut jäädä päälle? Itselläni tauti meni päivässä ohi, mutta etovaa oloa oli kolmisen viikkoa. Laskin sen ensin taudin piikkiin, sitten alkavien kuukautisten.



Tuleeko kellään mitään muuta mieleen? Mitä tämä voisi olla? Pitäisikö jo hakeutua lääkärille? Vai olenko ylihysteerinen äiti?

Kommentit (4)

jolla taustalla vauvaian paha refluksi, jota hoidettiin mutta vastemielisyys syomista kohtaan jai. Tahan asti refluksia aikoinaan hoitanut laakari on pitanyt sita psykologisena inhona syomista kohtaan. Vaihdoimme laakaria, joka teetti heti keliakiakokeet ja nayttaa silta kokeiden valossa, etta pojalla on keliakia, joka aiheuttaa usein lapsilla ruokahaluttomuutta. Odotamme koepalanottoa, jossa diagnoosi varmistuu.

Oman kokemuksen valossa veisin lapsen hyvalle lasten gastroenterologille.

Uskoisin kyllä, että vatsatauti aiheuttaa pitkäaikaisen ruokahaluttomuuden, ainakin itsellä oli näin, kuukauteen ei juuri ruoka maistunut jälkeenpäin.



Diabeteksen tyypillisiä oireita on väsymys, jatkuva juominen ja janontunne,virtsaaminen, laihtuminen, pahan hajuinen hengitys jne. joten kuvaamasi perusteella siitä ei liene kyse. Jos ajatus kuitenkin vaivaa, voit pyytää terkkaria ottamaan verikokeen neuvolassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Mutta melkein minkälainen tahansa kommentointi syömisen suhteen voi aiheuttaa ruokahalun loppumisen kesken parhaan syönnin. No, eiköhän tämä tästä. Jos jatkuu, hankkiudumme ainakin tuohon keliakia-testiin.

Kuullostaa samalta kuin tuttavani lapsella oli, joskin heillä oli hiukan " lievempänä" mutta juuri mahataudin jälkeen alkoi. Lapsi varmasti yhdistää sen ruoan ja sen jälkeen tulleen huonovointisuuden ja tuossa iässä ei vielä oikein tiedä miten käsitellä asiaa mutta kun jättää syömättä niin ei tule huono olo ja juoda kyllä voi.



Jos on jotain mitä söisi mieluiten niin antaisin syödä sitä, uskon että menee ajallaan ohi kun tavallaan unohtaa..jos se nyt siitä mahataudista olisi lähtöisin.. Ei tuo kuitenkaan diabetekseltä kuullosta..

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat