Vierailija


Kommentit (23)

tuota minä olen harrastanut jo puoli vuotta. Siinä on se vika, ettei paha olo oikeastaan häviä vaikka sen ei annakaan ottaa erävoittoa -mutta se pirulainen vaanii ja odottaa heikkoa hetkeä, sitten romahtaakin ja kunnolla. Mulla alkaa jo positiivisuus pettää ja pelkään että kohta hajoan kappaleiksi... eikä ole kuin lievää masennusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

olisi hyvä jos pääsist säännöllisesti juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa. Voisiko perheesi tukea sinua, miehesi?



Ennen kaikkea oma halu parantua!



halit ja tsempit

itse koitin tuota. ei se vaan onnistu. aloitin lääkkeet ja elämä on niin paljon parempaa nyt. pystyn miettimään niitä asioita jotka masennukseni on aiheuttanut. olin ennen jyrkästi lääkehoitoa vastaan, mutta nyttemmin olen muuttanut mieleni.

Ihmisten kasvoja ja nimiä ei tahdo muistaa, ei osaa sanoa minkä niminen jokin esine on ja jos osaakin niin tietää sen ruotsiksi tai englanniksi, mutta ei suomeksi jne...



Se on kans tosi kivaa kun masennus etenee niin alkaa muista ihmisistä näyttää hullulta eikä edes lopulta tajua kuinka epäsiisti on.



Lopulta kun yrittää avata ranteitaan purkinavaajalla ja istuskelee pöydän alla parkumassa päivät niin vasta tajuaa, että hei ehkä tää ei ookaan normaalia?



Niin onkos se yksi pilleri niin paha?

Elämäniloa saa takaisin lääkityksellä. Aluksi lääkitys vaikuttaa kuin Duracell-patteri, elimistö ei oikein tajua, mitä on tapahtunut, mutta kun ko sivuoireet häviää, niin palaa järkevälle tasolle. Näin kävi ainakin minulle. Itkuisuus, suuttuminen, huutaminen jne häviää, ei märehdi ohan joka asiaa. Tämän jälkeen voi löytyä energiaa myös itse ongelman selvittämiseen. Omalla kohdalla tuo psykoterapia jätettiin, mutta olen yhteydessä moneen paikkaan: nuorimman lapsen kanssa perheneuvolaan puolison kanssa - se asiaa on alkanut rullaamaan -, vanhimman lapsen kanssa kävin koulupsykologilla, olen käynyt työterveyspsykologilla, ammatinvalinnaohjaajapsykologilla, jutellut työterveyslääkärin kanssa ja selvittänyt asioita työpaikalla. Kun minulla on mennyt huonosti, niin se säteilee koko perheeseen ja toisaalta kun se on säteillyt muihin, niin en ole jaksanut selvittää niitä asioita. Nyt olen lääkittynä jaksanut ja hyvin monia asia on alkanut helpottamaan omalla kohdalla ja myös läheisten.

Pitäisi olla jokaisella ihmisellä joku, jonka kanssa voisi keskustella asioista. Se auttaa, kun saa keventää sydäntään. Miksi Suomessa on vaikeaa päästä psykoterapiaan, vaikka oikeasti kärsii masennuksesta? Systeemimme on liian jäykkä tässä ja monessa muussakin suhteessa. Apua tarvitseva ei saa apua, joka tuntuu väärältä. Masennukseen auttaa myös terveet elämäntavat. Pitää yrittää syödä hyvin, liikunta ja ulkoilu mitä parhainta terapiaa, kaikenlainen kivan tekeminen, joka piristää mieltä, pitää antaa aikaa itselle ja kuunnella sisintään, kaikki vertaistuki auttaa: omaiset, ystävät, terapiaryhmät jne. Itseä pitää helliä kaikin tavoin, suoda se itselleen ja uskaltaa olla rehellinen ennen kaikkea itselleen. Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.....

Vaikeaan masennukseen ei mielestäni auta kun lääkkeet ja keskusteluapu (psykoterapia).



Kun on ohittanut pahimman masennukseen voi itse keksiä omia keinoja: musiikki, ystävien seura, matka, luonto, ihan mitä vaan mikä piristää ja muistuttaa että elämässä on (pitäisi aina olla) aikaa myöskin asioille mistä nauttii, vastapainona elämän joskus rskaalle puolelle.



Jos masennuksen aihettaa huono/huonot ihmissuhteet pitäisi yrittää löytää parempia ja innostavempia ihmisiä ympärilleen jotka saavat nauramaan ja kannustaa olemaan juuri sellainen kun on. Ellei siis ole toivoa siitä että huonot ihmisuhteet vielä muuttuvat paremmaksi (jos vaikkapa aviopuoliso aiheuttaa jaktuvan pahan olon).

Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.



Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.



– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.



Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.



Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.



USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.



Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.



– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.



SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.



Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.



– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.



Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.



–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.



Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.



– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.



Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.



–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.



Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.



Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.



Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.



Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.



– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä.

http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla



Lääketeollisuus:

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat