Vierailija

Itse ajoin auton sivulistan paskaksi viikonloppuna autokatoksen pylvästä vasten ja naarmujakin tuli kylkeen. Surkea parkkeeraaja kun olen.. :(



Ensin mies sanoi " Voi vi***u" ja säntäsi ulos. Hetken päästä tuli vakavana sisälle ja totesi ykskantaan että " lasku tulee sitten perässä.. Mikä v***u siinä pysköimisessä voi olla niin vaikeata..?!?" (olen hoitovapaalla, joten tulot minimaaliset). Sen jälkeen ei asiasta ole puhuttu.

Arvatkaa vaan harmittaako..



Kohtalotovereita?

Sivut

Kommentit (25)

ekalla kerralla auto meni sivuluisussa pellolle asti ja miehen tullessa kotiin kerroin varovasti. Meni tarkastamaan auton ja sisääntultuaan totesi, että hyvä ettei mulle käynyt mitenkään.



Toisella kerralla peruutin päin ruusupuskaa, jonka juuressa oli ruohon seassa kivetyslaattoja. Puskuriin tuli jälki, mies ei ollut moksiskaan.



Jos olen omaa autoani kolhinut, niin olen ollut monta päivää pahan tuulinen ja kuittailua en kestä ollenkaan ;)

toisen kerran kun sattu... ei se mitään kyllä " pena" korjaa... Kolmannen kerran kun sattu: sano että kyllä " penalla" on paljon töitä... hyvä nainen...



Toi jo sattu... selvää vittuilua mieheltä ja lämäsin korville

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

useamminkin kerran, nimenomaan omaan pihaan ajaessa jos vaikkka mihkä pylvääseen... Toistaiseksi suhtautunut huumorilla toheloon vaimoonsa...

Mies ei moittinut minua eikä muutenkaan hauku tällaisen takia. Toki oli erittäin harmissaan sen takia, ettei ole autoa käytössä. Sadatteli, että jos ne nesteet vaan olisi pysynyt sisällä, niin oltaisiin voitu ajella korjaukseen asti.

Mies on omansa rytännyt sen verran monta kertaa, että josko mulle joskus sattuu vahinko ja aukasee suunsa niin kuittaan kyllä takasin. Mä en ole pahemmin jaksanut miehelle mitää sanoa, vahingolle kun ei kai sentään mitään voi.



Ai niin auto on nyt mun nimissä ja miehellä ei ole " omaa" autoa..

auton, enkä suuttunut siitä kun vahinkoja olivat. Tuskin mieskään suuttuisi jos minä rutaisin hänen auton vahingossa. Ihmellisiä miehiä joillakin kun noin kovat reaktiot muutamasta lommosta tai naarmusta.

oon kolhinu. ekalla kerralla kysyi ensin oonko vauva (odotin) kunnossa ja kun sanoin että on niin sanoi että hyvä ja lähti pubiin ryyppäämään (ei oo sen tapasta) . Tokalla kerralla peruutin postilaatikkoa päin ja takavalo meni paskaks, mies tuli auton luo, otti mua päästä kinni ja huusi että näetkö sä mikä tuo on ja osotti peiliä.

Ite se peruutti hienon lincolnin lujaa päin palmua ja enkä mä uskaltanu siitä vittuilla, maksoin vaan kiltisti kun vuokra-auto oli mun nimissä, maksoi 300 dollaria eli halvalla pääsin.

Lähdin tiukasta parkista peruuttamaan ja _käänsin_ rattia, totta kai pyyhkäisi nokka kiinni parkkeerannutta autoa. Sitten tyhmä tyyräsin takasin (toinen raapaisu). Nousin autosta ja katsoin, ettei meidän autoon tullut mitään. Jotain naarmua näkyi olevan viereen tunkeilleessa autossa. Kyydissä oli 7 kk vauva, paskat housuissa, äitini ja lapsenlikka. En kehdannut mennä viereiseen liikkeeseen haastamaan, että kenenkäs auto se, vaan äkkiä kotiin.



Kotiin tullessa kuulin, että puhelin soi, pian mies tuli askareilta sisälle selvittämään asiaa. Joku oli ottanut rekisterinumeron ylös ja autolla matkassa ollut vakuutusvirkailijahan löysi pian omistajan tiedot.



Mies puhuttelin kuin lasta ikään, että ajaa pian polisiit perässä ja puhalluttaa, jos poistuu noin paikalta...

Noloa.

Ai niin, vakuutus korvas ja meni kai jotani bonuksiakin. Sitten ei olekaan tapahtunut viiteen vuoteen mitään, kop-kop.

Sittemmin ei ole mitään tullut, mutta en osaa kuvitella, että mies siitä alkaisi ärhentelemään, vaikka jotain tulisikin. On se itse tehnyt paljon suurempia vahinkoja muille koneille. Esim. peruutti puimurin kiveen, ja siitä tuli tosi kallis lasku. Ja lukuisia pienempiä turhia juttuja.



Joku kauhisteli, että omituista, jos mies ei suutu. Kun rahallista menetystä tulee, niin kyllähän se suututtaa, mutta jotkut miehet ovat jopa niin fiksuja, etteivät silti ala vaimolle siitä ärhentelemään. Asioista voi puhua myös rauhallisesti tai purkaa suuttumuksen muuhun. Ja oikeasti pellistä ei ole syytä kovin isosti suuttuakaan.

vaan toteaa, että minkäpä sille mahtaa ja korjauttaa auton. Mulla on sen verta kiltti mies ettei se osaa edes suuttua =). Totuushan on, että ei se kolhua autossa kirjoilemalla ja raivoamalla miksikään muutu... tulee vaan entistä pahempi olo molemmille, jos vielä huudetaan, raivotaan ja riidellään.

Naljailee siitä kyllä pitkään. Mutta mulla onkin kiltti mies. Exä laittoi mut maksamaan kun kolaroin hänen autonsa, asuttiin yhdessä, omat rahat.

Appi totes, että ens kerralla kun meet rattiin, voit potkasta autoa toiseen kylkeen niin on symmetrinen ;-D anoppi haki likööriä kaapista ja kilauteltiin laseja, niin mulle tuli parempi mieli (olin tosi nolona ja vähän paniikissa). Kiva anoppi ja appi :-)

marraskuussa,olin vielä raskaana.

ukko sanoi et mitäs nyt,kuka korvaa mitäkin...

veti herneet syvälle nenään, tasottui hetken päästä.

mut mietti vakuutuksen bonuksia enemmän ku sitä et mulle olis voinut käydä jotain.

mut tiedänpä vaan että jos kolhisin niin paskat se minusta tai lapsista välittäis mitään, auto on tärkein. ite kyllä on kolhinu monta kertaa ja se on sitte sitä voi vi**u ku sattu tällanen vahinko jne jne. minun ajamana olisi varmasti tahallinen teko. kerran sano että jos ajan auton mettään ku väistän hirveä ei ole kotia tulemista. pitää kuulema ajaa päin hirveä ku on hirvivahingon varalta vakuutus laajassa osakaskossa. minun henkeä se ei korvaa, tai lasten. samapa tuo.

Mäkään en oo ikinä kolhinu mutta miehelleni auto ei merkitse juuri mitään. Kulkee bussilla ja mä käytän sen autoa. puhuttiin kerran ja sanoi että jos kolhisin sen , sitä ei haittaa ollenkaan kunhan mulle tai lapsille ei vaan satu mitään. Ite se kerran kolhi auton ja ei kiroillut yhtään. sano vaan että onneksi ei tapahtunut mitään ja oli kamalan huolissaan lapsestamme joka oli mukana( ei kyllä käynyt mitään). Se ei kyllä koskaan suutu mistään. On avan ihana mies.

ja autokatoskin hiukan vaurioitui. Jäin pihaan auton kanssa ja itkuhan siinä pääsi. Mies tuli hetken päästä paikalle, kysyi mitä on tapahtunut. Kerroin, sitä rupes naurattamaan ja halas ja sano, että peltiähän toi vaan on...

Muistaa edelleen huomautella asiasta, kaksi vuotta vanha tapaus.

Mies kolhassu myös ite ja oli ihan puhdas vahinko, josta on aivan turha puhua.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat