Vierailija

Minulla on 5-vuotias poika. Tulin raskaaksi melkoisen pian kun aloimme seurustella nykyisen mieheni kanssa ja kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin. Minulla oli viela pelia tuon ex:n kanssa juuri ennen kuin menin yhteen nykyisen mieheni kanssa ja menin siis tuosta suhteesta suoraan uuteen suhteeseen.

Meille selvisi eraan tutkimuksen kautta etta poika ei ole mieheni lapsi. Jarkytys oli suuri molemmille, pojalle ei ole kerrottu mitaan, eika mies ole minulle vihainen, uskoo 100% etten ole tosiaankaan tiennyt.



En tieda olisiko ollenkaan jarkevaa edes etsia tuota ex:aa kasiini, en ymmarra mika olisi parasta. Oltiin kuitenkin aikas laheiset silloin, ja tuo tyyppi oli sellainen mies jonka kanssa pystyi juttelemaan mista vain... Hanella voi olla nyt perhe tms, en voi tietaa.



Miten ihmeella taman asian pystyisi jarkeilemaan. Annetaanko olla niinkuin on ollut tahankin asti vai pitaisiko tuolle oikealle isalle kertoa etta hanella on poika? Ja pitaisiko pojalle joskus kertoa, nyt en tosiaankaan aio! Onko jotain kansainvalisia nimitiedusteluja tms?

Kommentit (19)

mutta tasta en nyt kysynytkaan mitaan. Jos sun nyt ihan pakko on tietaa niin mulla tuli menkat normaalisti kunnes oli 3kk raskaana ja poika syntyi viikon laskettua aikaa ennen. Mutta olisiko silloin ollut noin 3 viikoa yliaikainen? Oli vajaa 4kg, eli kuitenkin ihan normaalipainoinen. En tieda, ja en kylla enaa muista kauan aikaa sitten tapahtuneita asioita.



Vierailija:

Lainaus:


Kun tulit raskaaksi, niin eikö sinulla tullut mieleenkään, että olet ollut raskauden alkamisaikoina ainakin noiden kahden miehen kanssa seksisuhteessa? Etkö ajatellut ollenkaan, että kumpi on isä? toivoit vain, että se olisi nykyinen poikaystäväsi/miehesi... käsittämätöntä...




Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siis ei ole! Oltiin molemmat samassa yliopistossa ulkomailla, ja juu tapasin siella myos nykyisen mieheni. Me oltiin eri kursseilla, eri laitoksilla, tavattiin yhteisessa harrastuksessa. Sen parista en pida enaa keneenkaan yhteytta, enka ole pitanyt tahan mieheenkaan kohta kuuteen vuoteen. Tiedan mista kaupungissa miehen vanhemmat asuu (kolmas maa). Oltiin kaikki ulkomaalaisia siella maassa.

Onkohan tämä taas niitä satutätejä jotka hakevat huomiota täältä, kun ei muualta löydä tarpeeksi hyväuskoisia hölmöjä valheitaan uskomaan... Kyllähän jokainen nainen tietää jos on mahdollista että lapsella on kaksi isäehdokasta varsinkin jos on vaihtanut miestä lennossa, tai sitten kyse täytyy olla todella yksinkertaisesta ihmisestä.

väitätkö tosiaan ettei sulla ole esim. miehen kotipaikan osoitetta? vanhempien nimiä? yhteisiä tuttuja/kavereita? aika vaikea uskoa. seukkasin itse aikoinaan yhden britin kaa, enkä usko että tuottaisi jotain vaikeuksia löytää ko tyyppi. vaikkei kauaa seukattukaan..

Vanhan yliopiston kirjoilta loytyi hanen nimi, muttei siis ole siellakaan kirjoilla enaa. Voikohan yliopisto antaa esim. hanen vanhempien osoitetta ts. silloista kotiosoitetta koska sellainen tieto heilla siella ainakin on?



Haluaisin antaa olla, ja unohtaa. Kun on meidan elama ollut tahankina sti ihan mallillaan. Mutta sitten toinen puoli minusta sanoo etta mita jos en nyt etsi miesta kasiini, niin loytaisiko poikani hanta koskaan jos tarve tulisi?

Vierailija:

Lainaus:


Minulla on 5-vuotias poika. Tulin raskaaksi melkoisen pian kun aloimme seurustella nykyisen mieheni kanssa ja kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin. Minulla oli viela pelia tuon ex:n kanssa juuri ennen kuin menin yhteen nykyisen mieheni kanssa ja menin siis tuosta suhteesta suoraan uuteen suhteeseen.

Meille selvisi eraan tutkimuksen kautta etta poika ei ole mieheni lapsi. Jarkytys oli suuri molemmille, pojalle ei ole kerrottu mitaan, eika mies ole minulle vihainen, uskoo 100% etten ole tosiaankaan tiennyt.



En tieda olisiko ollenkaan jarkevaa edes etsia tuota ex:aa kasiini, en ymmarra mika olisi parasta. Oltiin kuitenkin aikas laheiset silloin, ja tuo tyyppi oli sellainen mies jonka kanssa pystyi juttelemaan mista vain... Hanella voi olla nyt perhe tms, en voi tietaa.



Miten ihmeella taman asian pystyisi jarkeilemaan. Annetaanko olla niinkuin on ollut tahankin asti vai pitaisiko tuolle oikealle isalle kertoa etta hanella on poika? Ja pitaisiko pojalle joskus kertoa, nyt en tosiaankaan aio! Onko jotain kansainvalisia nimitiedusteluja tms?




Hänellä on oikeus tietää lapsestaan. Mutta etenkin pojallasi on oikeus tietää oikea isänsä. Myöhemmin voi ilmetä vaikka joitain sairauksia (hänellä tai hänen lapsillaan) joiden hoitoon tarvitaan verisukulaisia. Ja muutenkin, asia tulee joka tapauksessa pojalle ilmi jotain kautta ennemmin tai myöhemmin.



Lapsi on katkera, jos salaat asian häneltä vielä muutamia vuosia. Nyt on helpoin kertoa.



T. Tyttö, joka aikuisena sai isoveljen

Saman niminen ainakin ja silla alalla mita opiskelikin niin luulisi olevan kyseinen henkilo. En taida uskaltaa ottaa yhteytta ainakaan viela.



ap

Anna itsellesi jokin aikaraja, johon mennessä asia pitää olla päätetty suuntaan tai toiseen. Anna miehesi miettiä rauhassa, haluaako hän exällesi kerrottavan. Hän on kuitenkin lapsen isä.



Antakaa nyt hetki aikaa asian hautua. Oikea ratkaisu tulee vastaan.

Kun tulit raskaaksi, niin eikö sinulla tullut mieleenkään, että olet ollut raskauden alkamisaikoina ainakin noiden kahden miehen kanssa seksisuhteessa? Etkö ajatellut ollenkaan, että kumpi on isä? toivoit vain, että se olisi nykyinen poikaystäväsi/miehesi... käsittämätöntä...

Mies on keski-euroopasta, mutta hanen sukujuurensa ovat muualla ja sukunimi on ehka erikoinen euroopassa, kaksi-osainen.

Taytyy kylla hieman viela miettia, tama asia on niin uusi meillekin, mutta kylla mina taman haluaisin nyt selvittaa. Mina ainakin miehena haluaisin kylla tietaa jos minulla olisi lapsi jossain ja uskon etta eritoten tama mies sen haluaisi tietaa.

ap

On nähty vähän liikaakin noita huoltajuuskiistoja..Miehet vaan vie lapset jonnekin ulkomaille ja äidiltä evätään kaikki oikeudet!! Jos yhtään ajattelet lapsesi parasta, niin annat olla!! Oikeesti!!

eika kenellakaan ole ollut mitaan epailyja, koskaan. Poika on aika paljon minun nakoiseni, ja monet loytaneet isansakin piirteita... En oikein voi sanoa etta mieheni olisi ollut yhtaan sen enemman jarkyttynyt kuin mina itsekaan. Hiljaiseksi se veti molemmat pitkaksi aikaa. On kasitellyt asiaa aivan tosi hyvin, mina tunnen syyllisyytta.

Ja takuuvarmasti se on nyt helpompaa kuin sitten kun poikasi on aikuinen. Kysele sieltä yliopistolta. Eihän niiden tarvitse sulle sitä osoitetta antaa. Kirjoita vaikka kirje, ja ne voivat sieltä postittaa sen siihen osoitteeseen. tms.



Lykkyä tykö!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat