Vierailija

Ajattelin, että se rangaistusnurkka, eli jäähy voisi olla hyvä keino rauhoittaa ylimääräiset menohalut, mutta ongelmanaon, miten saan pysymään pojan paikallaan sen ajan? Onko liikaa vaadittu että pysyisi esim. min siinä paikallaan? Onko kellään kokemusta?

Kommentit (22)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asenne kysymys. Pari vuotias ymmärtää sen mitä ymmärtää ja jos ei ymmärrä, niin siihen sopeuduttava tai keksittävä joku jippo. Turhaa sitä elämää on tehdä turhan tiukkapipoiseksi. Lapsen kanssa eläminen vaatii asennemuutosta. Miksi lapsi ei saa mennä kaapille tutkimaan asioita? Sehän on kaksivuotiaan elämän tärkeimpiä asioita, että saa tutustua ympäristöönsä? Jos kaapissa on jotakin vaarallista tai särkyvää, ota se pois tai katsokaa sitä yhdessä. Selitä lapselle miten asioita käsitellään ja kenen tavarat ovat ja miksi niihin ei saa koskea. Jos kertakaikkiaan niitä tavaroita ei saa mennä edes katsomaan, niin selitä lapselle miksi ei ja mitä saa katsoa. Varaudu siihen, että lapsi pettyy ja joudut ehkä pitelemään häntä sylissäsi hyvän aikaa, että mieli tulee taas hyväksi. Ja syliin taas, jos meinaa mennä tekemään kiellettyjä asioita. Menkää vaikka yhdessä katsomaan kirjaa. Jos lapsi on liian pieni tottelemaan, ei hän ymmärrä sitäkään että jollakin tuolilla pitäisi olla jäähyllä. Syli on paras paikka jäähyille.

Mielestäni lapsen rankaiseminen on lähes aina vanhemman epäonnistuminen ja vanhemman syy. Usein johtuu taitamattomuudesta, väsymyksestä tsm.

että vapaa kasvatus tarkoittaa sitä, että lapsi saa tehdä aivan mitä haluaa ja vanhemempi ei edes yritä siihenh millään tavalla puuttua. Vapaan kasvatuksen puolesta puhujat uskovat, että lapsi kyllä oppii olemaan läpsimättä koiraa, kun koira kerran puraisee, lapsi oppii olemaan varovainen puukkojen kanssa, kun kerran lipeää jne. Se, että ohjaa lasta oikealle tielle ilman ilmassa leijuvaa uhkailua ja rangaistuksen pelkoa, ei tee kasvatuksesta vapaata kasvatusta. Kannattaa myös pohtia tarkasti, milliaset välit haluaa lapseensa. Sellaiset, että lapsi voi luottaa täysin vanhempaansa, vai haluaako tavallaan eristää lapsen itsestään. Se on hylkäämiskokemus lapselle.

Yleensä se ei ole.

Normaaliin tutkimiseen riittää vielä kieltäminen ja pois siirtäminen, toinen kieltäminen, kolmas, neljäs... Kunnes lapsi tajuaa mitä tarkoitan. Jonakin päivänä hän ymmärtää.

Koiran kanssa emme ole ottaneet riskejä. Rangaistuksia ei tarvita siinäkään, koska lasta ei päästetä kiusaamaan koiraa. Koiralla kun ei ole oikeutta puolustautua millään tavalla, täytyy pitää huoli siitä, ettei sitä kiusata. Koira on onneksi itsekin fiksu tapaus, se osaa mennä piiloon, kun näyttää siltä, että leikit alkavat olla kovin rajuja.

selkäsaunoja, että en anna oman lapseni kokea samaa. Veikkaan, 14, että sulla ei ole oikeesti tuosta asiasta kokemusta, siksi täällä sillä vitsailet. Ap

Mikään ei tunnu toimivan :-/ Jäähyt menee aina pyllylleen, koska sehän on vaan mukava " leikki" ja jos äiti on vihainen niin sekin tuntuu vaan välillä olevan hauskaa. Mielestäni olen vakuuttava... :-/

eli esim. tuohon ap:n mainitsemaan tavaroiden levittelyyn reagoin niin, että kiellän tiukasti ja haen lapsen pois, minkä jälkeen menemme yhdessä korjaamaan tavarat takaisin paikoilleen, jos siis on jo ehtinyt tekemään tuhojaan. Noin miljoonannen kerran jälkeen alkaa toimia. Lapsi on tällä hetkellä niin innostunut tavaroiden " takaisin" viemisestä, että saattaa ilman apujakin korjata jälkiään, kun pyydän. Etenkin kun siitä seuraa hillittömät kehut, joita pieni leijona-poikamme rakastaa.. =)



Jos on tosi riehupäivä eli lapsi vain villiintyy kieltämisestä ja on muutenkin ihan " hihhuli" , saatan viedä syöttötuoliin istumaan ja sanoa, että nyt saa rauhoittua hetken paikoillaan. Jotenkin lapsi tuntuu tajuavan jutun, etenkin kun nostan tuolin " nurkkaan" . Aikansa pohdittuaan ilmoittaa " valmis" , minkä jälkeen kysyn, osaako x nyt olla nätisti, ja hän vastaa " joo" , niinkuin kyllä kaikkiin kysymyksiin tällä hetkellä.. =)



esitellä lapselle kaappien sisältöä. Kun lapset tutkis ne tuhat kertaa putkeen jos saisivat.

Siksi olen lasten vaatekaapitkin suosiolla pitänyt lukossa, käydään sitten aina yhdessä hakemassa vaatteet sieltä.



Meillä 1v8kk tykkää kyllä siivota jälkensä kun sille päälle sattuu, mutta käskemällä/pyytämällä sitä ei tee.

laittaa särkyvät / arvokkaat / vaaralliset / myrkylliset tavarat pariksi vuodeksi ylähyllylle tai lukittavaan kaappiin? Niin meillä tehtiin. Säästää omia hermoja, ja lapsi saa tutkia esim kauha- ja kapustalokeroa mielin määrin. Kodin pitää voida olla myös lapsen koti ja siihen pitää saada tutustua ilman rangaistuksia!


Meillä on ollut sillain, että ennakoidaan tilanteet ja keskustellaan rauhallisesti, katsekontaki suoraan silmiin, koetetaan mahdollisimman hyvin selittää miksei jotakin asiaa ei saa tehdä ja perustellaan se huolellisesti. Joskus siihen uuteen asiaan menee 20-40 keskustelutuokiota. Jos hieman on ilkeä toiselle, niin täytyy pyytää toiselta nätisti anteeksi. Jos kaataa tahallaan esim mehut lattialle, niin silloin lapsikin osallistuu siihen siivoukseen ja vähitellen tajuaa, ettei se mehulätäkön siivoaminen olekaan hauskaa, varsinkin jos oma paita/housut menee myöskin märäksi. Tuolllainen 1v8kk on vielä tosi pieni tajuamaan asioita ja monet ovat vahinkoja tai sitten lapsi luulee, että se hänen tekonsa olikin hauska.

Ainut mikä on toiminut jonkin verran on se, että laitan pinnikseen jäähylle. Siitä on selvästi tajunnut jotakin. Mutta luin just eilen vauvakirjasta, että alle 2-vuotiasta ei vielä oikein voi kasvattaa.

Se on sitten äidin vika, kun lapsi menee koko ajan levittelemään tavaroita, joista on kielletty jne. Milläs taot järkeä noin pienen päähän?



Kerropa oi 4!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat