Seuraa 

Ikuisuusaihe, ehkä, mutta tämä on jäänyt mietityttämään...

Mitenhän se on? Pitäisikö vanhempien päättää päiväunien ja iltaunien kellon ajat vai mennä lapsen mukaan?

meillä lapsentahtinen unille meno ei ole koskaan oikeen toiminut, kenenkään kannalta, ja mietinpä vaan että pitäisikö minun ruveta päättämään aika ja laittaa sitten aina silloin nukkumaan eikä odottaa että lapsi (9,5kk)näyttää unen merkkejä eli hieroo esim silmiä.? Laittaa ja laittaa, siis yrittää=)Tassutellaan muutoin öisin joten ehkä sitä voisi hyödyntää unille mentäessäkin?

Voisikohan neuvolasta kysyä tälläiseenkin neuvoa...?

Olisi kiva tietää oikeasti mikä oikeasti olisi oikea tapa,ns.

Kommentit (12)

aina ollut säännöllisten rytmien kannalla ja aina kaikin tavoin niihin pyrkinyt. Iltanukkumaanmeno tapahtui ensimmäisten viikkojen aikana kymmeneltä (koliikin takia tämä oli " helppoa" , kun huuto loppui tasan silloin ja lapsi oli ihan poikki neljän tunnin kiljumisen jälkeen). Joskus kahden-kolmen kuukauden hujakoilla aikaistettiin yhdeksään ja sitten 4-5kk:n iässä kahdeksaan. Päiväunet oli hakusessa aika kauan, mutta sinnikkäästi yrittäen sain muovattua kaksien päiväunien rytmin joskus 6kk:n paikeilla, jolloin neiti alkoi myös nukkua yöt heräämättä (unikoulu). Nyt hän on 11kk ja nukkuu yhdet päiväunet ja kellonsiirron ansiosta taas melkein kolmetoista tuntia putkeen yöllä heräämättä (ennen kellonsiirtoa 11-12h). Kaksien päiväunien aikaan nukahti vielä autoon ja rattaisiin omia aikojaan, mutta nyt yksien päiväunien ansiosta väsy ei enää tule muuhun aikaan päivästä, kuin uniaikaan ja voi hyvillä mielin mennä kauppaan ja kylään pelkäämättä ylim. unia.



Tuttavapariskuntamme kolme viikkoa nuorempi " rytmitön" vauva nukkuu yöt tosi huonosti (heräilee vähintään 5 kertaa yössä, unien kokonaisptuus 8-10h) ja päivisin nukkuu kolmet päikkärit. He joutuvat sovittamaan kaikki menonsa vauvan nukkumisien mukaan (ts. vauva nukahtaa AINA autoon). Meilläkin voivat olla yhteentoista illalla kylässä ja vauva vaan touhuaa, kun oma pikkuisemme on vetänyt 3 tuntia hirsiä... Aina he rutisevat vauvamme helppoudesta, eivätkä ymmärrä, että harvoille vauvoille se rytmi itsestään tulee ja, että me ollaan todella tehty töitä sen eteen...

Esikoisen kanssa olisi voinut mennä enemmänkin lapsentahtisesti, kun ei ollut sisaruksia vaatimassa huomiota, mutta minun esikoinen olikin sitten sellainen ärtyisä rutiinivauva, jolle selkeästi oli hyötyä aika tarkasta rytmistä. Samainen poika nyt 8 v. on vieläkin säntillinen rytmi-ihminen, jonka kanssa on helpompaa, kun hän tietää, mitä milloinkin tapahtuu. Eli siis meillä kyllä poika haki tavallaan oman rytminsä ja sen mukaan sitten toimittiin, ja kyllä joka päivä sama rytmi.

Poika esim meni ilta-unille kello 19.30 reikä reikä 3 kk lähes 2 vuotiaaksi asti. Jos yritti pitää pidempään hereillä seurasi siitä vaan kaoottinen ilta, vaikka muuten oli helppo nukutettava.



Keskimmäinen lapsi oli enemmän mukautuva vauva, jonka kanssa esim päiväunet ei olleet niin tarkalleen. Mutta hänet puolestaan oli helppo opettaa iltarytmiin, joka puolestaan palveli sitä, että esikoinen sai iltaisin hetken omaa aikaa aikuisen kanssa.



Tämä 3 on sitten taas ollut ärtyisä tapaus, joka oikeastaan 5 kk iässä alkoi osoittamaan iltarutiinin tarvetta eli oikein ajoitettu ilta unille meno takasi helpomman nukutuksen.



summarum summarum. Erillaisilla perheillä on erillaisia tarpeita. Meidän perheeseen sopii se, että olen tietoisesti muokannut lapsien rytmiä ja opettanut heidät esim. ajoissa nukkumaan menijöiksi. Näin meille vanhemmillekkin jää hetkinen kullan arvoista yhteistä aikaa. Ja toisaalta minä en ihan hirveästi luota siihen, että pieni esim. uhmaikäinen lapsi osaisi itse kertoa milloin on aika mennä nukkumaan. Ainakin meidän keskimmäinen pitää itsensä vaikka väkisin hereillä, jos hänelle siihen annetaan tilaisuus ;-)



Olipas sekava sepustus, sorry ;-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä on tällä hetkellä menossa siirto yksiin päiväuniin kuopuksella 11 kk. Eli sitähän se on, että kotona ollaan päivä-uni-akaan sekä yö-uni-aikaan :-( Meillä myös vaunuissa nukuttaisiin mielellään, joten aamupäivisin käyn rattailla pikapikaa kaupassa ja sitten mennään pihalle/puistoon, jossa tietoisesti pidän hereillä poikaa, eli keinutaan, lasketaan mäkeä, etc.

Mutta nyt siis huom. kyseessä on 11 kk lapsi, jolla päiväunet olen pystynyt muokkaamaan mieleisekseni vasta noin kuukauden päivät. Puoli vuotiaalla se on vielä vähän vaikeaa, kun rytmi hakee muotoaan ( nukutaanko 2 vai 3 unet ja milloin, miten kiinteät lisääntyvät / ateriat rytmittyvät viisaasti etc) eli malttia ja ehkä suosiolla vielä odottelua hetken.

Meillä esikoinen (nyt 5 vuotta)muokkasi oman rytminsä ihan vauvana (4kk) Hän siis rakastaa rutiineja, vieläkin ilta ja aamu rutiinit ovat tosi tärkeitä. Kuopuksen (10kk) kanssa ollaan menty noin ekat 7-8kk lapsentahtisesta, kun kiinteitä alettiin syödä niin rupesi rytmi löytymään. Nukkumaan meno aika on kyllä ollut aika vakio (19-20) jo pitkään.



Taitaa olla aika lapsikohtainen juttu, toki rytmit ja rutiinit ovat hyvä juttu, sehän tuo turvaa lapselle kun tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Uskoisin, että se riippuu lapsesta eletäänkö kellon mukaan, esim. meidän esikoinen heräsi vauvana 09.00 ja nukahti 21.00 Nälkä ja väsy tuli joka päivä samaan aikaan, paikasta riippumatta ja unia nukuttiin AINA 3h, vaikka olisi ottanut pojan autosta ja riisunut ei poika herännyt ennen klo 15.00. Kun tämä kuopus on aivan eri maata, jos ollaan esim. kaupassa niin kuopus ei nukahda välttämättä vaikka olisi päiväuniaika, nukkuu sitten autossa ja yleensä herää kun nostaa autosta, niin valvoo hetken ja nukahtaa sitten toisille unille, mutta silti nukahtaa 20.00 viimeistään, se kuinka monta tuntia nukkuu vuorokaudessa on aika vakio, joskus ottaa kahdet unet päivällä jokus yhdet.



Toivottavasti sait ponttini tästä sekavasta sepustuksesta.



T:Mareila+Pojat 10kk ja 5 vuotta

esikoisen kanssa ei ollut rutiineja ja hänen yöt saattoi alkaa klo 00 ja sitten nukkui vaan 8 tuntia, päiväunet meni miten sattui jne. Tyttö ei oikeen ikinä oppinut nukkumaan kunnolla tai nukahtamaan itse. Keskimmäinen rakasti rutiineja ja ihan vauvasta asti meillä olikin rutiinit. Esikoinen oli tuolloin 4 v ja vasta sitten otin hänellekin ns. rutiinit ja siitä asti meni paljon paremmin. Kuopus on ollut aika oikkuileva tapaus mutta nyt kun hän on 11kk niin hänelläkin on aivan selvät rutiinit. Kaikki lapset menevät meillä nukkumaan klo 20:30 muuten mulla menis pää sekasin jos ei olisi yhtään omaa aikaa päivässä. Tykkäävät kovasti kun päivässä on ennustettavuutta.



Esikoinen ei enää tarvi rutiineja samassa määrin (6v8kk) eli hänen päivänsä ei mene mitenkään pieleen jos rutiineista poiketaan. Jos hän menee vaikka viikonloppuna klo 22 nukkumaan niin nukkuu sitten pidempään aamulla (pienet eivät näin tee). Toki jos on jotai poikkeavaa esim ollaan kylässä niin rutiineista poiketaan, mutta ei me nyt ihan hirven usein sattuneesta syystä kyläillä. Kun lapset kasvaa niin rutiinit ei enää ole yhtä tärkeitä (siis että minuutilleen pitää mennä samaan aikaan nukkumaan) mutta tosiaan olen huomannut että pienten lasten kanssa päivät menee sitä paremmin mitä samanlaisempia ovat.

En itsekään ole kovin täsmällinen ihminen, joten kellon olen unohtanut aikoja sitten. Poika syö silloin kun on nälkä ja nukkuu silloin kun väsyttää. Päiväunien kesto ja määrä vaihtelee päivittäin. Yöunille poika simahtaa melko täsmällisesti noin 19.30.

Meillä n. 2kk kohdalla tietysti on alettu vahdata myös kelloa, että näkee suunnilleen, miten lapsen rytmit menee. Muuten aika joskus luiskahtaa yhtäkkiä, eikä ymmärrä, miksi toinen kitisee, kun itsestä tuntuu että juurihan se heräsi.. Rytmit toki muuttuu myös alati, ainakin ekan 6kk ja sitten hitaammin. Mutta meillä eletään yhä lapsentahtisesti 2v4kk ikäsenki kanssa.



6kk ikäinen nukkuu tätä nykyä kolmet päikkärit ja me kyllä mennään ja eletään " normaalisti" , eikä rajoiteta sen takia menojamme. Rattaissa ja liinassa kun voi nukkua myös. Kun lasta alkaa väsyttää niin sitten hänet pannaan nukkumaan. Mutta ei siis päätetä varsinaisesti etukäteen että hän nukkuu tuolloin ja tällöin.



2-vuotias taas ei nuku päiväunia, mutta hän herää n klo 8 ja nukahtaa klo 19. Sen verran on siis katsottu kelloa, että näin se siis menee joka päivä, ja tiedetään että milloin kannattaa iltakylvettää ja antaa ruokaa jne, muuten menee turhaksi valvottamiseksi tai liika aikaiseksi.



Ja joskus jos nukutaan eri tahtia, menojen takia, niin sitten nukutaan, ja yöpuulle käydään kun käydään. Kaikki yhtäaikaa, niin äkkiä ne lapset nukahtaa. Kumpainenkin. 2-vuotiaalla on kausia ja päiviä kun hän yrittää toki valvoa vaikak väkisin, mutta lapsentahtisuus tässä tarkoittaa meillä, että kun häntä selvästi nukuttaa, niin hänet pannaan nukkumaan eikä anneta valvoa ylenmäärinkään. Se ei ole lapsentahtisuutta vaan periksi antamista väärässä paikassa..



Eli tiettyä rytmiä joo, mutta en siis ymmärrä heitä jotka " päättää" ne nukkumaanmenoajat. Jos ei nukuta, niin eihän siitä mitään tule, ja toisaalta jos nukuttaa keskellä päivää " väärään aikaan" , niin milläs valvotat? Ja koliikkeja ja muita vaivojahan ei voi etukäteen kukaan päättää.



AP: kokeilemalla se selviää, mikä on paras tapa teille. Kellosta katsotaan milloin lapsi alkaa yleensä hieroa silmiään, ja sit ennakoidaan sen mukaan vähän omia toimia ja voihan sitä yrittää vähän etukäteen (15-30 min) nukuttaa lapsen, ennen sitä silmien hieromistakin. Meillä tarvitaan se eka haukotus tms. merkki ennenkun voi alkaa nukuttaa.

jonkinlainen yhdistelmä käytössä. Periaatteessa päivät menevät samaan tahtiin ja rutiinilla, mutta vauvamme ei ole minuutin eikä tunninkaan tarkka. Liiallinen kellon seuraaminen orjuuttaisi ainakin minua liikaa. Eli kun ollaan kotona, päiväunet on melko lailla samaan aikaan joka päivä, mutta tarpeen tullessa rytmiä voi rukata ja siitä voi joustaa. Ja vauvamme on hyvin sopeutunut näihin rukkauksiin. Nukkuu hyvin sekä päiväunensa että yöt. Iltanukkumaan meno on kahden tunnin haarukassa 19.30-21.30 välillä. Ja kun oltiin ulkomailla päiväunet meni vähän niin ja näin ja illallakin tuli otettua torkkuja, kun oltiin ravintolassa syömässä, mutta yöt meni silti hyvin.



Kunhan nukkumaanmenoa edeltävät rutiinit vain ovat aina samat, kellonajalla tai nukkumapaikalla ei meillä siis ole ollut niin väliä.


Minulla on vuoden verran kokemusta yhdestä lapsesta. Hänen kanssa ollaan menty ihan kellon kanssa lähes alusta asti. Alusta asti siis sillä tavalla, että pikkuhiljaa pantiin merkille, kuinka kauan jaksaa valvoa jne. Ja iltaunille menon ajankohta oltiin päätetty jo ennen syntymää :)

Pikkuhiljaa sitten olikin kasassa kellonajat kaikille tapahtumille.



Niitä aikoja sitten ollaan noudatettu melkoisen säntillisesti ja on kyllä niin helppoa. Lapsi oppi jo pienenä nukahtamaan itsekseen päivä- sekä yönunille ilman kiukkuja ja kommervenkkejä.



Sanoisin myös, että säännöllinen elämänrytmi kaiken kaikkiaan on hyvästä. Eli ei pelkästään nukkumisten kohdalla, vaan säännölliset ruoka-ajat yms.



Anselmi









Tytär on nyt 1v2kk ja päivässä on selkeä rytmi. Tähän on ikään kuin " ajauduttu" , vaikken ole koskaan kellon kanssa päivää rytmittänyt. Luulen, että tämäkin on niitä asioita, joka kannattaa tehdä itselleen sopivammalla tavalla. Meillä selkeä rutiini tulee siitä, että asiat tehdään tietyssä järjestyksessä vaikkei joka päivä samalla kellonlyömällä. Täysimetysaikana mentiin aivan lapsentahtisesti enkä silloin ottanutkaan mitään paineita päivärytmistä. Tietysti tilanne on toinen, jos on enemmän lapsia.

meillä näyttäisi onnistuvan parhaiten kun laittaa 8 iltaunille (välillä nukahtaa vartin vaille ja välillä jälkeen) mutta nukahtaa siis rinnalle, joten olen miettinyt josko yrittäisin ilman sillä silloin ajasta on helpompi pitää kiinni kun nukahtaisi itse sänkyynsä.

Päiväunet on niin oudot meillä kun aamu-unille on päästävä 2 h heräämisestä eli puoli 8, ja toiset päikyt 3 h heräämisestä eli puoli 12. heh, ei voi PÄIVÄuniksi sanoa...Illalla en enää anna nukahtaa vaikka 5 aikaan haluaisikin rinnalle " taintua" ,mutta sitten menisi kyllä iltaunet plörinäksi.

Olisi hyvä jos aamulla ei tarvitsisi heti nukkua, silloin päikytkin varmaan rytmittysi paremmin, mutta kun yöllä pitää seistä/herätä aamuyöllä niin varmaan siksi väsyttää nopeasti. Sitten tietysti unikiintiö tulee täyteen eikä iltapäivällä saa enää nukutuksi...

On tää nukkuminen meillä vaikeeta=)

Kiitos vielä avusta, ja jos joku vielä keksii vinkkejä: otetaan kiitollisena vastaan!!

Miten te ylläkirjoittaneet olette onnistuneet säilyttämään rytmin? Meilläkin ehkä onnistus (poika 6 kk), jos en koskaan poistus kotoa tai ainakin aina samaan aikaan. Poika nukahtaa AINA vaunuihin ja autoon. Se siitä rytmistä. Eilenkin lähdi ulos ja kauppaan heti, kun poika heräsi 2 h päikkäreiltä. Puolen tunnin vaunuttelu oli liikaa ja kuorsasi makosasti kotia kohden, vaikka oli siis täysin pirteä ja levännyt kotoa lähdettäessä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat