Vierailija

Kommentit (21)

hänelle paljon siunausta, suojelua ja varjelua sekä kauniita unia.



Itse sitten itsekseni rukoilen iltarukouksen jossa pyydän Jumalaa suojelemaan rakkaita jne.. Yritän kiittää taas kuluneesta päivästä ja pyytää anteeksi mahdollisia tyhmyyksiä.



Sitten kun lapsi kasvaa yritän alkaa lausumaan jotain tiettyä rukousta. Ne tosiaan tuovat turvaa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poistuessani huoneesta huikkaan vielä että " Enkelit suojelee" ..

Tyttö vastaa siihen että " jooooo.."

Nuo asiat tuo turvaa ja on siksi tärkeä tapa.

Ei olla varsinaisesti uskovia, mutta uskotaan omassa hiljaisuudessamme, omalla tavallamme.. Muuten ollaan ihan tavis perhe.



Ei siis näy oikeastaan muina tapoina elämässä, eli kyllä luo turvaa, mutta tavalle on myös syy - se oma usko, ei uskovaisuus...



olikohan selkeästi sanottu...?

Olen uskovainen. Käydään lasten kanssa kirkossakin.



Alkuun tuntui kummalta harrastaa rukoilua ja laulelua sun muuta lasten kanssa, kun ei ole mitään mallia siihen. Omassa kodissani ei koskaan puhuttu uskonnosta tai mistään siihen liittyvästä, kun itse olin lapsi. Onneksi tulin aloittaneeksi kuitenkin. Mieheni on agnostikko, mutta hänestä taas nämä ovat mukavia perinteitä ja tuovat turvallisuutta lapsille, joten hänkin lukee ulkoa rukouksen, kun laittaa lapsia nukkumaan.

rukoillaan. Ei olla uskovaisia, vaan turvallinen tapa. Jäänyt itselle lapsuudesta ja varsinkin ennen kokeita (vielä ollessani koulussa) tuli iltaisin rukoiltua et tulis nyt hyvä numero....mut ei se koskaan kuullu :(

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat