Vierailija

Itselle iskee joskus rankat " huono äiti" -fiilikset ja tuntuu että teen kaiken väärin ja muilla menee vaan hyvin ja ne tekee kaiken oikein.. Joo, tää nyt on tällaista purnausta vaan, mutta herättikö mitään ajatusta kenessäkään?

Kommentit (9)

kun on alan koulutuskin ;) Mutta toisinaan tulee tilanteita vastaan joissa ns. menee sormi suuhun, eikä tiedä miten olisi järkevintä toimia. Maalaisjärjellä pärjää aika pitkälle :)

Vierailija:

Lainaus:


kuin minun näppiksestäni. Eli itselläkin takana lapsuudessa huostaanotto, eli sitä joskus huomaa syyllistyvänsä sellaiseen ylisuorittamiseen. :)




" kiva" kuulla että muillakin samantyyppinen ongelma. Pitäs kai vaan yrittää vähän rentoutua ja luottaa siihen että se riittää kun on " riittävän hyvä äiti" kuten osuvasti jostain (olikohan se Jari Sinkkosen tuotantoa) luin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

kuin minun näppiksestäni. Eli itselläkin takana lapsuudessa huostaanotto, eli sitä joskus huomaa syyllistyvänsä sellaiseen ylisuorittamiseen. :)

Vierailija:

Lainaus:


Päinvastoin, minusta on hauska kehitellä jokin systeemi, jolla pääsee yli lapsen kanssa eteen tulleesta tilanteesta.






toisaalta sitä on monta kertaa huomannut että taas tästäkin (sitä ennen hankalalta tuntuneesta asiasta) selvittiin..

t:ap

tuttu tunne, tosin mulle ei kovin rankasti iske päälle, kunhan käy mielessä. Olen saanut hyvän neuvon aikanaan; kun parhaasi teet, se riittää!

Vierailija:

Lainaus:


tuttu tunne, tosin mulle ei kovin rankasti iske päälle, kunhan käy mielessä. Olen saanut hyvän neuvon aikanaan; kun parhaasi teet, se riittää!




Kiitos, näinhän se tietty on. Itselläni on vaan ollut sen verran vaikea lapsuus (huostaanotto), että sen vuoksi ehkä yritän jopa liikaa ja eihän sekään ole hyväksi sen enempää itselle kuin lapsillekaan.

olen huomannut etten ennen äitiyttä tiennyt mitä todellinen syyllisyydentunne edes on...

Mutta, yritän pärjätä rentoudella silloinkin kun nupissa kiristää (hengittelen syvään ja hoen mielessäni " rauhoitu" ), maalaisjärjellä, muistuttamalla säännöllisesti itselleni että olen riittävän hyvä, hakemalla välillä tukea Sinkkosen tmv kirjoista ja tuulettumalla hulvattomissa ystäväporukoissa silloin tällöin.

Onhan tää rankkaa, mutta myös mielestäni elämäni tärkein homma, ja ehkä siksi se on niin rankkaa kun sen kokee niin tärkeäksi ja haluaa tehdä sen hyvin.



Mulla siis kaksi poikaa, 2,5v. ja 4v., joten uhmaa on koettu tässä nyt joitain vuosia...

Tietysti joskus tuntuu, että on vaikea saada lasta toimimaan toivotusti, mutta mitkään mustat fiilikset eivät ole minulla koskaan pääseet vallalle.



Mutta eipä minulle olekaan sinun laillasi " eksoottista" menneisyyttä, joten ei minulla mitään apua antavia kokemuksia ole. Itse vain koen, että olin lapsia saadessani jo sen verran asioita ehtinyt funtsia ja harjoitellakin sisarusten lapsilla, että en koe kasvatustehtävää mitenkään vaikeaksi. Päinvastoin, minusta on hauska kehitellä jokin systeemi, jolla pääsee yli lapsen kanssa eteen tulleesta tilanteesta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat