Vierailija

Eikö siitä saakin lomaan jatkoa, jos joutuu olemaan saikulla töissä?

Kommentit (17)

työnantajalle pitää toimittaa todistus sairiksesta, että näin voidaan todeta ja " hyvittää" . Eli jos kesälomalla on sairasloma, niin loma-ajan saa " hyvityksenä" . Tällainen VAHVA kasitys on, mutta ei omaa kokemusta aiheesta. Täytyykin tarkistaa asia huomenna duunissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Töissä voi olla sairauslomallakin, vakuutukset on voimassa silloinkin. Muistan että vielä pari vuotta sitten näin ei ollut edellisessä yrityksessä. Nyt tuli tiedote, että vaikka kannattaa olla poissa jos on hyvät syyt, niin sairausloma ei estä tekemästä töitä. Esim. jos jalka nyrjähtää, voi tulla tärkeään kokoukseen keppien kanssa.

Vierailija:

Lainaus:


Nimittäin mitä luulet: miten käy sinun, jos tulet keppiesi kanssa töihin ja liukastut matkalla vaikka portaissa ja joudut vaikka sairaalaan. luuletko että työnantajasi kiltisti maksaa kaikki...? Eiköhän siinä vaiheessa vetoa äkkiä siihen, että olit sairaslomalla...




Nimittäin mitä luulet: miten käy sinun, jos tulet keppiesi kanssa töihin ja liukastut matkalla vaikka portaissa ja joudut vaikka sairaalaan. luuletko että työnantajasi kiltisti maksaa kaikki...? Eiköhän siinä vaiheessa vetoa äkkiä siihen, että olit sairaslomalla...

Toisaalta, sairaslomatodistushan ei ole mikään absoluuttinen totuus. Se on vain yhden lääkärin mielipide työkuntoisuudesta. Työnantajalla on oikeus jopa kyseenalaistaa paperi ja pyytää toisen lääkärin mielipide.



Meidän työehtosopimuksen mukaan vuosilomalla sairastuminen on vaan voi voi.

työhön ja jäät vaikka työmatkalla auton alle, ei työnantaja ole siitä

mitenkään vastuussa koska se ei ole työaikaa koska lääkäri on sut todennut työkyvyttömäksi.....

Ja mitään se ei vaikuta vuosilomiin ainakaan työaikalainsäädännön mukaan jos menet töihin sairaslomalla!

Neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu periaatteessa myönteisesti osasairauslomaan, jos sellainen olisi mahdollista. Osa-sairausloman edessä on kuitenkin monta asenteellista, rakenteellista ja lainsäädännöllistäkin hidastetta. Asiaa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.

Osa-sairauslomalla palattaisiin joko kevennettyyn työhön tai osa-aikatyöhön niin, että työnantaja maksaisi osan palkasta ja Kelalta saisi osasairauspäivärahan. Osatyökyvyn arvioisi hoitava lääkäri. Työntekijän oma tahto ratkaisisi, mutta työnantajan roolikin uuden järjestelmän toteuttamiseen olisi merkittävä, sillä työnantajan olisi järjestettävä kevennettyä tai osa-aikatyötä.

Osasairausloma eli aktiivinen sairausloma on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Naapurimaissa sairauslomalle jäämisen yhteydessä ja sen aikana mietitään keinoja, miten työhön paluu saataisiin helpommaksi ja työntekijä palaisi nopeammin työelämään. Ruotsissa vajaa kolmannes ja Norjassa vajaa viidennes sairauslomista kirjoitetaan osasairauslomiksi.



Suopea maaperä



Kuntoutussäätiö tutki osasairausloman suosiota työpaikoilla. Kohteena oli 554 teollisuuden, kaupan ja julkisten palvelujen työntekijää, esimiestä ja yrittäjää Etelä-Karjalan alueella. Tutkimuksessa pitkäksi sairauslomaksi määriteltiin kolme viikkoa tai sitä pidempi sairausloma.

Vastanneista joka kolmas oli ollut pitkällä sairauslomalla viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimpänä syynä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat sekä tapaturmat ja henkinen uupumus.

Tutkituista melkein kaksi kolmesta voisi henkilökohtaisesti palata pitkältä sairauslomalta kevennettyyn tai osa-aikaiseen työhön, jos sellainen mahdollisuus olisi. Joka kymmenes ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen missään tapauksessa.

Myönteisimmin osasairauslomaan suhtautuvat kaupan ja julkisten palveluiden naiset, heitä kielteisemmin teollisuudessa kolmivuorotyötä tekevät miehet.

Esimiehistä yli 80 prosenttia olisi valmis järjestämään osatyökyiselle sairauslomalaiselle kevennettyjä töitä ja suurin osa olisi valmis maksamaan osan palkasta, jos Kela maksaisi osan sairauspäivärahana. Kaksi kolmesta esimiehestä katsoi, että joissakin tehtävissä erityisjärjestelyt olisivat mahdollisia, mutta 15 prosenttia oli sitä mieltä, ettei missään tehtävissä löytyisi joustoja.



Kynnys matalalle



Ajatus osasairauslomasta istuu huonosti nykyajan koviin vaatimuksiin työelämässä, jossa kaikkien on annettava täysi panoksensa. Tarvitaan asenteiden pehmenemistä sen suhteen, että osatyökyvylläkin olisi käyttöä, tutkija Jouni Puumalainen Kuntoutussäätiöstä arvelee. Tutkimukseen osallistuneet työntekijätkin epäilivät, että osasairauslomalla järjestetty kevennetty työ olisi ammatillisesti alempiarvoista ja huonommin palkattua kuin oma varsinainen työ, ja siitä seuraisi ongelmia.

¿Tutkimuksessa korostui myös näkökanta, että jos tulee osasairauslomalla töihin, pitää pystyä tekemään töitä eikä tulla töihin vain mielenvirkistykseksi¿, menetelmäsuunnittelija Tuula Lehikoinen Kuntoutussäätiöstä lisää.

Osasairausloma on kuitenkin perusteltua, Jouni Puumalainen tähdentää.

¿Kynnys palata työhön pitkältä sairauslomalta alenisi ja paluu täysipäiväiseen työhön olisi helpompaa. Tutkimuksessa nähtiin hyvänä myös se, että osittainen työssäkäynti tukisi paranemista.¿

Pitkäaikaisia sairauslomia aiheuttavat muun muassa masennus, loukkaantumiset ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Osasairausloma sopisi työtehtävistä riippuen esimerkiksi masennuksesta toipuvalle. Jalka kipsissä pystyisi tekemään toimistotyötä.

Asia on nyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mietinnässä vuoden loppuun saakka. Jouni Puumalainen toivoo, että ideaa kokeiltaisiin jossain mittakaavassa ja sairauslomapäiviin liitettäisiin kuntouttavia elementtejä.



Selvittämisen väärti



Työmarkkinajärjestöjen mielestä osasairausloma on selvittämisen arvoinen asia, mutta siihen liittyy paljon varauksia. Työympäristösihteeri Raili Perimäki SAK:sta pitää hyvänä, että pitkään sairastaneet voisivat palata työhön pehmeästi antamalla vain osan työpanoksesta, jolloin vaara syrjäytyä vähenisi. Perimäki pelkää kuitenkin, että työntekijän oma tahto ei pääsisi välttämättä esiin.

¿Vaarana on, että työntekijää painostetaan keskeyttämään sairauslomansa ja palaamaan osittain töihin, vaikka kunto ei hänen omasta mielestään vielä sitä sallisi. Monilla työpaikoilla henkilöstömäärät on vedetty äärimmäisen tiukoiksi ja sairauslomalaisen työpanoksen paikkaavat muut. Sijaisia palkataan harvoin.¿

Raili Perimäen mielestä työntekijän olisi voitava päättää hoitavan lääkärinsä kanssa, missä vaiheessa töihin voi palata osatyökuntoisena.

¿Ilman muuta ideaa kannattaa kehitellä. Tapaturman tai pitkäaikaisen sairastamisen jälkeen ammatillisen työkyvyn ylläpitämiseksi olisi tärkeää päästä kiinni työelämään vaikka osapanoksella.¿

Myös johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Palvelutyönantajista pitää osasairauslomaa selvittämisen väärtinä, mutta ei ongelmattomana.

¿Ajatus herättää aikamoisen joukon kysymyksiä. Pitäisikö lääkärin jokaisen potilaan kohdalla arvioida, onko hän kokonaan tai osittain työkykyinen, miten turvataan lääkärin mahdollisuudet arvioida työn henkisiä ja fyysisiä vaatimuksia ja miten huolehditaan siitä, että työpaikoilla kaikissa tilanteissa olisi tarjolla osa-aikatyötä¿, Inkeroinen luettelee.

Selvitettävää löytyy myös työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon suhteista osasairauslomasta päätettäessä sekä tietosuojakysymyksistä.

¿Nykyinen perusperiaate, että sallitaan vain kokonainen työpanos ja kokoaikainen sairausloma, ei ole sosiaaliturvan, yrityksen eikä sairauslomalaisenkaan kannalta järkevin mahdollinen¿, Inkeroinen arvelee.



Teksti: Leena Seretin

Kuvat: Eija Hiltunen



Sairausloma tekee hyvää sydämelle

Sairaana työssä käyvien riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin on kaksinkertainen niihin verrattuna, jotka hoitavat sairautensa. Etenkin pitkäkestoisesti ylirasittuneiksi itsensä kokevien ja oman terveytensä huonoksi kokevien kannattaa sairauksien ilmetessä jäädä sairauslomalle, työterveyspsykologian professori Mika Kivimäki sanoo.



Monille on kunnia-asia, ettei ole yhtäkään sairauspäivää työuransa aikana. Jos jokunen mahtuu pitkään työrupeamaan, se muistetaan päivien ja taudinkuvan tarkkuudella. Sairauksien hoitoa ja lepoa väheksyvällä asenteella voi olla tuhoisat seuraukset, sillä sairaana työssä käymisen ja sydän infarktin tai -kuoleman välillä on tiivis yhteys.



Professori Mika Kivimäki on johtanut suomalais-englantilaista tutkimusta, jossa seurattiin kolmen vuoden ajan yli 5 000 englantilaisen virkamiehen terveydentilaa ja sairauspoissaoloja. Tutkimuksessa oli mukana laaja kirjo ammattiryhmiä juoksupojista kansliapäälliköihin, ja tutkimuksesta voi Kivimäen mukaan ottaa opiksi niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa.



¿ Ylirasittuneilla ja oman terveyden huonoksi kokevilla, jotka eivät koskaan jää sairauslomalle, on tuplariski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin. Vertailuryhmänä oli joukko, joka vuosittain oli sairauslomalla päivästä pariin viikkoon, Kivimäki selvittää.



Stressi haitaksi sydämelle



Kivimäki näkee kolme todennäköistä vaihtoehtoa syiksi, jotka sairauksiaan hoitamattomilla voi johtaa infarktiin tai jopa kuolemaan.



¿ Pitkittynyt ylikuormitus, keskeytymätön stressi on haitaksi sydämelle. Katkeamaton stressi vaikuttaa muun muassa hormonitasapainoon, autonomisen hermoston tasapainoon ja vastustuskykyyn. Kun ylikuormittunut henkilö vielä työskentelee sairaana, riski sydäntautiin tai -kuolemaan tuplaantuu.



¿ Toinen vaihtoehto on se, että sairaana työskentely tuottaa hetkellisen kuormitushuipun. Jos henkilöllä on jo valmiiksi diagnosoimaton tai diagnosoitu sydäntauti, sairaana työskentely voi laukaista infarktin, Kivimäki selvittää.



Tutkimusryhmä on puinut myös kolmatta vaihtoehtoa, että sairaana työskentely on merkki muutenkin terveydestä piittaamattomasta elämäntyylistä.



¿ Tämä ei ole saanut tutkimuksessamme tukea, koska riskiryhmällä ei ollut ylipainoa, henkilöt eivät käyttäneet alkoholia enemmän kuin muut ja tupakoivat muita vähemmän.



Kivimäen neuvo on, että etenkin jatkuvasti itsensä ylirasittuneeksi kokevien kannattaa jäädä sairastamaan tautinsa kotiin.



Poissaolot lisääntyvät loppuviikolla



Työterveyslaitos on Suomessa tutkinut isolla kuntatyöntekijöiden aineistolla, mistä sairauspoissaolot itse asiassa kertovat, ja ovatko ne terveyden mittari.



¿ Näyttää siltä, että pitkät, lääkärin määräämät sairauspoissaolot työuran aikana ennustavat ennen aikaista eläköitymistä ja eliniän pituutta. Tutkimuksessa ilmeni, että henkilöt, jotka eivät lainkaan olleet sairauslomilla, kuolleisuus oli hieman korkeampi kuin kohtuullisen määrän lyhyitä sairauslomia pitäneet. Tästä havainnosta sai alkunsa Lontoossa tehty suuri tutkimus, Kivimäki sanoo.



Työterveyslaitoksen tutkimusten valossa suomalaiset eivät näyttäisi harrastavan ainakaan suuressa määrin aiheettomia sairauspoissaoloja.



¿ Kun katsomme poissaolopäiviä viikon mittaan, maanantaina on vähiten sairauspoissaoloja. Tiistaina niitä on vähän enemmän ja keskiviikkona vielä vähän enemmän. Loppuviikon taso pysyy samana. Tämä ei kerro aiheettomasti pidennetyistä viikonlopuista vaan siitä, että viikon loppua kohden kuormitus lisääntyy ja sairausriski kasvaa.



Kivimäen tutkimusryhmä on alkanut selvittää, miten työpaikan psykososiaalisissa tekijöissä aiheutuneet muutokset ennustavat sairauspoissaoloja. Esimerkiksi miten johtaminen, vaikutusmahdollisuudet työssä tai työn kuormitus vaikuttavat sairauspoissaoloihin.



Kun keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi pohditaan, Kivimäen mielestä olisi syytä kohdistaa toimet työyhteisöjen ja itse työn kehittämiseen. Ne saattavat vaikuttaa tehokkaammin kuin sanktioiden lisääminen.



¿ Ainakaan ihmisiä ei pitäisi rohkaista työntekoon terveydestään piittaamatta. Länsimaissa sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen johtava kuolinsyy, Kivimäki muistuttaa.



Suomalaisten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat samaa tasoa kuin englantilaisten. Esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa poissaoloja on enemmän, Saksassa vähemmän kuin Suomessa.



Teksti: Leena Seretin



Hallituksen esitys Eduskunnalle osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ



Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia, työttömyysturvalakia sekä julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia.



Vakuutetulla olisi mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa vähintään 60 sairauspäivärahapäivää kestäneen sairauden jälkeen. Osasairauspäiväraha olisi itsenäinen etuus, jonka maksamisen edellytyksenä olisi, että kokoaikaisessa työ-suhteessa oleva työntekijä olisi sopinut työnantajansa kanssa työnsä tekemisestä osa-aikaisesti laissa säädetyksi määräajaksi. Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädettäisiin työsopimuslaissa sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa.



Osasairauspäivärahajärjestelmän tarkoituksena on tukea vakuutetun kuntoutumista ja työhön paluuta.



Osasairauspäivärahaa maksettaisiin sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Työkyvyttömyyden olisi jatkuttava koko osasairauspäivärahakauden. Määrältään osasairauspäiväraha olisi aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta ja sitä voitaisiin maksaa 12¿72 arkipäivää.



Työttömyysturvalakia tarkistettaisiin siten, ettei henkilö voisi saada osasairauspäivärahaa ja työttömyysetuutta samanaikaisesti ja julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia siten, ettei henkilö voisi saada osasairauspäivärahaa ja koulutustukea samanaikaisesti. Aika, jolta henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista osasairauspäivärahaa pidentäisi palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehtojen tarkastelujaksoja.



Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.



SISÄLLYSLUETTELO

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Sairauspäiväraha ja sen myöntämisedellytykset

Kuntoutustarve ja sen selvittäminen päivärahakaudella

Sairauspäivärahan enimmäisaika

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika, toissijaisuus ja suhde muihin etuuksiin

Sairauspäivärahan määrä

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja sairauspäivärahan maksaminen työnantajalle

1.2. Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö

Yleistä

Ruotsi

Tanska

Norja

1.3. Nykytilan arviointi

Sairausvakuutuslain mukainen työkyvyttömyyden määritelmä

Enimmäisajan täyttyminen ja 12 kuukauden työkykyisyysvaatimus

Erilaiset työkyvyttömyyskäsitteet ja oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1. Tavoitteet

2.2. Keskeiset ehdotukset

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

3.2. Yhteiskunnalliset vaikutukset

4. Asian valmistelu

5. Muut asiaan vaikuttavat seikat

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Sairausvakuutuslaki

1 luku. Lain tarkoitus ja soveltamisala

8 luku. Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha

11 luku. Päivärahaetuuksien määrä

15 luku. Toimeenpanoa koskevat säännökset

1.2. Työsopimuslaki

1.3. Laki kunnallisesta viranhaltijasta

1.4. Työttömyysturvalaki

3 luku . Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

5 luku. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

1.5. Laki julkisesta työvoimapalvelusta

9 luku. Koulutustuki

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

3. Voimaantulo

4. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

LAKIEHDOTUKSET

sairausvakuutuslain muuttamisesta

työsopimuslain muuttamisesta

kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 26 §:n muuttamisesta

työttömyysturvalain muuttamisesta

julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvun 4 §:n muuttamisesta

LIITE

RINNAKKAISTEKSTIT

sairausvakuutuslain muuttamisesta

työsopimuslain muuttamisesta

kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 26 §:n muuttamisesta

työttömyysturvalain muuttamisesta

julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvun 4 §:n muuttamisesta



YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Sairauspäiväraha ja sen myöntämisedellytykset



Sairauspäiväraha korvaa 16¿67-vuotiaan Suomessa vakuutetun ansionmenetystä ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Päivärahan myöntäminen heti omavastuuajan jälkeen edellyttää oman tai ansiotyön tekemistä kolmen kuukauden aikana välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos tämä työedellytys ei täyty, päivärahaoikeus alkaa sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. Työedellytys täyttyy, kun vakuutettu on esimerkiksi tehnyt ansiotyötä, toiminut yrittäjänä, ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai opiskellut.



Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Kyse on vakuutetun toimintakyvyn ja sairauden välisestä syy-yhteydestä eli siitä, mikä on yksilön kyky tehdä työtään mahdollisesta sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta. Työkyvyn ammatillinen arvio tehdään yleensä ennen työkyvyttömyyttä tehdyn työn perusteella.



Keskeinen lähtökohta arvioitaessa vakuutetun tilannetta sairauspäiväraha-asian käsittelyn yhteydessä on, että hankitaan riittävät tiedot työkykyyn vaikuttavista sairauksista ja niiden toimintakyvylle aiheuttamista rajoitteista. Lisäksi tarvitaan olennaiset tiedot vakuutetun työstä ja työolosuhteista sekä työn vaatimuksista. Työkyvyttömyyden selvittämiseksi on esitettävä lääkärintodistus tai -lausunto. Suppean lääkärintodistuksen, esimerkiksi lääkärintodistus A:n tai vastaavan perusteella päivärahaa voidaan myöntää yhteensä enintään 60 päivän ajaksi. Kun työkyvyttömyys jatkuu tätä kauemmin, on vakuutetun yleensä esitettävä lääkärinlausunto B tai vastaava. Vakuutettu voidaan lähettää myös lisätutkimuksiin työkyvyn arvioimista tai terveydentilan selvittämistä varten.

Kuntoutustarve ja sen selvittäminen päivärahakaudella



Kansaneläkelaitoksen on tarvittaessa selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve. Kuntoutustarve on kuitenkin selvitettävä viimeistään silloin, kun vakuutetun sairauspäivärahapäivien lukumäärä ylittää 60. Jos päiväraha-asian valmistelun yhteydessä ilmenee, että vakuutettua uhkaa työkyvyttömyyden pitkittyminen tai työhön paluun vaikeutuminen, tällöin tarvittaessa selvitetään vakuutetun kuntoutusmahdollisuuksia sekä järjestetään kuntoutusta tai harkitaan muuta työkykyä tukevia toimenpiteitä. Kuntoutustarvetta arvioidaan tarpeen tullen myös silloin, kun 150. päivärahapäivä täyttyy. Kuntoutustarpeen selvittäminen voi nousta esiin myös eläkkeen hakemisen yhteydessä. Lain mukaan Kansaneläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekemistä tarvittaessa varmistettava, että vakuutetun mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.

Sairauspäivärahan enimmäisaika



Sairauspäiväraha myönnetään omavastuuaikaa seuraavasta arkipäivästä. Omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa edellisen päivärahakauden päättymisestä, sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä. Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Päivärahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien lukumäärä nousisi 300 päivään. Tähän enimmäisaikaan lasketaan sairauspäivärahapäivät työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneeltä kahdelta vuodelta. Jos vakuutettu on välillä ollut työkykyinen vähintään vuoden ajan, tätä edeltäneitä päivärahapäiviä ei oteta huomioon. Päivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, jos edellisen työkyvyttömyyden päättymisestä on kulunut yli vuosi. Sairauden diagnoosilla ei tällöin ole merkitystä. Työkykyisenä ei pidetä vakuutettua, joka saa täyttä lakisääteistä työkyvyttömyyseläkettä tai muuta korvausta työkyvyttömyyden perusteella. Sairauspäiväraha voidaan kuitenkin myöntää enimmäisajan täyttymisen jälkeen, vaikka vakuutettu ei ole ollut työkykyinen vuoden aikaa, jos työkyvyttömyys johtuu uudesta sairaudesta. Uutena sairautena pidetään sairautta, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä aikaisempana enimmäisaikana, ja jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika, toissijaisuus ja suhde muihin etuuksiin



Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika vahvistetaan työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyden alkamisajan määrittelyä varten. Työkyvyttömyyseläke alkaa aikaisintaan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain (395/1961) 4 d §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityistilanteita. Sairauspäivärahalle lasketaan ensisijaisuusaika, kun päivärahapäiviä ensimmäisen kerran on kertynyt 150 päivää. Ensisijaisuusaika käsittää 150 ensimmäistä päivärahapäivää sekä tämän jälkeiset viisi täyttä kalenterikuukautta. Ensisijaisuusaika päättyy jo neljännen kuukauden lopussa, jos myös sairauspäivärahan enimmäisaika päättyisi tällöin.



Sairauspäiväraha on toissijainen korvaus saman työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin muiden lakien mukaisiin etuuksiin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilö saa korvausta saman työkyvyttömyyden vuoksi muunkin lain nojalla, hän saa sairauspäivärahaa vain siltä osin kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Tällaisia vähennettäviä etuuksia ovat saman työkyvyttömyyden vuoksi ja samalta ajalta maksettavat muun lain mukaiset etuudet, muuhun korvausvelvollisuuteen liittyvä korvaus sekä vastaavat ulkomaan lain mukaiset korvaukset.



Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolta vakuutettu saa opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahaa, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa, työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturmalain (1211/1990) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Päivärahaan ei ole myöskään oikeutta vakuutetulla, joka saa työttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, kansaneläkelain (347/1956) tai työeläkelakien mukaista osa-aikaeläkettä tai jolla on oikeus kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin nojalla myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sairauspäivärahaan on kuitenkin oikeus 68 vuotta nuoremmalla vakuutetulla, jos hän saadessaan edellä mainittuja eläkkeitä tai maahanmuuttajien erityistukea tekee työtä ja tulee tähän työhön työkyvyttömäksi.

Sairauspäivärahan määrä



Sairauspäivärahan suuruus määräytyy työkyvyttömyyden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien työtulo määräytyy eläkevakuutusta varten vahvistetun työtulon perusteella. Jos yrittäjällä ei ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, katsotaan hänen työtulokseen edellisessä verotuksessa vahvistettu ansiotulo-osuus elinkeinotoiminnasta, maataloudesta ja yhtymästä, omasta yrityksestä tai maataloudesta saatu palkkatulo sekä yritystoimintaan liittyvä työkorvaus ja porotalouden tulo. Päiväraha voidaan maksaa myös työ-kyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viimeisen kuuden kuukauden työtulon perusteella, jos kyseiset tulot ovat jatkuvasti olleet olennaisesti suuremmat kuin verotuksessa todetut tulot.

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja sairauspäivärahan maksaminen työnantajalle



Sairausloman ajalta maksettavasta palkasta säädetään työsopimuslaissa (55/2001). Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetään työntekijän oikeudesta palkkaan kokoaikaisen sairausloman ajalta ennen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahakauden alkamista. Lisäksi työ- ja virkaehtosopimuksin on sovittu työntekijän ja virkamiehen tai viranhaltijan oikeudesta sairausajan palkkaan. Työsopimuslain mukaan työntekijöiden ja työnantajien valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia sairausajan palkasta laista poiketen. Useissa työehtosopimuksissa työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan on rajoitettu niin sanotuilla karenssipäivällä tai -päivillä. Toisaalta työehtosopimuksin on sovittu työnantajan velvollisuudesta maksaa sairausajan palkkaa laissa säädettyä pidemmältä ajalta. Käytännössä työntekijän oikeus sairausajan palkkaan määräytyy useimmilla aloilla työehtosopimusten mukaan. Vastaavasti virkamiesten oikeudet määräytyvät virkaehtosopimusten mukaan. Työnantajalle maksetaan sairauspäiväraha siltä osin kuin vakuutetulla on työsuhteen perusteella oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen sairausloman ajalta ja kun työsuhteen ehdoissa on sovittu päivärahaetuuden tai sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Sairauspäivärahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta.

Jos sairausloma alkaa ennen lomaa, niin lomat säästyy, mutta jos sairastuu vasta loman alettua, siinä kuluttaa lomansa hyvityksiä saamatta-

lomasta menee ekat 7 pv omavastuuta ja loppu loma sitten säästyy.

Käteni murtui kesälomalla heti ekalla viikolla ja näin mulla säästyi siis

noin kolme viikkoa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat