Seuraa 

Ylihuomenna alkaa meidän kuukausi, vaikka muutama varaslähtökin on jo ollut. Onnea! Nämä meidän pinot ovat kasvaneet niin pitkiksi, että on jo ihan vaikeuksia ehtiä lukemaan.



Suppareita on vaihteeksi ollut aika vähän mutta nyt jomottelee selänpuolella menkkakipumaisesti. Huomenna on taas lääkäri, toivottavasti tutkii kohdunkaulan tilanteen. Musta itsestä tuntuu kuin kaula olisi nyt kadonnut. Mies soitti illalla ja sanoi ettei pääsekään kotiin yöksi. Joku oli mokannut lentolippujen kanssa ja kaikki koneet oli täynnä, sillä Indonesiassa joku vapaapäivä tänään. Toivottavasti oli vihdoin viimeinen yön yli kestävä matka!



Lapset oli todella mahdottomia eilen. Jatkuvaa rutinaa, tappelua ja pahantekoa aamusta iltaan. Välillä olisin valmis palauttamaan mokomat! Illalla olivat tosin aivan hellyyttäviä molemmat kun huutelivat naama kiinni vatsassani " hyvää yötä vauva!" . Kuopus luulee, että törröttävä napani on jotenkin osa vauvaa. Hänellä on myös ulostyöntyvä napa ja väittää että hänenkin masussaan on vauva. Uusi vauva tulee varmaan olemaan hänelle aikamoinen järkytys, äiti-vaihe ja paha 2-vuoden uhmaikä päällä.



36+1 (vielä pari viikkoa....toivottavasti ei yhtään enempää)

Sivut

Kommentit (42)

Täällä näyttää taas valkenevan kaunis aurinkoinen päivä. Tai siis onhan se valjennut jo ajat sitten.



Tilda eilisessä pinossa mietti että kotiuttaakohan ne pääsiäisen aikaan. Itse kyselin tiistaina neuvolassa käynnistyksestä kun mulla se sattuis just pääsiäiselle, ja käynnistettäis kuulemma pitkänä perjantaina jos sinne asti menee. Niin jos pääsiäisen aikaan käynnistetään niin kyllä kai niiden täytyy kotiuttaakin. Terkkari sanoikin, että täytyyhän sen synnärin päivystää pääsiäisenäkin. Ei kai ne sen takia makuuta siellä pitempään että on pääsiäinen.



Eilinen kävelylenkki ja saunominen ei sitten purrut yhtään, että odotus jatkuu samanlaisena edelleen. Onko kellään muuten tietoa siitä että nopeuttaako synnytyksestä palautumista, jos lenkkeilee paljon ennen synnytystä??? Neuvolan terkka ainaki kannusti liikkumaan. Mutta siihen mulla on jo usko menny, että sillä sais synnytyksen käyntiin.



Lala, minä vetäsin eilen kans nurin (kyljelleen, ei käyny yhtään mahaan, paitsi sitten kun nauratti) mutta en niin pahasti kuin sinä. Ei oo ollu mikään paikka erityisemmin kipeä sen jälkeen. Kompastuin miehen painoihin jotka oli keskellä lattiaa. Jostain kumman syystä mä aina kävelen pahki niihin tämän mahan kans vaikka eilenkin varsin hyvin tiesin, että ne on siinä.



Ehkä myöhemmin kirjottelen lisää jos ilmenee kommentoitavaa.



lyyli 39+5

Alkaa näillä viikoilla jo tämä oma olotila veettämään... Tai itsellä ei niinkään mitään hätää, mutta naapureilla ja sukulaisilla tuntuu olevan. Tekee mieli vaan olla sisällä niin ettei kukaan vahingossakaan näe ja pääse kysymään " jaa, että vieläkin yhtenä kappaleena?" . Anoppikin soittelee vähän turhan usein. Aivan niin kuin ei heille asiasta aikanaan tiedotettaisi?



No joo, hieman turhautumista ilmassa...

Neuvolassa ei mitään uutta. Elättelen toiveita, että ens viikolla ei tarvitsisi enää mennä siellä käymään. Juuri minkäänlaisia tuntemuksia ei ole, joten olen jo henkisesti varautunut vielä parin viikon odotukseen. Onpa itellä helpompi niin. Muistan, kun esikoisen aikana lääkäri sanoi, että " kyllä tämä täältä tulee ennen laskettua aikaa, kun on niin mukavasti jo paikat alkaneet valmistautumaan" . Joo joo, yli meni 4 päivää ja sitten käynnistettiin rr:n ja lapsiveden vähyyden vuoksi. Joten ei kannata todellakaan uskoa kaikkea mitä lääkärit ennustavat. Jokainen lapsukainen syntyy ajallaan, eipä sille juuri mitään voi.



No, tulipas saarnaa :)

Eipä muuta kuin odottelemisiin!

terv. turhautunut Smila 39+5

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Iluvatar-76:

Lainaus:




Onkos täällä muita huhtikuulaisia, jotka odottavat ensimmäistä, ja joilla on esim. koira lemmikkieläimenä? Ajattelin vain, että miten ootte ajatelleet valmistaa koiraa kohtaamaan uusi perheenjäsen?

Meillä kun on vielä iso sakemanniuros 6v, joka on ollut tähän asti meidän vauva ja se osaa olla aika mustis. Mies on tosi luottavaisin mielin, mut mua kyllä jännittää...



Iluvatar-76 rv 35+7




Kuulosti niin samanlaiselta tuo teidän huushollin tilanne meidän vastaavaan verrattuna, että päätin viimein lopettaa (hyvin aktiivisen) taustailun ja tulla huhtisten pinossakin esiin - taitaa olla eka kertani jopa! Eli hei kaikille, ja lämpimät onnittelut jo jakautuneille!



Meilläkin siis odotetaan esikoista ja kotona on 6 1/2-vuotias hovawartnarttu. Meidänkin piski on saanut koko elämänsä meidän kahden huomion täysin, ja on ollut ainakin veljeni lapsista mustasukkainen (siis tyyliin minä tai mieheni ei saataisi pitää veljenlapsia sylissä, kun koira tulee viereen tökkimään kuonolla että " hei, anna MULLE huomiota, olet minun ihmiseni etkä tuon toisen" ...).



Sikäli siis minuakin hieman huolettaa että miten koira sulattaa uuden lauman jäsenen, mutta ajateltiin nyt alkuun kokeilla just noita edelläkin mainittuja konsteja, eli mies saa tuoda harsoa tai muuta vauvan vaatetta jo synnytyslaitokselta kotiin haisteltavaksi, ja sitten kun kotiudutaan lapsen kanssa, minä tervehdin koiran oikein perusteellisesti ja sitten koiran annetaan kaikessa rauhassa nuuhkia lapsi päästä varpaisiin. Ja sitten vaan toivotaan vimmatusti, että koira mukautuu tilanteeseen ja hyväksyy uuden ihmisen ilman mutinoita.



Toivottavasti tämä(kin) vaihe menee niin teillä kuin meilläkin hienosti!



Sycorax 38+6

Ihanaa vauva arkea, kyllä me jaksetaan odottaa omaa vuoroa...Ehkä...



Supisteli tossa päivällä, ei nyt hirveen kipeästi, mutta lopahti sitten..Olen huomannut eniten supistelevan jos istun pitkään..Hmmmm..pitäisköhän ajaa huvikseen Rovaniemelle ja takas;-)



Ponnari & Masukki yhä 37+5

Kovasti vauvoja jo tullut maaliskuun puolella, omaa jo kovasti toivoisi syntyväksi, mutta eiköhän hän sieltä tule kun on valmis... :)



Kirsi rv 37

Aurinkoinen aamu, onpa ihanaa...

Huhtikuisten pinot on melkoisen vilkkaita ollu viime päivinä. Itsekin olen käynyt lukemassa näitä aherastija nyt päätin kirjoittakin, kun olis kysyttävää...



Mun (.): Eilen oli lääkärineuvola (36+6), jossa lääkäri totesi, että kohdunkaulaa on sentti jäljellä, paikat on pehmentyny ja sormelle auki. Esikoinen on tulossa, joten alkoi jännittää, et mitenkähän vähän/kauan aikaa vielä menee. Millasia kokemuksia teillä kokeneemmilla? Kauanko mahtais tollasesta tilanteesta mennä vielä synnytykseen? Supistuksia ei kauheasti ole, jonkin verran sellaista limaista vaaleaa vuotoa, mut tuskinpa se on limatulppaa. Eikö ne kaikenlasiet vuodot lisäänny just pehmenemisvaiheessa muuutenkin? Olis kiva kuulla mielipiteitänne ja kokemuksianne, vaikka tokihan tiedän, et kaikki on yksilöllistä ja voihan se mennä yliaikaiseksikin. Oli kuitenkin jännä kuulla, et jotain on jo tapahtunu :)



No, nyt palailen lukemaan muiden aamuviestejä.



Rentoa päivää ja auringonsäteitä,

neeya, tasan 37

Lueskelen ketjun vasta kirjailtuani, joten en tiedä mahdollisista uusista jakautuneista huhtikuisista - ONNEA kaikille jo jakautuneille! :)



Eli polikuulumiset: alkuperäinen syy käyntiin oli korkea verenpaine ja epäselvä tarjonta. Verenpaine oli tietysti kohollaan ja lääkäri pohti, että lääkitys olisi pitänyt aloittaa aikoja sitten, mutta nyt se on vähän kiikun kaakun, kun 37 viikkoa on täynnä.



Tarjonta osoittautui sitten perätilaksi :( Muitta mutkitta lääkäri alkoi kääntämään (kysymättä " lupaa" , vaikka tokihan olisin tämän sallinut) ja saikin pään laskeutumaan alemmas. Tosin kun lapsivettä on runsaasti ja vauva hyvin ylhäällä, vauva voi kääntyä takaisinkin. Jäämme odottelemaan jännityksellä. Jouduin ktg-käyrälle puoleksitoista tunniksi operaation jälkeen, koska lääkärin mielestä vauvan syke ei vaihdellut riittävästi. Lääkäri meinasi kanssa, että olisin mennyt osastolle, että sitä ktg:tä olisi voitu ottaa vielä ainakin pari kertaa, mutta kun ilmeni, että synnyttämättömien osasto oli ihan tupaten täynnä, niin sovimme, että menen huomenaamulla käyrään. Lääkäri käski seurata liikkeitä tarkasti - kiva fiilis :(



Kohdun ulkosuu on edelleen sormelle auki, kohdunkaula pehmeä ja kohdun sisäsuu jossain niin korkeuksissa, ettei siihen meinannut lääkäri ylettääkään - ja kiinni napakasti.



Lääkärin seurassa oli pari kandia ja täytyy sanoa, että vaikkei sisätutkimus koskaan mitään kivaa ole, niin nyt se oli vielä tavallistakin inhottavampaa (se, kun kandi tunki sitä spekulaa-vai-mikä-se-nyt-onkaan tuonne värkkiin, auts!).



Jos joku on kokenut perätilasynnytyksen (sektio tai alatie), niin mielelläni kuulisin kokemuksia. Perätilan synnyttäminen alateitse tuntuu jotenkin ihan kammottavalta ajatukselta :Z



Fuulis 37+1

Jotenkin alan olemaan kade kun kaikilla alkaa olemaan vauva sylissä. Aika monella on sektio edessä. Mä varmaan täällä olen toukokuussakin jos samalla lailla menee raskaudet kun tähänkin asti. Toivon mukaan tämä syntyisi aikaisemmin. Alkaa tympästä tämä raskaus ja raskauden aikaiset vaivat. Tuntuu että mitkään vaatteet ei mahdu päälle, kaikki puristaa niin äitiysvaatteetkin. Voi olla että sittenkään ei mahdu vaatteet päälle kun mahasta pääsen eroon. Sen verran painoa tullut nyt raskauden aikana. Päivät menee kyllä nopeaa ellei sitten loppua kohti hidastu.

Raskauteen ei kuulu mitään ihmeellistä. Samalla lailla kun ennen potkii ja pyörii tuolla.Supistuksia ei juuri ole ollut.

Mutta nyt taisi juniori herätä, joten täytyy mennä sitä katsomaan.

Mari-anna rv 35+6

Päivät menee yhdessä hujauksessa!

Minunkin kohdunkaulalla on viimeinkin alkanut tapahtumaan, tähän asti kiinteä ja normaalin pituinen. Nyt lyhentynyt 1,5cm ja pehmenevään päin, kiinni tosin. Tällä viikolla alkoi myös nuo menkkamaiset kivut ja aavistelinkin että kroppa alkaa selvästi valmistautumaan:) Vauvan pää lähes kiinnittynyt lantioon. Paino on noussut 1600kg/vko!!!? Ihmettelin kovasti että mistä johtuu sillä tiedän etten ole syönyt mitään poikeavaa, siis terveellisesti vain ja pieniä annoksia. Lääkäri ei sen kummemmin noteerannut kun kokonaispainonnousu on normaali. Alapaine oli 90 muuten kaikki ok.



Olimme tutustumiskäynnillä miehen kanssa sairaalan synnytysosastolla ja hyvältä näyttää:) Mukava paikka ja mukavia kätilöitä.

Kohtahan sinne mennään...



Huhti 36rv


täällä ei edelleenkään ihmeitä ole tapahtunut (lue: vauva ei ole syntynyt tai osoittanut siitä mitään merkkejä)

taas piti ottaa uni-jatkot, kun yö oli aika surkea. mulla kans kipeytyy kyljet ja sitten turha kai edes mainita, että rakkoa pitää käydä tyhjäämässä (tai niitä muutamia tippoja) vähän väliä.



olen muuten ajatellut synnyttää maaliskuun puolella (huomisen aikana!) että saadaan jo huhtikuussa lapsilisä. ;) kyllä varmaan vauveli syntyy, kun äidillänsä on noin ' tärkeä' syy. mitähän ne muuten sanoisivat tuolla synnärillä, kun menisin sinne ruinaamaan käynnistystä edellä mainitun takia? ..kai ne jonnekin hoitoon ohjais.. ;)



nyt viikkaan puhtaita pyykkejä narulta, että uudet mahtuu kuivumaan.



lotta rv 39+2

Tanaan taas ktg:ssa, joka oli kuulemma taydellinen. Hyva niin. Maanantaina pitaa menna uudestaan ja/tai jos alkaa tapahtua, niin heti soitto laakarille ja menoksi - saattaa tulla nopeasti tama neiti. Toivottavasti pitaa paikkansa.

Iluvatar: meilla oli esikoisen syntyessa koira (nyt jo koirien taivaassa), joka oli jakanut kissan kanssa perheen " lapsien" osan vuosikausia. Meillakin mies toi kotiin ensin vauvan potkuhousut haisteltaviksi. Kun itse kotiuduin vauvan kanssa, oli koira enemman kiinnostunut minusta lahtevasta hajusta kuin vauvasta. Ilmeisesti jalkivuoto toi sen nenaan omat " sulotuoksunsa" . Parin ekapaivan jalkeen alkoi sitten vahtia vauvaa ja tuli heti " ilmoittamaan" kun se itki. Kissa loukkantui asiasta enemman eika muutamaan paivaan tullut edes samaan huoneeseen vauvan kanssa ja on pitanyt ihan viime aikoihin asti etaisyytta, esikoinen nyt siis 4,5 v.

Ikava kylla mitaan standardi merkkia ei taida olla synnytyksen alkamisesta/lahestymisesta. Se on niin yksilollista ja vaihtelee samalla naisellakin raskaudesta toiseen. Ei kannata masentua te ekaa odottavat vaikka viela ei varsinaisia " merkkeja" olisikaan. Se ei tarkoita, etta pakosti menee yli lasketun ajan, vaan synnytys voi silti alkaa ja sujua nopeastikin ja milloin vain.

Vaavi masussa alkaa taas hermostua liiasta istumisesta, pitaisi olla liikkeessa muka koko ajan, etta neitia mukavasti samalla tuudittelisi. Oikea kylki ihan herkkana KOVISTA potkuista eli taidan siirtya ruuanlaittopuuhiin.



Saarad 36+5

Yleensä olen yöni suht hyvin nukkunut (kylkien särkemistä lukuunottamatta, mikä korjaantuu kääntymisellä), mutta viime yönä jouduin käymään vessassa kun maha oli niin löysällä. Olen jostain lukenut että mahan löysällä oleminen voisi enteillä synnytystä, onko muilla kokemuksia? Maha ei muuten ole kuitenkaan kipeä niinkuin mahataudissa olisi... Myös flunssa on hieman vaivannut. Varsinaisia supistuksia ei ole ollut ollenkaan, mutta monesti yöllä tuntuu menkkakivun tyylistä alavatsakipua, lasketaankohan sekin supistukseksi?



Selän on iskenyt nyt NIIN jumiin, että huh huh! Eikö kenelläkään muulla tosiaankaan ole samaa ongelmaa, kun tätä joskus aikaisemminkin tiedustelin täällä keskustelupalstalla?! Ja nimenomaan yläselkä, ei alaselkä. Lapojen väli ja niskat ja hartiat ovat niin jumissa että tuntuu ettei jaksa tehdä mitään. Esim. imurointia en voisi ajatellakaan! Vaivat iskivät yhtä äkkiä joskus kolmisen viikkoa sitten, ennen sitä ei ollut mitään vaivaa ja kävin hiihtämässä ja tein kaikkea muuta normaalisti! Tosi masentavaa kun muuten tuntuu että jaksaisi puuhastella kaikkea paitsi selkä ei anna myöten... Heti hapottaa lihaksia ja alkaa pyörryttämään. Inhottavaa. Muuten tunnen oloni oikein hyväksi ja onnelliseksi, kevätaurinkokin mukavasti paistelee! =)



emilda 39+1

Yö tuli nukuttua ihan hyvin... selvisin yön vain yhdellä vessa keikalla ja sitten nukuinkin kymmeneen asti. Toisaalta kello tais olla kahdentoista ennenkin pääsin nukkumaan...



Neeya: mä sain samat lukemat lääkäriltä tiistaina ja itsekin mietin vastauksia noihin samoihin kysymyksiin... toivottavasti joku vastailee... :-)



Mulla olis tänään jälleen vuorossa huonekalujen maalaamista... alan olla jo loppusuoralla (toivottavasti). Enää ei hirveesti jaksais liikkua ylös alas ja haluaisin saada tän asunnon jo kuntoon ja siistiksi. Täällä ei ole imuroitukaan kolmeen päivään kun ei oikein pääse imuroimaan kun tavaroita jokapaikassa, ja koiruudella aivan järkyttävä karvanlähtö(!)



Onkos täällä muita huhtikuulaisia, jotka odottavat ensimmäistä, ja joilla on esim. koira lemmikkieläimenä? Ajattelin vain, että miten ootte ajatelleet valmistaa koiraa kohtaamaan uusi perheenjäsen?

Meillä kun on vielä iso sakemanniuros 6v, joka on ollut tähän asti meidän vauva ja se osaa olla aika mustis. Mies on tosi luottavaisin mielin, mut mua kyllä jännittää...



Iluvatar-76 rv 35+7

Ihan hyvä toisaalta lumet saa kyytiä!

Eilinen päivä taisi tällä mammalla mennä sinne känkkäränkkä osastolle, tylsistyttää tää odottaminen ja kun ei oikein vieläkään jaksa mitään ihmeempiä tehdä niin kotonahan sitä tulee oltua..

Jotenkin sitä aina toivoo, että vauva syntyisi pikkusen aiemmin, ja kun niin ei taaskaan näytä käyvän, niin pakkohan se on vaan jaksaa odotella, nyt seuraava etappi mitä odotan on sitten se pääsiäisen seutu. Onhan nämä muutkin lapset syntyneet vasta viikolla 39.

Tänään onkin rankka reissu, kun ajelen Helsinkiin lääkäriin lasten kanssa, jospa sitä jaksais vielä vähän kaupoilla käydä, ei enää tässä vaiheessa tule helposti lähdettyä.



Ponnari & Masukki 37+5




Ensimmäistä kertaa ajattelin kirjoittaa jotain, tämä loppuraskaus on mennyt venaamiseksi, sairaalasta pyydettiin lopettamaan uimiset ja muut liikunta harrastukset loppuajaksi ja pyydettiin rentoutumaan enemmän. Ajattelin lopettaa uimisen, mutta muista jutuista pidin sormet ristissä seläntakana. Kokeilin nimittäin tätä rentoutumista pari päivää ja eihän tästä mitään tule, huomenna mennään kävelylle.



Ensimmäinen lääkäri oli tänään, painoarvio oli 2.6 kg, eli aika siro paketti, kun viikkoja on 36.6. Muista emätintäni koskevista asioista sitten myöhemmin. Ei tuntuisi olevan ensitapaamis aineistoa. :)



Muuta minusta..... nukuttu on yöt, en muista heräilleeni. Olen lukenut paljon ja tuntuisi siltä, että melkein kaikilla viimeisellä kuukaudella olevilla on nukkumisvaikeuksia. Taisi käydä säkä, tiedän kyllä, että masuni on liikkeessä, mutta uneeni se ei ole vaikuttanut. Aloitin lukemaan uutta Harry Potteria ja iltaisin kestää noin 2 sivua, että nukahtaa ja yöllä ei tarvitse kuin vilkaista kantta. Hoitaa homman.



Painoa on tullut aika paljon viimeisellä viikolla 1.5 kg, josta on varmaan aika paljon turvotusta, olen jo alkanut etsimään sormuksille ketjua, kuulin ikäviä juttuja siitä että nakit turpoaa ja sormukset on jumissa.



Eipä sitten muuta tällä kertaa, jatkan palstojen lukemista ja kusella ravaamista.



Odottamisen onnea ja piinaa, (ja anteeksti kirjoitus virheistä en ole harrastanut Suomenkielen kirjoitusta useaan vuoteen;)



X



S.C



ja mä kun ajattelin et ihanaa sit kun meidän vauva syntyy niin ei ole lumista tietoakaan! Ei tällä menolla ainakaan... meillä satanut eilisen ja tän päivän aikana 20 cm uutta lunta.. tylsää!



On kovin virkeä olo hyvin nukutun yön jälkeen :) Kävin vessassakin vasta seitsemältä aamulla ja sit kömmin takas isukin viereen ja nukuin vielä kaks tuntia.. onneksi meidän esikoinen nukkuu myös hyvin, sekin heräs vasta yheksältä :) Poitsu paineli sit heti mummun ja vaarin puolelle työkalu pakkeineen (3½v) niin meille jäi mukavasti aikaa harjoittaa pienet aamu jumpat :) (josko vaikka edesauttais lisää kohdunsuun tilannetta)



Mulla myöskin neuvolassa tiistaina sanottiin et sormelle auki, kanavaa sentti ja ihan pehmeä.. " Valmista tavaraa" oli lääkärin kommentti.. olen myöskin miettinyt tota samaa kun moni muukin näköjään, että kauankohan mahtaa mennä kun tämä kaveri haluaa ulos...



No ei parane stressiä ottaa asiasta, sit se ei ainakaan synny..



Tarttis lähtee siivoon talli, ja meidän vuohien koppikin kaipais jotaki siivouksen tapaista... (niille muuten syntyi viime perjantaina pieni kili vauva :)) Onpa taas ajankulua tälle päivälle!



Jaa niin ja sunnuntaina olis tupper kutsut, kai niihinkin on yritettävä mennä kun tuli luvattua.



Juup, jospa sitä lähtis jotaki väkertään, miehet meni jo puita pieniin ulos.



Suppareita niitä odottaville!! :))



Sybilla rv 38

Ensteksi Onnea Pulsatilla, aikas mimmi teille tulikin!



Ja neuvolasta:Paineet ok, pissa ok, painoa oli tullut reilu kilo, mutta se on kyllä tullut turvotuksena. Mä olen juonut litratolkulla vissyä jo monta päivää, tekee vaan niin pirusti mieli juoda koko ajan.



D-day vauvan saamiseen on tiedossa, 12.4. käynnistys klockan 10.20, mutta toivompa vaan ettei todellakaan tarvitse sinne asti odotella. La on kuitenkin ensi maanantaina... yritän kaikkeni jotta viikonloppuna jotain tapahtuisi.



Sf oli vaatimattomat 37cm, mutta tapauksessani sillä ei ole mitään tekemistä vauvan koon kanssa, vauveli on reilu kolme kiloinen maksimissaan 3,5 kg kuulemma. Sopii mulle.



Tilda ja muutkin: MLL:n imetyspaidat ainkin täällä meillä maksaa 27 euroa ja on saatavana vaaleanpunaisena ja-sinisenä.



Peppinetta 39+3

kiinni ollaan ja tiukasti, eli ei merkkejä lähestyvästä synnytyksestä, vauva ei ole kiinnittynyt..virkeä kaveri siellä kuullemma on=)



painoa oli 900/ viikko sf mitta 30,5, kaikki ok. paino arvioksi saatiin jos menee laskettuun aikaan asti n3,5 eli ei mikään jättiläinen.



synnytyspelosta puhuttiin ja lääkäri näki parhaaksi lähettää mut kätilön juttusille äitipolille, että sinne sitten kun kutsu tulee. sanoi että jos mulla on tosi kova pelko niin sitten leikataan...enköhän mää ihan tavallisesti yritä kumminkin vaikka kieltämättä pelottaakin.



peetu 35+5

Ja sitten omat neuvolakuulumiset. Verenpaineet ok, painoa oli tullut viikossa 700 grammaa, mutta pissassa oli hieman sokeria. Katsellaan onko sitä maanantaina, kun jo silloin on seuraava neuvola. Vauvan sykkeet oli 145, ja niiden perusteella terkka veikkasi tyttöä tulevaksi. Sf-mitta oli 35. Terkka oli yllättynyt, sillä vauva on kuulemma jo tosi syvällä. Ei liene ihme, kun tosi kipeästi tuntuu aina iltaisin raivaavan tietään alaspäin.



Muuten oma olo ei ole kaksinen. Lonkkia ja ristiselkää särkee ihan pirusti ja sitten minä sain vielä tämän flunssan. Tänä aamuna oli hieman lämpöä ja jatkuvasti saa olla niistämässä. Kaiken kukkuraksi viime yö meni ihan pipariksi. Nousin ylös kahden tunnin välein ja aamulla vielä viiden jälkeen kerkesin kerran olla hereillä ennen kuin miehen herätyskello soi puoli seiskalta. Joten tämä päivä on mennyt aikaslailla sängyn pohjalla.



Taidan lähteä jälleen kerran niistämään ja keittämään lämmintä mehua, jos se yhtään helpottaisi oloa. Parempia vointeja teille muille! =)





Elliina 37+4

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat