Esimerkki: ollaan lähdössä jonnekin ja lapsi 5v alkaa vinkua, että hän ei tahdo tota takkia vaan ton toisen, huutaa ja ulvoo ja sen jälkeen haukkuu miten äiti on tyhmä ja kotona tyhmää jne.
Minä sanon että nyt pistät suun kiinni ja sen takin päälle jonka käskin ja vauhdilla (tai jäät kotiin marisemaan). Lapsi pistää nyyhkien takin päälle ja tulee perässä.
Mies sen sijaan on sitä mieltä, että minä olen aivan liian julma. Hänen mielestään pitäisi rauhassa odottaa kunnes kiukkukohtaus on ohi, halata ja sanoa ettei ole hätää. Kysellä miksi lapsi tahtoisi sen tietyn takin mieluummin ja rauhassa selittää miksi itse päätyi siihen toiseen. Itselläni ei hermo eikä aika riitä moiseen ja minusta lapsen nyt vaan yksinkertaisesti on opittava tottelemaan aikuista ilman että pitää rauhoitella ja selitellä joka asiaa.
Esimerkki: ollaan lähdössä jonnekin ja lapsi 5v alkaa vinkua, että hän ei tahdo tota takkia vaan ton toisen, huutaa ja ulvoo ja sen jälkeen haukkuu miten äiti on tyhmä ja kotona tyhmää jne.
Minä sanon että nyt pistät suun kiinni ja sen takin päälle jonka käskin ja vauhdilla (tai jäät kotiin marisemaan). Lapsi pistää nyyhkien takin päälle ja tulee perässä.
Mies sen sijaan on sitä mieltä, että minä olen aivan liian julma. Hänen mielestään pitäisi rauhassa odottaa kunnes kiukkukohtaus on ohi, halata ja sanoa ettei ole hätää. Kysellä miksi lapsi tahtoisi sen tietyn takin mieluummin ja rauhassa selittää miksi itse päätyi siihen toiseen. Itselläni ei hermo eikä aika riitä moiseen ja minusta lapsen nyt vaan yksinkertaisesti on opittava tottelemaan aikuista ilman että pitää rauhoitella ja selitellä joka asiaa.
Mitä mieltä olette?