Eka synnytys ja isot vauriot, entäs toinen kun vauva kilon painavampi?!?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Tässä kun laskettu aika on jo ollut ja mennyt ja vauvaa on arvioitu nelikiloiseksi (ultralla pariinkin kertaan) LA:han mennessä, alkaa mietityttämään tuo kokojuttu aina vaan enemmän. Esikoinen painoi vajaa 3300g, syntyi lopulta imukupilla sydänäänten laskun vuoksi ja oli onneksi pirteä ja terve, mutta minä sain laajan epparin + repeämät (sekä luonnolliset että epparista lisää) sulkijalihakseen saakka + katkenneen/murtuneen häntäluun (+peräpukamia, pidätyskyvyttömyyttä pitkään yms. ' pikku' vaivaa). Nyt mietityttää että kuinkahan käy tällä kertaa kun vauva voi olla jopa kilon painavampi??? Kokemuksia????? Voiko ne paikat olla tällä kertaa niin venyttyneet, että noin paljon isompi vauva mahtuu tulemaan ilman sen suurempia vammoja????????



Synnytyslääkärin käsikopeloarvion mukaan keskikokoinen vauva mahtuu, mutta onko yli nelikiloinen enää keskikokoinen? Jotenkaan en ole alun jälkeen jaksanut ajatella omaa kohtaa, mutta alkaahan se nyt taas mietityttää kun alapään repiminen on ihan justiin edessä. Tällä viikolla, mikäli vauva ei sitä ennen synny, olen menossa äitipolille yliaikakontrolliin koon vuoksi, mutta nähtäväksi nyt jää sitten ehtiikö lapsi maailmaan ennen sitä arviota.



Joten jos jollain kokemusta suuntaan tai toiseen, niin kertokaa...



eikkuli 40+4

Kommentit (11)

Vierailija


Lääkärit ovat näköjään vakavista repemistä kahta eri mieltä; toisten mukaan paikat ovat jo sen verran venyneet ettei uusia repeämiä enää synny, toiset taas ehdottomasti suosittelevat sektiota koska pidätyskyky ei enää uudessa vastaavan tasoisessa repeämisessä palaudu ennalleen.



Suosittelen, että juttelet lääkäreiden kanssa ja loppujen lopuksi sinun on saatava asiasta päättää, ei lääkäreiden tai kätilöiden, varsinkin jos vaarana on elinikäinen pidätysongelma.



Kokeile myös hakea vanhoja keskusteluja samasta aiheesta eri hakusanoilla, muistan nimittäin lukeneeni tästä aiheesta vaikka kuinka monta eri kirjoitusta.



En missään tapauksessa halua pelotella sinua mutta suosittelen lämpimästi, että juttelet asiantuntijoiden kanssa. Uskallatko muuten alatiesynnytyksessä ponnistaa kunnolla jos mielessä kummittelee pelko repeämisestä?



Joka tapauksessa, onnea synnytykseen! Kannattaa luottaa lääkäreiden ja kätilöiden ammattitaitoon ennen synnytystä ja sen aikana mutta keskustele tilanteesta joka tapauksessa ennen h-hetkeä!





Vierailija

Minuakin jännitti kuopuksen synnytys, kun esikoinen tuli imukupilla käynnistyksen jälkeen. Episiotomia oli toooosi kipeä ja kauan. Siis kuukausia.

No, toinen lapseni oli täsmälleen samankokoinen kuin esikoinen, mutta pää oli pienempi ja esikoisen synnytys oli varmaan " avannut" kanavaa. Kaikki meni todellakin hämmästyttävän nopeasti ja helposti. Kätilö oli loistava. (Olin juuri hänen kanssaan tehnyt synnytyssuunnitelman ja kertonut kipeästä epsisiotomiasta.) Hän tuki välilihaa ja neuvoi ponnistamisessa. Ponnistin seisten ja jakkaralla, mutta pääasiassa pidättelin! Vauva syntyi todella helposti ja pinnallinen repeämä parani hirmuisen nopeasti episiotomiaan verrattuna.



Muista, että kokoarvio voi olla yläkanttiin. Luota itseesi ja siihen että toinen mahtuu jo paremmin tulemaan. Sinulla on enemmän voimia ja kokemusta. Pystyponnistus voisi olla kokeilun arvoista.



Onnea ja uskoa itseesi!



T. Nikka

Vierailija

esikoisesta tullut, mutta kakkonen oli 1.1 kg suurempi ja syntyi paljon helpommin! Esikoisesta (3520g) ommeltiin pari tikkiä ja kakkonen (4630g) syntyi ilman repeämääkään, kolmonen (4170g) vielä helpommin ja nyt tätä piakkoin syntyvän nelosen on arvioitu olevan " vain" noin 3500g joten pelkään, että syntyy liiankin helposti :D No, turha pelko kai kuitenkin.



Ihan hyvä kun käyt kokoarvioinnissa ja lääkärit kyllä kai suht hyvin osaa arvioida, minkä kokoinen vauva mahtuu syntymään.



T: Vuokko rv 39+2, lapset -99, -01 ja -04

Vierailija

Mulla ei ole mitään fiksua asiatietoa tästä aiheesta, mutta halusin vaan tsempata. Mun eka synnytys oli hieno kokemus ja aika helppo tapaus, mutta tiedätkö mitä, nyt pelkään taikauskoisesti, että tilastojen, murphyn lain ja ties minkä onnen ja epäonnen jakauman mukaan mun tokasta tulee se kamala ja vaikea. Että kun eka meni niin hyvin, niin tokahan ei voi mennä! Ei ole ihmisellä mielenrauhaa, meni niin tai näin.



Mä pelkäsin ekasta, että se on tosi iso, koska niin oli ennustettu raskauden puolivälistä asti ja vielä edellisellä viikolla terkkari arvioi nelikiloiseksi. Laskettua päivää edeltävänä iltana sain totaalisen hepakan alkaessani ajatella, että se on jättiläisvauva, menee 2 vk yli LA:n ja kaikki kauhukuvani toteutuvat. Istuin yöllä valveilla ja raivosin itsekseni. A vot, petiin päästyäni ja pari tuntia nukuttuani synnytys käynnistyi. Olen varma, että se oli tarpeellinen kiukunpuuska - tottas vauva aisti sen ja päätti että nyt mentiin. Ja kaikkien yllätykseksi poika oli vajaa 3,4-kiloinen.



Että jaksamista ja vaikka vähän adrenaliiniryöppyjä sinne päin!



Njoammil rv 20

Vierailija

kiitos tuesta :)

Petyin tänä aamuna tosi rankasti neuvolassa käytyäni, pääsen kuulemma äitipolille vasta pääsiäisen jälkeen (kun rv:t yli 42+0) mikäli vauva ei ole siihen mennessä syntynyt. Ja täti totesi, että harmi jos nyt tulee sitten toinen imukuppisynnytys, jos vauva onkin paljon arvioitua isompi! Käynnin jälkeen olen ollut puolihysteerinen, että minähän en tätä lasta synnytä jos joudun jälleen imukupin uhriksi. Pelottaa vastaavat tai pahemmat vauriot, niiden jäljiltä olisin varmaan invalidi lopun elämääni tai avanteen tms. varassa - puhumattakaan henkisestä puolesta.



Jokseenkin niin pettynyt ja turhautunut olen tällä hetkellä kroppani toimintaan, etten tiedä kuinka sen sanoiksi pukisin. Kukaanhan sitä ei voi taata että tämä menisi paremmin tai huonommin kuin eka kerta.

Vierailija

minulla ei papereissa ole mitään mainintaa etteikö alatiesynnytys olisi enää mahdollinen, siksi näköjään tämän annetaan nyt mennä ylikin ihan reilusti.Itse vaan mietin, että niitä vammojahan ei tavallaan ole nähneet kuin synnytyssalissa ommelleet kätilöt ja lääkärit, kaikki jälkeenpäin arvioineet ovat nähneet parantuneet paikat. Eikä kukaan sitä voi todellakaan taata, ettei tällä kertaa kävisi samoin tai vielä pahemmin!!!



No, tiistaina aamulla olen menossa SVO:lle yliaikakontrolliin jos siihen mennessä ei ole käynnistynyt itsellään ja sieltä en aio enää kotiin tulla. Neuvolan tätikin kielsi tulemasta :) Tosin pari päivää sitten kun soitin ja kysyin taksilapusta, kätilö langan toisessa päässä tuumasi että noilla viikoilla jos kaikki on hyvin sinut todennäköisesti pannaan vielä kotiin odottelemaan. Hah! Viikkoja tuolloin siis 41+5 enkä takuulla aio enää kotiin tulla ilman vauvaa. Surkuhupaisinta että joudun menemään joko yksin omalla autolla (ja milläs mies sitten tulee?) tai sitten kiertämään bussilla 3 tunnin reitin päästäkseni 70km päähän, kun taksilappuakaan ei kuulemma heru ellei tuo ole todella se synnytysreissu ja mistä sen voi tosiaan tietää. Mieskään ei töitten takia pääse heti, ja jos minä vien auton niin lentämälläkö sen pitäisi sitten tulla? Ei tässä systeemissä ole mitään järkeä. Juopot saa kulkea alkoon taksilla mutta 2 viikkoa yliaikainen odottaja joutuu käyttämään viimeisen energiansa päästäkseen sairaalaan.



...asian vierestä meni mutta alkaa nämä ajatukset jo puuroutua koko tämän touhun ympärillä.

eikkuli 41+4 ja edelleen yhdessä koossa!

Vierailija

Mulla vähän sama juttu, paitsi et esikko oli pikkuinen 3000g tasan ja siltikin välilihaa jouduttiin leikkaamaan kohtalaisesti, et suunnilleen 10-20tikkiä kuulemma laitettiin.. Noh, kakkosen kohdalla sf-mitta meni kokoajan yläkäyrän yläpuolella, pelkäsin ihan helv.. että millainen jättiläinen täältä oikein tulee, kun rv 38+0 oli ultran mukaan kokoarvio 3800g, kylläkin oma terkkarini sanoin epäilevänsä tuota arviota, hänen mielestään vauva on isompi kun käsin kokeili mahan päältä.. noh, poika päätti syntyä rv 38+5 synnytys meni ihan hyvin, lapsi ei kylläkään laskeutunut kuin ihan lopussa, 4315g 52cm eikä tikin tikkiä =)

Vierailija

Meillä esikoinen syntyi myös imukupin avustuksella väärän tarjonnan vuoksi. En saanut ihan sinun vammojen laajuisia repeämiä, mutta tehtiinpä oikein KUNNON episiotomia lähes kankkuun saakka ja sen lisäksi sain 2. asteen repeämät. Esikoinen kooltaan oli ihan keskikokoista kaliiberia, 3590g ja 50 cm.



Tämän kakkosen kanssa myös mietitytti, miten synnytys menee, kun kunnon arvet " kaunistavat" alapäätä ja edellisestä synnytyksestä oli kulunut vain reilu vuosi. Synnytyksen käynnistyttyä ja sairaalaan mentyämme vauva arvioitiin saman kokoiseksi kuin esikoinenkin. Ilokseni synnytys eteni hyvää vauhtia ja koko ajan oli ihan siedettävä olo, vaikka kunnon kivunlievitystä ei ennättänytkään saamaan. Vauvan synnyttyä, kätilön ensimmäinen kommentti oli: " Täältähän sukelsi kunnon emäntä!" . Vauvan paino oli 4190g eli 700g enemmän kuin esikoinen. Taistelujälkiä tuli vain sen verran, että muutama tikki laitettiin.



Kaikkinensa toinen synnytys oli lasten leikkiä esikoisen syntymään verrattuna, vaikka vauva olikin reilusti isompi. Vointi heti synnytyksen jälkeen oli mainio ja toipuminen hyvin nopeaa.



Toivottavasti teilläkin sujuu ensimmäistä lasta helpommin - yleensähän näin käy! Onnea matkaan ja tsemppiä synnytykseen!

Vierailija

mulla oli sama juttu esikoisen kans! Hurjien sf-mittojen vuoksi vauvaa ennusteltiin vähintään 4-kiloiseksi ja 37 viikolla kävin kokoarvioultrassa. Lapsivettä vaan oli runsaanlaisesti. Vauva syntyi kuitenkin 2vk ennen la:ta ja painoi 3280g (ponnistusvaiheen kätilön arvio meni kaikista lähimmäksi, kun vatsan päältä tunnusteli vähän ennen syntymää ja sanoi että semmoset 3400g). Kun kuulin tuon syntymäpainon sinne synnytyspöydälle, niin eka kommentti oli että eikö sitä voisi laittaa takaisin vielä kasvamaan vähäksi aikaa - kun oli koko ajan odottanut jättivauvaa niin tosi pieneltä kuulosti!



Tätä vauvaa on nyt sitten ihan oikeasti ennustettu nelikiloiseksi la:han mennessä. Jotenkin sellainen tunne mullakin on, että kun eka kerralla täpärästi vältettiin vakavammat vammat sekä vauvan että mun kohdalla (vaikkei todellakaan kaukaa liipannut) niin miten tämä voisi muka olla helpompi. Ja varsinkin tuo vauvan koko mietityttää todella kovasti. No, huomenna pääsen sinne äitipolille purkamaan huoltani, saa nyt sitten kuulla mikä on viimeinen arvio...

Vierailija

ekan vauvan kohdalla saatuani suuret, täydelliset repeämät, eivät lääkärit enää suositelleet alatiesynnytystä. Yhtään ilman niitä repeämiä ilman en ajattelisi sektiota, jos koskaan en- todennäköisesti en- saankaan toista lasta enää mutta niiden jälkeen en jaksa kenellekään suositella kyllä alatiesynnytystä, jos repeämät ovat olleet suuri. Anteeksi ja iso halaus! Haluaisin sanoa ihan toisin päin tässä mutta pelkään, että repeät, enkä tahtoisi sinulle sitä. Mahdollistahan on, ettet repeäkään, mutta kun tulossa iso vauva ja ennen jo isot repeämät, niin mielestäni niin voisi käydä kyllä todennäköisemmin kuin terveemmin ekasta selvittyäsi uskoisin käyvän. Kun mun synnytysvaivani repeämän jälkeen kestivät toosi kauan parantua, ne vaikuttivat aika kauan elämään ja vaikeuttivat lapsen hoitoa enkä voi toivoa sitä kenellekään.

Se, että synnytystapa-arviosi on niin myöhään, on minusta myöskin outoa. Olsiko mahdollista ottaa sairaalaan yhteyttä ja pyytää lääkäriaikaa aiemmaksi? Siinä synnytystilanteessa ei välttämättä enää sektioon ehdi.

Iso halaus ja ihanaa, että saat pian vauvan! Toivottavasti en sua masenna!

Vierailija

Nyt se on sitten ultralla arvioitu vielä 41+0 viikolla että vauva olisi 4100g. En tiedä millä marginaalilla... neuvolan täti tänään tuumasi että ainakin sen verran, hän sanoisi että 4300gkin helposti.



No, tässä haudon tätä ' pääsiäismunaa' ja ellei tuo pääsiäisen aikana halua kuoriutua niin tiistaiaamuna sitten osastolle. ja varmaan käynnistellään. Lääkäri meinasi, että pitäisi mahtua tämän vielä mutta ellei lähde laskeutumaan normaalisti (on tosi tosi ylhäällä vielä eikä kiinnittynyt) niin sitten leikataan vaikka kesken synnytyksen.



Jonkinasteinen mielenrauha tuli tuolta reissulta, nyt siis vaan odotellaan nämä muutama päivä ja toivotaan että pääsiäistaiat tekisivät temppunsa ja pääsisin synnyttämään ilman käynnistelyjä...



eikkuli 41+1

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat