Onko 22-vuotias liian nuori saamaan lapsen???

Vierailija

Olen huolissani ystävästäni, hän on raskaana ja on hirveän nuori vielä.

Sivut

Kommentit (91)

voi kasvaa lapsen mukana ja äidiksi kasvetaan lapsen mukana. Ei mielestäni lapsen tekoa pidä siksi lykätä sinne kolmenkympin huonommalle puolelle, että " olisi ehtinyt aikuistua" . Minusta nuoremmilla äideillä on, ainakin omassa ystäväpiirissäni, asiat useasti paremmin hallussa kuin vanhemmilla, turhia hössöttämättä ja liikaa stressaamatta. Nuorena jaksaa - kyllä ne kolmivitoset äidit siellä kerhoissa eniten vinkuvat, että väsyttää, väsyttää. Minua ei oikeasti ole väsyttänyt kertaakaan. Ai niin - poika syntyi, kun olin 22.

HEDELMÄLLISIN JA PARAS IKÄ TULLA RASKAAKSI JA TULLA ÄIDIKSI!! :) JOHAN SEN IHMISEN KROPASTAKIN TIETÄÄ, EI OLE TARKOITETTU TULLA RASKAAKSI 30 V JÄLKEEN, KUN AJATELLAAN FYSIOLOGIAA...



itse sain lapsen 21 v ja nyt olen 25v ja 2 lasta, olin täysin valmis äidiksi :) olen huippumamma pojilleni, jaksan touhuta, valvoa ja olen aina pirtee, en väsy en ärise ja kroppakin palautui hyvin, vaikka se sivu seikka tässä onkin ;)



oma asunto, avopuolison kanssa, joka on 24v. oma auto, ja molemmilla ammatit ja työkokemustakin kivasti, rakkautta ennenkaikkea, sitä rakkautta on vaikka muille jakaa tässä perheessä, myös parisuhdde ja seksi toimii kun vastarakastuneilla, kun ei väsytä lapsiin, kun ollaan nuoria :))))



vanhempana, kun lapset lentäsvät pesästä, ja laina tmaksettu pois,on aikaa nuorina taas reissata ja tehdä omia jutskuja ja aiotaan olla parhaat isovanhemmat poikiemme lapsille aj toiv he tekevät NUORINA LAPSET!!!

omakotitalon, kesähäät ja lapsia. He ovat yleensä pikkukaupungin kasvatteja, sinne kotipaikkakunnalle jääneitä, ammatillisen koulutuksen hankkineita..Toki heitäkin tarvitaan, ei siinä mitään. Suurimmalle osalle 22-vuotiaista on tärkeää elää omaa elämäänsä ennen perhettä, ja hyvä niin! Ja miksi niin moni yhdistää tähän elämiseen alkoholin ja baareissa ravaamisen? Itselleni tulee nuoruudesta mieleen lähinnä se ihana vapaus! Saa mennä ja tulla, matkustaa, tavata ystäviä, nähdä ihmisiä! Kaikkea, mitä perheellinen ei ehdi eikä pysty kokemaan kovin usein.


Ikään on huono tuijottaa. Aikuisuus, vastuuntuntoisuus ja valmius vanhemmuuteen on todella yksilöllistä. Jokainen aikuinen (olipa minkä ikäinen tahansa) kyllä ymmärtää tämän ;D

Mitään ongelmia ei ole lapsen hoidossa tms, mutta välillä toki kaipaa vielä menoa (mutta silloin harvoin kun olen ulkona käynyt, olen aina kotiin tullut ennen aikojani ;)), mutta luulen että menoa saattaa kaivata paljon vanhempikin välillä.

Et voi samalla tavalla tulla ja mennä spontaanisti, koska äitiys on aina, aina olemassa. Ensin pitää ajatella aina lasta. Mutta on ok että parikymppinen saa muutaman vuoden ensin elää omaa elämää ja ajatella omia juttujaan.

22-vuotiaana ja nyt odotan ensimmäistä lasta ->23v.

Meillä on molemmilla ammatit ja vauva on todella toivottu. Ei viihdytä baareissa, mutta ystäviä kutsutaan usein meille. Vauva tulee meidän elämään ja harrastuksiin mukaan. Anteeksi nyt kamalasti että tykkään elämästäni tällaisena. Meidän pieni teiniperhe.... hehehheh!!

Joo, me voidaan olla se jos niin haluatte! Meille tää on juuri oikea ikä perustaa perhe joten eipäs nyt yleistetä. Naimisiin mentiin muuten kun oltiin tunnettu 8-vuotta et ei mielestäni liian aikaste vai mitä?



Hassuja noi teidän ikärajat!!

Minulla olisi jäänyt hyvin tärkeä siivu elämästä kokematta, jos olisin sen ikäsenä perheen perustanut. Ei, en puhu juhlimisesta vaan aktiivisesta harrastustoiminnasta. Noina vuosina tuli kokeiltua, olisivatko rahkeet riittäneet ja pää kestänyt ammattimuusikon uraa. Opiskelin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa yhtä aikaa. Rahkeet olisivat riittäneet muusikon uralle, mutta pää ei olisi kestänyt ainakaan solistiuraa :) Soitonopettajan työtä taas en halunnut tehdä ainoana työnäni. Ennen lasten syntymää teinkin joitakin vuosia kahta työtä, päivät papereiden parissa ja illat soitonopettajana.



Jos en olisi tuota jaksoa kokenut, olisin varmasti myöhempinä vuosina jäänyt miettimään, olisinko ollut sittenkin onnellisempi muusikkona. Nyt tiedän, että pystyn saamaan saman tyydytyksen lähes ammattitasoisesta harrastustoiminnasta sekä omien lasten soittoharrastuksen tukemisesta ja ohjaamisesta, leivän saan vakaasta, mutta vähän tylsemmästä päivätyöstä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat