Kävittekö oikeen treffeillä ennen kun aloitte seurustelemaan miehenne kanssa?

Vierailija

Sivut

Kommentit (27)

Hyi, tekö muut annatte heti pillua ja siitä se lähtee?

Ei ihme kun erotaan niin paljon, toisessa nähdään vaan se muna eikä itseäkään kunnioiteta :(



Tulin surulliseksi tästä ketjusta.

Hyi, tekö muut annatte heti pillua ja siitä se lähtee?

Ei ihme kun erotaan niin paljon, toisessa nähdään vaan se muna eikä itseäkään kunnioiteta :(







Näin mä sitten muutakin kuin munan heti seuraavana päivänä kun alkuhuumasta selvittiin.... Ja pidin edelleen näkemästäni. Suhde on kestänyt jo yli 15 vuotta. Mutta en annakkaan pillua kaikille, vain tosimiehille ja vakavasti otettaville.

Sattuipa jokunen vuosi sitten..



Tapasimme netissä 4.7, puoli Suomea välillämme.



Tapasimme livenä 12.8.



Tapasimme toisen kerran 1.9.



Mies haki minut ja muuttokuormani 500 km päästä 17.9.



Mies kosi minua seuraavana juhannuksena.



Elämäni suurin riski ja samalla parasta mitä minulle on sattunut. En ikinä ole tuntenut näin voimakkaasti ja olemme täydelliset toisillemme. Jos vain elämä antaa, haluamme pysyä yhdessä kunnes kuolema meidät erottaa. Ja tätä kirjoitamme rakkaani kanssa yhdessä.



Tapasimme siis kahdesti ennen yhteenmuuttoa. Siinä sielu löysi toisen, eikä sovinnaiselle seurustelulle ollut tarvetta.

sovittiin vasta seurustelevamme vakituisesti. Meillä tuo treffiaika oli siis sitä aikaa, kun kumpikin pystyi halutessaan myös treffailemaan muita ihmisiä. Mä en ymmärrä, mikä siitä naimisesta niin ison jutun tekee. Me alettiin harrastaan seksiä sitten kun siltä tuntui. Aikuisia ihmisiä, mikäs siinä. :O



Ja huolimatta tästä varsin keytkenkäisestä naiskentelusta ja perseen jakamisesta, meillä on ihan loistava parisuhde ollut jo vuosikausia, ja jatkuu toivon mukaan hautaan asti. :)

vaikka oli naapurinpoika ja oli tunnettu vuosia. Oli se erilaista kun hän eka kerran kysyikin lähtisinkö hänen kanssaan erääseen konserttiin, ja sitten että lähtisinkö ulos syömään. Muutaman viikon pystyin oleen " antamatta" mutta senkin lähinnä muodon vuoksi. Kyllä meidän keskinäinen vetovoima on ollut niin vahvaa heti, ja sillähän me nyt toistakymmentä vuotta on yhdessä pysyttykin, kaikkien kriisien läpi. Mies haluaa vaimoaan ja lastensa äitiä edelleen ihan villinä:)

ei kyllä ehkä pitsalla eikä kahviloissa, mutta käytiin kylässä toistemme luona, istuttiin hiljaksiin sohvalla ja tutustuttiin. Seksiinkin päästiin nopeasti. Se on niin iso juttu ettei sillä saralla saa tulla pettymyksiä eikä yllätyksiä sen jälkeen, kun on puoli vuotta ensin " treffailtu" .. Parisen kuukautta jatkettiin tällaista tutustumista ennen kuin voi alkaa puhumaan seurustelusta ja sitten se olikin menoa

Autossa aina istuskeltiin ja kyhnättiin, kun ei ollut muutakaan paikkaa mihin mennä. Voi niitä aikoja, vielä kun saisi sen tunteen takaisin edes vähäksi aikaa...

Mies siinä kysäisi eräänä aamuna, että oiskohan mahdollista esim. juoda kahvit ja lähteä sit käymään yhdessä kävelyllä puistossa. Siellä sit käveltiin 4h, tutustuttiin toisiimme, ja sen koommin ei juurikaan ole erossa oltu :)

mites sitten nuo jotka eivät anna ennen kun ollaan naimisissa?

Me kyllä seurusteltiin ennen kun mentiin sänkyyn.

Treffeillä ei tavallaan käyty vaan minä menin aina miehen kämpille viikonlopuksi jne... viikot asuin kotona (olin kesätöissä) miehen kanssa siis asuttiin eri paikkakunnalla.

Mutta heti ekan tapaamisen jälkeen viikon päästä aloin viikonloput viettämään miehen luona että oliko nuo sitten treffejä vai mitä mutta mitään virallisia seurustelu päätöksiä ei olla tehty.

seurustelemaan, viisi vuotta ehdittiin pitämään yhtä, mutta pari päivää sitten tuli ero....suhteesta jäi kyllä ihan hyvä mieli jatketaan taivalta ystävinä.

mies kävi säännöllisesti meidän paikassa syömässä ja tuli siinä hauskuudessaan tutuksi. Kutsuin sitten kerran luokseni kahvittelemaan. Sen jälkeen tapailtiin usein. Käytiin leffassa, lenkillä, shoppailemassa, pizzalla jne.

Jossain vaiheessa se sitten jäi yöksi ja pian kantoi jo hammasharjankin kämpilleni. Sillä tiellä ollaan yhä, nyt takana 13 yhteistä vuotta.

en kyllä tiedä missä vaiheessa se muuttui seurusteluksi. Olin kyllä aika tosissani suhteellisen pian.

Näin jälkeenpäin kun ajattelee omia seurusteluja, niin niiden kahden, joita on rakastanut, kanssa on itse ollut tosissaan. Ihan erilainen fiilis kuin se mukava hengailu, kun saattoi käydä jonkun ihan kivan tyypin kanssa ulkona. Eikä se ollut mikään tiedostettu valinta.

Punnitsin tosin yhden vanhan tutun kanssa olemista vaihtoehtona, kun säpinää oli ollut hänenkin kanssaan, mutta aika varmasti kallistuin mieheeni, ajattelin saavani tasapainoisemman elämän ja perheen hänen kanssaan, kun lähdettiin nollilta.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat