Aikaa leikille

Vierailija

Olen useammastakin paikasta viime aikoina lukenut vapaan leikin tärkeydestä lapselle ja siitä, miten vanhemman 100% läsnäolo on lapselle tärkeää. Rupesin sitten miettimään omaa arkeamme 1v3kk tyttären vanhempina. Arkena tunnit tuntuvat vuorokaudesta aina loppuvan kesken: Tyttö herää klo 7 ja puolessa tunnissa pyrimme saamaan itsemme hoitoonlähtökuntoon. Tuo aika menee siis lähinnä lapsen sylittelyyn ja pukemiseen, aamupalan syö vasta hoidossa. Lapsemme on oikea halinalle, joten hänen saamisensa hyvällä tuulella hoitoon vaatii pitkän aamusylittelyn ja tankkaushalit pph:n eteisessä, mutta kun nuo on hoidettu perusteellisesti, tyttö lähtee leikkeihinsä ja on hyväntuulinen. Haen lapsen hoidosta 16.30 ja olemme kotona vähän ennen viittä. Joskus jäämme vielä hetkeksi kotipihalle. Lapsen päivällisaika on klo 17.30, mies ehtii kotiin usein vasta klo 18+ käytyään kaupassa työpäivän jälkeen (ei toki joka päivä vaan kerran-kaksi viikossa), joten usein päädymme syömään lapsen kanssa kaksin tai sitten lapsi syö aiemmin ja me miehen kanssa myöhemmin (lapsi joko mukana pöydässä tai touhuaa omiaan ympärillä). Kerran viikossa harrastan itse laulua (lapsi kulkee yleensä mukana, koska mies ei ole vielä lähteissämme kotona, viihtyy onneksi hyvin) ja kerran viikossa pyrimme käymään koko perhe uimahallissa (toinen vanhemmista saa liikuntaa, toinen touhuaa lapsen kanssa pikkualtaassa). Haluaisimme lisätä liikuntaharrastusten määrää, mutta tuntuu että aika ei anna myöten. Meille kävisi siis vaikka vaunulenkit, mutta onko ihan väärin lasta kohtaan kökötyttää häntä sitten rattaissa? Lenkille lähtö koko perheen kesken on siksikin kivaa, että kaikki ovat keskittyneesti paikalla ja yksin ei tule niin helposti lähdettyä. Lapsen leikkiaika arkisin kotona vaan jää todella vähiin kun klo 20 pitää olla taas jo iltapalalla ja nukkumaanmenopuuhissa. Jollekin illalle tietysti osuu vielä sauna, vieraita tms. Tuntuu ettei aikaa keskittyä leikkeihin lapsen kanssa jää juuri lainkaan! Vai riittääkö reilun vuoden ikäiselle se, että vanhemmat ovat lähellä, hänet otetaan mukaan kodin pikku puuhiin (tiskikoneen ja pyykkikoneneen täytöt ja tyhjennykset, tavaroiden siivoaminen paikalleen, pihakukkin kastelu, pyöräily, vaunuttelu...)? Toki mekin joskus, etenkin viikonloppuisin, istahdamme hetkeksi duplojen ja puupalikoiden sekä leikkiastioiden ääreen ja nautimme kahvitarjoilusta, mutta kieltämättä ihan joka päiviä ei ehdi! (Arkea toki helpottaisi, jos toinen vanhemmista voisi lähteä aikaisin töihin, ja toinen myöhemmin, jolloin toinen veisi ja toinen hakisi lapsen ja hoitopäivä olisi lyhyempi. Toisen puolisoista ollessa työssä matkoineen yli kellon ympäri tämä ei vaan ole mahdollista.)

Kommentit (0)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat