Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

3,5v takertuu äitiin

Vierailija

3,5v tyttömme takertuu äitiin iiliäisen tavoin! Ihanaahan se on kun lapsi rakastaa niin täysillä, mutta olisi kiva päästä vaikka vessaan ihan yksin ....



Taustaa: olemme 2 lapsinen perhe. Esikoiskpoika on nyt 7,5v ja tyttö siis 3,5v. Isä on aika osallistunut perhe-elämään, viimeisen kahden vuoden aikana se on entisestään lisääntynyt työttömyyden vuoksi. Lapset ovat menneet hoitoon tosi pieninä eli 3 kk iässä maan tavan mukaan. Tyttö on ollut esikoulussa viime sysskuusta alkaen ja päiväkodista kouluun siirtyminen meni tosi hyvin. Hän menee iloisesti kouluun ja kotonakin tekee "koulujuttuja" ja leikkii koulua. Isi hakee lapset koulusta ja äiti tulee kotiin 2-3 tuntia myöhemmin.



Isän sanojen mukaan lapset ovat tosi kiltisti hänen kanssaan. Kun äiti saapuu kotiin, tyttö muuttuu kärttyiseksi ja liimaantuu äitiin. Tapana on että eka puoli tuntia vähintään istun lasten kanssa ja kuunetelen heidän juttujaan päivästä ja kerron omastani. Esikoiselle se riittää ja hän lähtee omiin leikkeihinsä. Kakkonen liimaantuu äitiin entisestään ja isä ei kelpaa mihinkään.



Esim neiti on keittiössä ja huutaa äitiä apuun antamaan joutavaa. Sanon että olen esim pyykkiä laittamassa, pyydä isältäsi, joka on myös siellä keittiössä. Ei! Neiti mielummin odottaa puoli tuntia äitiä kuin ottaa juoman isältään. Sama juttu autoon menossa ja poistumisessa; turvavyöt ja ovi hänen puolellaan on vain äidin heiniä. Jos vien kauppakassit ensin sisään, lapsi istuu mielummin autossa vyöt kiinni kuin antaa isänä auttaa.... Eikä tämä kohdistu vain isään, myöskään veli, mummi, vaari, täti jne ei saa auttaa.



Ja jos äiti ei auta, tuloksena on legahuuto ja kiukku. Muutenkin neiti on tulta ja tappuraa luonteeltaan eli "rahastaa ja vihaa" täysillä. HUutokohtaukset eivät lopu oikein millään tauhoittelulla. Usein neiti kilkuu vaikka tunnin kunnes rupeaa yskimään ja lopulta oksentaa.



Mikä olis paras tapa päästä tästä tilanteesta ulos? Miten tytön saa hyväksymään avun/seuran myös muilta kuin äidiltä?

Kommentit (1)

Vierailija

Hei,



kyllä tämä pieni kullanmuru pyrkii hallitsemaan äitiä käytöksellään. Kyse on ns. erillistymis - itsenäistymisvaiheesta, jossa lapsi pyrkii aggressioenergian avulla irti tärkeistä riippuvuussuhteista. Tyttö on siis tavallaan "kiinni" äidissä, mutta yrittää toisaalta tehdä äidistä oman itsensä jatkeen, joka tekee asiat juuri hänen haluamallaan tavalla. Siihen ei äiti voi millään suostua ja lapsen on opittava vähitellen sietämään erillisyyttä: äiti on eri persoona, jolla on omat ajatukset. Lempeän lujasti on pidettävä kiinni siitä, että tyttö ei voi komentaa kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. - Rauhallisessa tilanteessa lapsen kanssa voi jutella siitä, miten seuraavasta ruokailusta/automatkasta/vierailusta selvitään niin että kaikilla on hyvä mieli.

Tiedän hyvin, että Hesaria myöten on siteerattu sanomaani, että lapsia ei saa korruptoida, ja että ei pidä maksaa "suojelurahaa" kuten mafiosoille. Otan hiukan takaisin ja tarkennan, että silloin, kun lapsi opettelee uutta, ponnistelee tai selviytyy uudesta haasteesta, voidaan häntä palkitakin. Siis silloin, kun siten tuetaan lasta esim. nukkumaan omassa sängyssä tms. Minusta tämän lapsen kanssa voisi miettiä sitä, että jos automatkat eivät IKINÄ ole sujuneet, voidaan hyvin menneestä matkasta palkita jollakin tavalla. Tavaksi se ei tietenkään saa tulla...

Uusimmat

Suosituimmat