Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Kysympä täältäkin, kun h-hetki käsillä?

Mitä lääkettä olette sairaalassa saaneet ja miten helposti? Entä onko jatkunut vielä kotiuduttua ja mitä silloin avuksi? Apteekissahan suosittelevat vain Panadolia..

Mulla esikoisesta oli aivan tajuttomat jälkisupistukset (en ollut koskaan ennen niistä kuullutkaan) eikä kukaan oikeen uskonut, että ensisynnyttäjällä sellaiset tuskat voisivat olla. Vasta seuraavana päivänä pahimpien tuskien mentyä lääkäri valaisi, että saattoi johtua syöksysynnytyksestä ja siitä, että mulla on siis luonnostaan hyvin ärhäkkä kohtu. Tässä toisessa raskaudessa olen tuntenut supistuksia jo hyvin varhain ja olin niistä 2kk vuodelevossakin.

Esikoinen syntyi siis alle 2 tunnissa ilman kivunlievityksiä. Ne kivut kestin, joten jälkisupistuksten voimaa en varmasti voinut liioitella, se oli oikeasti yhtä tuskallista kuin synnyttäminen, ainoastaan kipu oli tauotta, tärisin, hikoilin ja olin silmät kiinni puolitajuttomana ja lopulta huonetoverikin huolestui niin, että vaati hoitajat paikalle. Antoivat panadolia, mikä oli yhtä suuri vitsi kuin saada synnytyskipuihin panadolia ja kun tuskat jatkuivat toivat tujumpaa tablettia. Mies nukkui tyytyväisenä kotona, vaikka häntä olisi siinä vaiheessa tarvittu mukaan " synnyttämään" .

Olen miettinyt, että johtuiko myös osittain siitä, että synnytyksessä ei ollut ehditty antamaan mitään kivunlievityksiä, joiden rämppeet olisivat vielä toimineet osittain seuraavana yönä. Jälkisupparit alkoivat siis vasta synnytyksen jälkeisenä yönä useampi tunti synnytyksestä. Tuntui niin pahalta, kun jotenkin ei otettu todesta. Muistan vain, miten hoitajat ihmettelivät sängyn vieressä olotilaani, pumppasivat kohtua mahan päältä, josko sinne olisi jäänyt jotain, mutta ihmettelyksi se vähän jäi.

Ja kun jälkisupparit vain pitäisi pahentua seuraavien synnytysten jälkeen, niin kauhulla ajattelen, mitä se on tällä toisella kertaa. Pitäisiköhän asiasta ilmaista jo synnytyssalissa? Neuvolalääkäri sanoi, että voivat antaa kipulääkettä piikilläkin, jos tarvii. Mulle nurisivat jotakin silloin, että jos tarviit tujumpaa tablettia, niin et voi imettää yöllä...no eipä siinä paljon muistettu, että lapsi oli olemassa, kun olin ihan puolitajuton. Neuvolalääkäri sanoi, että hoidetaanhan sektion jälkeenkin kipuja joskus hyvin tujuilla jutuilla ja silti imetetään eli kyllä apua pitäisi saada. Miten osaisi täällä kerralla vaatia? Viimeksi kun en edes tiennyt itse, mistä oli kyse...

Kokemuksia ja vinkkejä!

Kommentit (5)

minulla oli myös aivan kamalat jälkisupparit synnytyksen jälkeen, varsinkin imetys oli todella vaikeaa kun imettäessä niitä supistuksia tuli enemmän, itkusilmässä jouduin lasta syöttämään, eikä ainakaan helpottanut tuota imetyksen opettelua ja käynnistymistä kun olo oli todella kivulias ja tukala..

minulle annettiin litalginia jälkisupistuksiin, mutta ei sekään kipuja pois vienyt, ehkä vähän pahinta terää kivuilta..

mua kanssa jännitää seuraavan synnytyksen jälkisupistukset kun olen kuullut myös että toisessa synnytyksessä yleensä kovemmat kuinekassa:/



toivottavasti saat tehoavan hoidon kipuun!

.. että vaadi vaan tujumpaa lääkettä, kyllä niitä on! Selkäsärkyyn sain (tosin tytön ollessa 3-4kk) Panacodia, joka toimi ihan hyvin iskiaskipuun (joka oli todella kova myös) mutten tiedä olisiko siitä apua jälkisuppareihin - mutta todellakin, vaadi saada lääkitystä!!



Minä olin ensimmäisen synnytyksen jälkeen pudottaa lapsi lattiaan supparin iskiessä päälle imettämisen jälkeen kun olin siirtämässä tyttöä omaan sämkyynsä, en minäkään tiennyt sen että voivat olla niinkin rajut!! Onneksi sain heti tarpeeksi vahvaa läkettä kun sanoin, että muuten joudutte muuten olemaan tässä koko ajan auttamassa minua :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

että kohtu veti itsensä nopeasti takaisin kasaan eli myös koko mahan, vaikkakin kivuliaasti. Ei jäänyt toisinsanoen sellaista palloa pitkäksi aikaa (sellainen, että vauvan luulisi vielä olevan sisäpuolella). Tämä tietty vaatii sen, ettei väliin ole kertynyt rasvaa...

Ikävä kyllä muuhun palautumiseen se ei kyllä mielestäni vaikuttanut mitenkään nopeuttavasti. Esim. tikkejä jne. sai kyllä hoitaa ihan kiitettävästi...

Minulle annettiin Jorvissa molempien synnytysten jälkeen Buranaa (tai jotain sitä vastaavaa eri nimisenä kuitenkin) 600mg:isenä, joka oli huomattavan paljon tehokkaampi kuin Panadol. Burana ei estä imettämistä, mutta ei voi ottaa kun on raskaana.



Toinen mitä kokeilin Jorvissa nyt vasta toisen synnytyksen jälkeen oli lämmitettävä kauraryynityyny - tosin siinä kävi usein niin, että se pitäisi lämmittää ennen imettämistä kun imettämisen jälkeen tuli heti jälkisupparit eikä sitä päässyt silloin lämmittämään eikä se siis aina ollut supparin tullessa " valmiina" .



En nyt ehtinyt lukemaan koko viestiäsi läpi :) mutta toivottavasti näistä olisi sinullekin apua.

Jo salissa sain kankkuun jonkun kipupiikin ku oli istukan synnyttäminen tuskan takana, kestikin tunnin (sain myös ilokaasua sen ajan). Sit osastolla sain jatkuvana lääkityksenä panadolia ja ibuprofeiinia. Ja sit vielä jotain L-kirjaimella alkavaa lääkettä joka vaikuttaa lihaksiin rentouttavasti (olisko ollu i toisena kirjaimena eli li...). Sitä piti ottaa aina ennen imetystä et se kerkeää vaikuttaa.. Imetyksen jälkeen ku tapaa tulla ne kaikkein kipeimmät supistukset.



Kyllä mullaki heti laitoksella jo tuli mieleen et mitenköhän kovat ne jälkisupparit on toisen lapsen jälkeen ku ensimmäisestäki oli noin kovat kivut, vaikka ei edes syntynyt syöksyllä (kesti 15h 45min).

Mut on siinä kyllä puolensa et nopeeta supistaa, on nimittäin jo muutaman päivän päästä synnytyksestä selvinny jälkivuodosta pikkuhousunsuojalla!

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat