Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Meillä on 4-v poika, kesällä täyttää 5. Hän on tosi tottelematon, samasta asiasta saa sanoa mooonen monta kertaa ja silti ei mene perille asti. Pari esimerkkiä:

1. Ollaan pyöräilemässä, käsken pysähtyä/jarruttaa (esim autotie lähellä tai jotain muuta). Ei välitä pysähtyä. Kun kysyn syytä, niin hänellä on niin kiire tai jotain ..

2. Ollaan kaupassa, jatkuvasti painelee menemään pikkukärryillään, hypistelee tavaroita ja minä perässä " odota meitä" , " älä mene yksin" " älä koske tavaroihin" jne jne jne.

Olipa asia melkein mikä tahansa, niin ei tottele, ennen kuin vasta sitten, kun äidiltä on ensin päreet palaneet ja olen huutanut kurkku putkella. Ei huvita oikein mennäkään minnekään lasten kanssa, kun aina meidän meno on tollasta show' ta.

Antakaahan ihan käytännön neuvoja, miten pitäisi toimia!!

T. väsy äiti (ja hermoraunio)

Kommentit (19)

Juu on kyllä selitetty, etenkin noita vaarallisia juttuja, kuten vaikka tienylityksiä. Tuntuu kyllä ymmärtävän, että miksi ei saa tehdä jotain, mutta ei sitten kuitenkaan toteuta käskyjä. Tai välillä ja useimmiten kyllä totteleekin juuri noissa vaarallisissa jutuissa.

Ja tavallaan se tässä onkin vaikeinta, juuri kun on oppinut luottamaan siihen, ettei lapsi tee varsinkaan suoranaisia hölmöyksiä, niin eikös se taas mene ja tee. ja osaa käskyistä (kuten kaupassa riekkumatta oleminen)se ei katso tarpeelliseksi noudattaa oikastaan koskaan.

Ja muista että uhkaus pitää pitää! Sama juttu pätee muuhunkin, sano miten pitää tehdä ja jos ei tee sovitulla tavalla, jotain seuraa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuskin se motivoi lasta olemaan koiruuksitta.

Jotakin sellaista, mikä on ERITTÄIN tärkeä lapselle. Esim. jos tietokone on rakkaassa käytössä niin sitten sen käyttö viikoksi pannaan. Tai fillarin käyttöaresti yms. TÄRKEÄ JUTTU.

Mikä se tärkein esim. tavara tai tekeminen hänelle onkaan.

Ja kun pidätte kerta toisensa jälkeen tiukasti kiinni tästä menetyksestä, mikäli hän rikkoo sovitua sääntöä kertaakaan. Kaikki tyssää justiinsa siihen hetkeen, kun hän tekee ensimmäisen virheen. Ei mitään lepsuiluja.



Johdonmukaista ja sitkeää vaikka kuinka rankaksi kävisi vanhemmille. Ei tuossa vaiheessa enää hempeämmät keinot auta.

minä sanon jonkun rangaistuksen ja se toteutuu kans jos ei usko! pahimmassa tapauksessa siirtyy karkkipäivä seuraavaan viikkoon!mut silti ei vaan usko!mitä sit tarttis tehdä??

En osaa parempia ohjeita kuin muutkaan. Selittäminen ja perusteleminen tehoaa parhaiten. Pelkkä kielto tuntuu olevan pikemminkin yllyte jatkaa kiellon rikkomista. Ja yritän keksiä sallittua tekemistä, jotta pojan ajatukset pysyisivät pois ilkeyksistä. Poika on yleensä ns. kiltti ja todella mukava poika, mutta joskus sääntöjen rikkominen vaan on pop. Jari Sinkkosen sanoja lainatakseni voisin todeta, että lapsi kirjaimellisesti ottaen kaivaa verta nenästään.

Täälläkin ollaan supernannyn tarpeessa. Poika on vasta 3v., mutta kusessa ollaan jo nyt, mihin vielä joudutaankaan.. Vilkas ja herttainen poika, keskittymiskykyäkin löytyy tarvittaessa. Mutta! Puistossa, kaupassa, kylässä, missä vaan saa tottelemattomuuskohtauksia, joihin ei auta ei niin mikään. Olen lyhytpinnainen, myönnän, mutta ylittänyt itseni rauhallisuudessa ja selittämisessä. Suoraa kurkkua huutaminen ja ikävä kyllä, tukistaminen, on ainoat keinot, jotka auttaa. Nekin vain hetkellisesti. Suurin ongelma on lapsen ennakoimattomuus. Esim. hiekkalaatikolla saattaa täysin arvaamatta kesken hyvän leikin heittää kaverin naamalle lapiollisen hiekkaa. Tajuaa tekevänsä väärin tasan kymmenen sekuntia, sitten unohtaa asian ja jatkaa samaan malliin. Yks päivä tässä istuttiin jäähyllä tunnin ulkoilun aikana seitsemän kertaa! Että revi tästä sitten. Uusia vinkkejä ja omakohtaisia kokemuksia kuultaisiin mielellään!!! Onko vielä toivoa???

vielä pieni ja rauhallinen tapaus, mutta..

Voisin kuvitella ettei huuto auta kovin paljoa - nähnyt sitä läheltä ja aika paljon. Ei se mene perille. Lapsi kyllä ymmärtää!! Miksi moni vanhempi aliarvioi tätä? Jo vuoden ikäinen ymmärtää jo jotain, saati sitten tuon ikäinen. Laita kunnon rangaistukset ja tietty KEHU kun käyttäytyy hyvin. Eli palautetta myös hyvästä käytöksestä.. Vaikka tuntuu ettei jaksaisi niitä poskia soittaa.. :) Olen vaan huomannut, että jos puhun ja jaksan selittää niin lapsi ei tee niin paljon pahojaan. Huomioi lapsesi!!

Ja kovasti tsemppiä myös. Meillä on ihan samanlainen pojanvesseli. Ihana ja hellä, mutta ei ymmärrä, miksi muka pitäisi totella. Välillä on tosi kovat sanktiot käytössä ja ne kyllä tehoavat...ainakin hetken!



Kyllä kai noista ihmisiä tulee :)

Kerron siis selkokielellä, miten saa ja ei saa käyttäytyä ja mitä seuraa jos käyttäytyy huonosti. Varmistan, että lapsi todella kuuntelee ja ymmärtää.



Siitä on apua, ihan totta, mutta vaatii vähän kärsivällisyyttä.

Ei tuon ikäiset oikeasti muista miten liikenteessä pitää käyttäytyä, mutta oppivat kyllä ajan myötä. Jos meidän isossa perheessä sählää pyörän päällä ja hermostuttaa vanhempia, voi pyörä joutua varastoon ja seuraavalla kauppareissulla kävellään.

Kaupassa on omat tehtävät lapsille, eli jos mielenkiinto menee tavaroihin tai aletaan juosta käytävillä, annan lapselle heti tehtävän " punnitaan hedelmät" , " valitsetko leipää" , " ota maitopurkki kärryyn" .

Yritän ohjata niin, etten huuda, vaan sanon nätisti, katson lasta silmiin, niin että hän ymmärtää mitä sanon. Väsyneenä ei vaan aina jaksa.

Lateletko joka kerta, esim kauppaan mennessänne säännöt+ mahdolliset rangaistukset? Onko apua? Vai muistutatko niistä lähinnä silloin, kun vastikään on hölmöilty?

ap

Ilahduttavaa olisi, jos tämä kuulostaisi normaalilta, mutta minusta ainakin TUNTUU, että muiden lapset tottelevat ainakin jotakuinkin ja vaan meidän mukula on se, joka kaahottaa menemään miten tykkää.



Voihan tietysti olla, että äiti kaipaisi vähän perspektiiviä..hmm..

Helppoa on esim. kieltää pyöräily määräajaksi kaahailun jälkeen tai lauantaina jättää karkkipäivän karkit ostamatta jos kaupassa ei olla kunnolla.



Joskus se on kyllä taas tosi vaikeaa ja tulee hätäpäissään annettua rangaistuksia, joita ei äiti eikä lapsi voi mitenkään yhdistää tehtyyn koiruuteen. Näillä ei myöskään ole yhtä suurta tehoa kuin osuvilla sanktioilla.

supernanny aina perustelee lapsille kaiken, siis selittää asian pelkän komennuksen sijaan. Onko lapselle selitetty miksi pitää jarruttaa ennen risteystä tai miksi kaupassa ei saa koskea kaikkeen?



Vierailija:

Lainaus:


Onkos super-nannyllä ollut tällaista tilannetta? ;-)

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat