Vierailija

Valmistun nyt keväällä lähihoitajaksi. Alan työpaikka on valmiina (olen ollut samassa paikassa koko opintojen ajan). Samalla valmistun ylioppilaaksi.



Olen hakenut yliopistoon lukemaan uskontotieteitä, joten jos sinne pääsen, mulla on samalla työpaikka, joten ei tarvitse opintolainaa ottaa. Vaikka en heti saisikaan alani töitä, mulla on kuitenkin lähihoitajan paikka kaupungin leivissä. Miltä kuulostaa?



Olen ihan mukavan ylpeä itsestäni, että pienen lapsen yksinhuoltajana olen selviytynyt näin pitkälle, vaikka helppoa ei todellakaan ole ollut. Saa onnitella, kiitoos (: Mua kun ei kukaan muu ole onnittelemassa, paitsi lapseni - ja sekin tuntuu toki aivan ihanalta!

Kommentit (5)

tpdi järkevää minusta tuollainen, että on plakkarissa joku perusammatti, jolla jotenkin elättää itsensä jos ei mitään kiinnostavampaa löydy. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto sanois mitä!

Mäkin kävin koulun niin, että lapseni olivat kotihoidossa (yh olen minäkin). Valmistuin. Menin töihin. Nyt yritän jatko-opintoihin päästä. Jos pääsen, käyn samalla töissä sen verran, ettei lainaa tartte ottaa. Jos en pääse, jatkan työssäkäyntiä ja saan työkokemusta, joka sitten katsotaan hyväksi, jos uudestaan haen kouluihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat