Vierailija

Suomi24:llä "jexxx" kirjoittaa:



"Mitäköhän tässä pitäisi oikein ajatella?

Olin jo useamman vuoden ottanut kihlausasian puheeksi ja... no ehkäpä painostanutkin. Mies ei ole halunnut kihlautua. Vähän aikaa sitten otin asian puheeksi. Mies sanoi, että sormuksen pitäminen ahdistaa, kihlausta ja naimisiin menoa vastaan hänellä ei ole mitään. Päädyimme umpikujaan, sillä olin sitä mieltä, etten aio yksin sormusta pitää ja mies sitä mieltä ettei missään tapauksessa aio käyttää sormusta loppuikäänsä.

Mitään muuta estettä sormukselle ei ole, paitsi se, ettei mies tahdo käyttää mitään ylimääräistä (koruja, kelloa tms). Teimme kuitenkin kompromissin: kihlasormuksia pidetään häihin asti, vihkisormuksia ei osteta eikä mitään sormuksia avioliiton solmimisen jälkeen pidetä. Molemmat olivat tyytyväisiä.

Nyt kuitenkin mietityttää teenkö oikein kun "vaadin" toista pitämään kihlasormusta. Ei se ainakaan maailman romanttisimmalta tunnu."



Mitä mieltä? Minusta sormuksella ei ole mitään väliä, pitääkö sitä vai ei. Varmaan vähän ihmettelisin, miksei mies sitä pitäisi, mutta jos tosiaan kertoisi inhoavansa kaikkia koruja, niin mitäs tuosta? Eihän se papin aamenta kuitenkaan muuksi muuta... :)

Kommentit (9)

Mies (ulkomaalainen) ei ollut kosiessaan edes ajatellut, että kihlaukseen liittyisi jotain sormuksia. Tästä kehkeytyi kunnon riita heti kosintaan myönnyttyäni :-D Musta sormus oli kihlauksen merkki, muuten ei tuntunut, että edes oltais kihloissa. Hölmöltä tuntuu nyt nuo omat ajatukset, silloin 10 v sitten se oli tärkeää...



No, mies myöntyi korukammostaan huolimatta sormuskauppaan ja on pitänyt sormusta siitä saakka, ihan tyytyväisenä (pari viikkoa vei tottua).



Minä sen sijaan... pidin sormusta kihlauksen ajan, häissä sain vihkisormuksen ja ehkä pari kuukautta häiden jälkeen lakkasin jostain syystä pitämästä sormuksia, en edes muista miksi. Laatikon pohjalle jäivät, ja siellä ovat edelleen (nyt naimisissa 6 v).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

että olisko kuitenkin myös kyse sitoutumiskammosta, tai siis siitä, että haluaa ainakin näyttää poikamieheltä ulospäin.



Mutta tuo on hyvä vinkki, että sormus hankitaan, jos ei muuten niin muistoksi ja aika moni mies on sitä sitten kuitenkin ihan mielellään pitänyt.

enkä vaatinut sitä pitämään, sanoin kuitenkin että haluan sellaisen ostaa 'lapsille perinnöksi'. Mulle ostettiin kihlasormus - pidin samaa vihkisormuksena. Ja miehelle vasta vihkisormus. Ja on kas, kas, mies pitänyt sitä siitä lähtien! Ja ihan tyytyväisenä! Hänellä vielä on työ, jossa se voi oikeasti haitatakin, vetosi mm. tähän kun ei sormusta halunnut. Mutta voi se mieli muuttuakin. Ei kannata 'vaatia' sormusta pitämään, mitä väliä sillä itse asiassa on, onko sormusta ollenkaan vai ei, tai toisella on ja toisella ei?

Sormuksethan ovat vain tapa, niiden olemassaolo tai puuttuminen ei muuta kihlausta tai avioliittoa miksikään. Pitää kuka tykkää pitää. Kihlaushan on kuitenkin vain kahden keskinäinen sopimus ja avioliitosta tehdään virallinen sopimus, sormuksethan on vain ns. tyhmille merkiksi, mutta oikeasti ne eivät tarkoita mitään.



Minä pidän omaa kihlasormustani koko ajan ja mies omaansa vain juhlissa. Haluan tulevaisuudessa myös vihkisormuksen ja minulle on tasan yks hailee, haluaako mies silloin uutta sormusta, kaiverruttaako vanhaan toisen päivämäärän vai ottaako mitään sormusta. Se on hänen asiansa. Hän on myös sellainen ihminen, joka ei halua pitää mitään ylimääräistä päällään, minä taas olen aina rakastanut roikottaa jotain sormissani, ranteissani, kaulassani ja korvissani.

ja sanoi kihlautuessamme, että tulee käyttämään sitä vain juhlatilaisuuksissa =D. Nyt ollaan oltu 6 vuotta naimisissa ja mies ei ota sormusta koskaan pois sormestaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat