Vierailija

Meillä on suuri perhe ja arjen pyöritys ilman mitään apuvoimia aika rankkaa. Viimeksi olimme miehen kanssa yhden yön pois kotoa viisi vuotta sitten ja nyt olemme ensi elokuussa menossa yhdn yön pois kotoa. Vanhempani tulevat lapsiamme hoitamaan.

Nyt jo yli 3 kk ennen tätä kyseistä yhtä vuorokautta he hehkuttavat kaikille koko ajan, miten hienoa on, että mekin pääsemme miehen kanssa jonnekin, miten tärkeää on päästä kahdestaan reissuun, on tärkeää saada lomaa ja kuinka tällaisesta reissusta saa voimia niin paljon, että jaksaa taas pitkälle eteenpäin. Mieleni tekisi perua koko juttu, mitä ihmettä minulta oikein odotetaan siitä syystä, että olisin pienen hetken pois kotoa??

Kommentit (18)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

vanhempasi vain haluaat kokea olevansa tärkeitä. Suo se heille.



Eikä kukaan tietysti voi saada kaikkia voimavarojaan takaisin yhdessä yössä jos on ne menetteänyt. Mutta yöllä silloin tällöin voi välttyä menettämästä niitä - pitkäksikin aikaa...

Mutta kai siitä vähän on apua.



mua kanssa aina rasittaa kun anoppi kyselee että " olethan nyt saanut levättyä" ja itsestä tuntuu että tarvis ainakin viikon että sais yhtään ladattua akkuja.

Minulla siihen ainakin menee pidempi aika.



Älä nyt kuitenkaan mene perumaan reissua vaan yritä nauttia siitä pienestäkin ajasta täysillä. Tärkeintä on ettei stressaa sillä rentoutumisella, siitähän ei sitten tule yhtään mitään.

miksi ajattelet että sinulta kukaan odottaisi tai vaatisi mitään. ajattele vaan että huhhuh, yksi yö jona ei tarvi herätä ja yksi aamu jona saa nukkua pitkään ja vaikka tilata aamiaisen vuoteeseen:) ja vaikka aamiaiseksi sitä munaakin...

vanhempani ovat siis hoitaneet lapsiamme viisi vuotta sitten, joten mitään tuntumaa pienten lasten kanssa oloon heillä ei ole, stressaan varmaan sitäkin. Ja sitten pitäisi tulla muuttuneena ihmisenä takaisin. ap

ainakin minulla oli kerran sellaisesta yöstä kun siskoni kantoi vauvaa ja katsoi esikoista ilta kymmenestä aamu neljään kun tätä ennen en ollut reiluun kahteen vuoteen nukkunut kertaakaan 2 tuntia putkeen. Vaikka tuona ainaka heräsinkin monta kertaa (oli tottunut siihen) niin se että vastuu siirtyi vähäksi aikaa toiselle oli VALTAVA helpotus.



Olisin varmasti kuollut ilman tuota lepohetkeä, siltä se ainakin silloin tuntui. No, se oli se viimeinen ja ainoa apu mitä olen saanut, mutta äärettömän tärkeä apu se oli, oli kyllä kova työ saada sisko katsomaan silloin lapsia ja tuolloinkin hän oli jo aamu neljältä täysin poikki kun lapset niin itkivät ja valvoivat ;) Onneksi jaksoi tuon ajan kuitenkin katsoa heitä, minä jouduin jaksamaan heitä ja tuollaista heräily/itkua monta vuotta.

äitisi on kuin minun äitini. Kylläpä helpottaa joskus lukea, että jollakin on samanlaista. Mukavaahan se lukeminen ei tietenkään ole, tottahan toivoisi mukavia vanhempia jokaiselle. Voimia sinnekin! ap

mutta aika ärsyttävää käytöstä vanhemmiltasi. minulla hyvin samanlaiset vanhemmat. Luulisi, että vanhempasi nyt voisivat olla edes kaksi yötä lapsiesi kanssa jos 5-vuotta on edellisestä kerrasta!!Tosi itsekästä jos ei voi olla.



Minä ehkä peruisin koko homman, koska en kestäisi tuollaista vouhottamista. Saisitko jostain muualta hoitajaa?

Yrittäkää järjestää tähän väliin joku hoitamaan lapsianne esim. MLL:ltä, jotta ehdit hengähtää ennen elokuutakin. Jaksat sitten nauttia siitä elokuun reissustakin. Jos tunnet itsesi muutenkin väsyneeksi niin yritä saada apua enemmänkin vaikka joltakin kaverilta tai kysellä neuvolasta mistä voisit saada apua lastenhoitoon. Tai jos paikkakunnallanne toimii MLL niin sieltä sitten. Kauppojen ilmoitustaulujen kauttahan voi myös hakea lastenhoitajaa esim. opiskelijatyttöjä voi saada avuksi suht edullisestikin.


mahtavasta auttamisestaan. Varmaan peittavat silla huono omaatuntoaan siita, etteivat oikeasti auta teita ollenkaan. Mun aiti on just tollanen. Huhkaa pitkin kylia ja soittelee kavereilleen, kuinka han on taas menossa hoitamaan lapsenlapsia ja on se niin mukava, kun vanhemmat saa hengahtaa ja palapala. Oikeasti hanta nakyy meilla about kerran kahdessa vuodessa, eika han silloin koskaan ole enempaa kuin max. kaksi tuntia meidan lasten kanssa itsekseen.



Mutta kun pitaa niin hirveeta haloota, niin monille tutuille jaa kuva, etta han on alvariinsa meita " auttamassa" . Niinpa kun itse kaydaan vanhempieni luona, niin jos kavelylle erehtyy ja tormaa aidin tuttuihin, he kaikki lassyttavat miten on varmaan mahtavaa, kun on mummo niin kova auttamaan.



Ymmarran siis tosi hyvin, etta sua AP ottaa pattiin. Koeta olla valittamatta ja nauttia edes tuosta pienesta hengahdystauosta. Toivottavasti sun vanhemmat ei siina ole samanlaisia kuin mun aiti, etta sitten pitaa viela seuraavat kaksi vuotta joka valissa olla kiitollinen ja muistaa hehkuttaa, " miten oli niiiiiin virkistavaa ja ihanaa, kun silloin sata vuotta sitten katsoitte lapsia" . Puuh, tsempit sulle AP.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat